Loisten pelko
En tiedä mistä minulle on tullut pelko ja kammo siitä, että saisin jotain suolistoloisia. Ei ole mitään oireita tai mitään mikä viittaisi aiheeseen, silti aina välillä tulee sellainen karmiva olo että entä jos minullakin on joku lapamato. Kissanikin madotan säännöllisesti ja kissa on sisäkissa, niin luulisi ettei mitkään madot voi tarttua kissaltakaan.
Onko kellään muulla tällaista samanlaista absurdia loispelkoa?
Kommentit (30)
Suurin osa maailman eliölajeista on loisia. Kaikki eliöt, jotka elää toisessa eliössä ovat loisia. Noiden matojen lisäksi taudinaiheuttajaeliöt, mm. bakteerit ovat loisia. Samoin ne mainitut hyttyset ja puutiaiset. Meissä kaikissa on ollut ja käytännössä koko ajan on loisia.
Olikohan tänään Ilta-Sanonien sivuilla just juttua tuosta lapamadosta.
Pussikeitto yms. dieettiläiset, istuttakaa lapamato niin johan alkaa paino tippumaan.
Hyi helvetti jos nyt joku mato löytyisi niin siitä varmaan menisi niin paniikkiin että lähtisi vaan päivystykseen tärisemään ja siellä tietysti käskettäisiin vaan soittaa omalle terveysasemalle ja odottaa viikko tolkulla. Ja kaikenmaailman kakkanäytteitä pitäisi kuskata sen sijaan että saisi jonkun kuurin heti alkuunsa. Menis varmaan itseltä mielenterveys odotellessa...
Mulla kans! Itse asiassa kuopuksen vauvavuotena keho meni sekaisin valvomisesta ja mieli osittain myös. Muuten parannuin, mutta epänormaali pelko täitä, kihomatoja ja luteita kohtaan jäi :-( Olen käynyt terapeutillakin asian tiimoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, lapamato voi kasvaa niin pitkäksi, että kun pesette hampaita tai ylipäätään aukaisette suun kunnolla niin se voi kurkata nielusta, se haluaa tulla "ihmisten ilmoille" niin kuin käärmeet vönkivät helteillä kiville.
Hyi. Ei kai sentään? Joku roti näihin juttuihin.
Ilkimykset! Toinen voi tosissaan pelätä.
Itse sairastuin henkisesti loiskammoon raskauden loppuvaiheissa. Mitään muita pakkoajatuksia tai pelkoja ei ollut kuin loiset. Oletan, että kutina laukaisi tuon tilan ja olin varmaankin raskausajan lopun huonon nukkumisen vuoksi oikeasti jonkinlaisessa psykoosissa. Se meni aikanaan ohi, mutta enpä toivo sitä tunnetta pahimmalle vihollisellenikaan.
Oopperalaulaja Maria Callas istututti suoleensa lapamadon pitääkseen linjansa. Lapamatohan todella auttaisi painonhallinnassa. On myös viitteitä, että lapamatotartunta hidastaisi MS-taudin etenemistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse sairastuin henkisesti loiskammoon raskauden loppuvaiheissa. Mitään muita pakkoajatuksia tai pelkoja ei ollut kuin loiset. Oletan, että kutina laukaisi tuon tilan ja olin varmaankin raskausajan lopun huonon nukkumisen vuoksi oikeasti jonkinlaisessa psykoosissa. Se meni aikanaan ohi, mutta enpä toivo sitä tunnetta pahimmalle vihollisellenikaan.
Oopperalaulaja Maria Callas istututti suoleensa lapamadon pitääkseen linjansa. Lapamatohan todella auttaisi painonhallinnassa. On myös viitteitä, että lapamatotartunta hidastaisi MS-taudin etenemistä.
Taisi tuo Callas kuolla tuohon ideaan. Jossakin on ollut viitteitä, että myös allergiassa auttaisi erilaiset parasiitit. Mutta tosiaan voi käydä psyyken päälle ajatuskin. Mulla mietitytti pitkään toi kurkusta kurkkaavan lapamadon tapaus, mutta eihän näihin saa lääkkeitä, jos ei pysty todistamaan mitään. Miksi se 50- 60-luvulla oli niin helppoa ja niin koirat ja kissat madotetaan vuosittain, mutta ihmiset ei. Ollaan vieraanuttu luonnosta eli kuvitellaan, että nämä ovat niin last season.
Hrrrr. Nyt taas alko ahdistaa tämä aihe. Mutta luulisi, että koska minulla on hyvät veriarvot, myöskin korkea hb niin minulla tuskin voi olla mitään loista syömässä suolistostani ravinteita?
Ei pidä paikkaansa, muutin tuholaistorjuttuun asuntoon, tarkkailin muutaman viikon ja kun ei näkynyt (tarkat tutkimukset) niin rauhotuin.