Voisiko joku abortin kannattaja selittää asiallisesti mihin aborttioikeus teistä perustuu?
Olen kuullut monia erilaisia selityksiä, mutta ongelmana niissä kaikissa on, että ne eivät perustu faktoihin vaan tunteisiin ja mutuun, ja lisäksi keskustelua leimaa vahvasti haukkuminen ja asiattomat kommentit. Lupaan keskustella omalta osaltani asiallisesti ja pyrkiä perustelemaan kantani.
Lisäksi minusta muutama fakta (koska nämä jostain syystä aiheesta keskustellessa monia kiinnostavat):
- olen 5 lapsen äiti
- en ole osallistunut sikiöseulontoihin, vaan olen ollut valmis ottamaan vastaan sellaisen lapsen kuin on tulossa
- en ole uskovainen
- käytin ehkäisyä (nyt jo steriloitu), en kuitenkaan kierukkaa, koska minusta elämä alkaa hedelmöittymisestä
- minut on raiskattu ja olen ottanut katumuspillerin
- olen tekemisissä ihmisten kanssa, jotka tekevät abortteja työkseen ja tiedän asioista aika paljon (minuun eivät tehoa "se on pelkkä limaklöntti" -tyyliset selitykset)
- en hyväksy aborttia missään muussa tilanteessa, kuin äidin hengen ollessa vaarassa. Silloinkaan toimenpiteen tarkoitus ei saa olla sikiön elämän lopettaminen, vaikka se pienillä raskausviikoilla väistämättä lopputuloksena onkin.
Minua kiinnostaisi tietää se, miksi koette abortin "ongelmattomaksi" ja miksi ette pidä sikiötä arvokkaana? Tahtoisin myös tietää, että missä vaiheessa teillä menee ns. hyväksyttävän raja, eli missä vaiheessa ihminen muuttuu ihmiseksi ja koska abortti teistä muuttuu kielletyksi ja tappamiseksi? Onko teistä sikiöllä mitään oikeuksia tai pitäisikö olla?
Olisi todella hienoa, jos pelkkien alapeukkujen lisäksi joku voisi käyttää hieman aikaansa avatakseen ajatusmaailmaansa minulle. Yritän ehtiä viimeistään illalla katsomaan palstalle.
Kommentit (487)
Olet käyttänyt katumuspilleriä, vaikka sinusta elämä alkaa hedelmöittymisestä ja on siksi heti pyhä? Et sitten tullut ajatelleeksi, että katumuspilleri ei estä hedelmöittymistä vaan mahdollisen alkion kiinnittymisen. Olet siis mahdollisesti tehnyt abortin.
Minusta elämä alkaa sitten, kun alkiossa kiertää veri, eli noin viikon päästä kiinnittymisestä. Siihen asti se on tosiaan vain solumöykky, jonka voi tuhota huoletta.
Tiedostavan, ajattelevan, tuntevan ja tahtovan naisen tahto ja itsemääräämisoikeus menee alkion/sikiön oikeuksien edelle. Naisella on oikeus päättää, mitä hänen kropassaan kasvaa, ja sitä oikeutta ei tule riistää. Jos abortista tulisi laitonta, itsemurhien, masennuksen ja vaarallisten kotiaborttien määrä kasvaisi hurjasti.
Mun mielestä ihminen on täysi ihminen silloin, kun se punkeutuu kohdusta ulos eikä enää elä äidin kehossa kiinni. Silloin, kun lapsi voi syntyä keskosena ja selvitä avustuksella hengissä, hän on ihminen.
Kohdussa olevan lapsen oikeudet kuitenkin määräytyvät äidin mukaan, koska kyseessä on hänen kehonsa. Abortti on murha vain silloin, kun se tehdään väkisin vastoin äidin tahtoa (en kyllä tällaisesta skenaariosta ole kuullut, mutta varmasti joskus tapahtunut.)
Minä perustan aborttioikeuden kannatukseni naisen oikeuteen valita haluaako synnyttää lapsen vaiko ei. Aborttikysymys ei ole mielestäni kuitenkaan ongelmaton, mutta johonkin jokainen meistä vetää rajat.
Minusta ihmisen alkio ei ole vielä ihminen, vaan lähinnä ihmisyyden potentiaali. Se ei ole arvoton, mutta ei myöskään arvokkaampi kuin nainen ja naisen valinnanvapaus. Ihmiseksi minä lasken sikiön suunnilleen siinä vaiheessa, kun sen voi katsoa olevan elinkelpoinen kohdun ulkopuolella. Tämä raja ei tietenkään ole kiveen hakattu, mutta käsittääkseni ennen rv 21 syntyneistä ei vielä yksikään ole selvinnyt hengissä.
Pidän Suomen nykyistä aborttilainsäädäntöä riittävänä. Jos sitä jotenkin muuttaisin, niin vapauttaisin abortin ennen rv12 saatavaksi pyynnöstä, ilman ns. sosiaalisia syitä. Käytännön tilannetta se tuskin kovasti muuttaisi, sillä käytännössä abortti raskauden ensikolmanneksella on jo vapaa.
Vastaan mielelläni jatkokysymyksiin, jos jotain haluat kysyä.
Minusta jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja olosuhteisiin, jotka ovat hänen kasvulleen ja kehitykselleen suotuisat. Aborttia ei kuitenkaan pidä käyttää ehkäisykeinona vaan ainoastaan käytetyn ehkäisyn pettäessä tai raskaus on saanut alkunsa rikoksen seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Tiedostavan, ajattelevan, tuntevan ja tahtovan naisen tahto ja itsemääräämisoikeus menee alkion/sikiön oikeuksien edelle. Naisella on oikeus päättää, mitä hänen kropassaan kasvaa, ja sitä oikeutta ei tule riistää. Jos abortista tulisi laitonta, itsemurhien, masennuksen ja vaarallisten kotiaborttien määrä kasvaisi hurjasti.
Mun mielestä ihminen on täysi ihminen silloin, kun se punkeutuu kohdusta ulos eikä enää elä äidin kehossa kiinni. Silloin, kun lapsi voi syntyä keskosena ja selvitä avustuksella hengissä, hän on ihminen.
Kohdussa olevan lapsen oikeudet kuitenkin määräytyvät äidin mukaan, koska kyseessä on hänen kehonsa. Abortti on murha vain silloin, kun se tehdään väkisin vastoin äidin tahtoa (en kyllä tällaisesta skenaariosta ole kuullut, mutta varmasti joskus tapahtunut.)
Kenet tässä sinusta murhataan? Murhalla on aina uhri, ja tarkoituksena pitää olla tietoinen elämän lopettaminen. Jos sikiö ei ole ihminen eikä sikiön elämää voi lopettaa, silloin tuo ei myöskään voi olla murha. Ihmisellä joko on ihmisarvo tai sitten ei ole, ei kenenkään ihmisarvo riipu siitä, missä arvossa hänen äitinsä häntä pitää.
Olen aika samoilla linjoilla kuin pari muu vastaaja.
Kukaan ei voi pakottaa naista olemaan raskaana. Itselläni oli viimeinen raskaus niin helvetillinen, monta kuukautta oksentelua ja sairaalassa tiputuksessa, sekä liitoskipuja niin että melkein itkin joka kerta kun piti vessassa käydä.
Voiko sinusta ihmisiä pakottaa siihen?
Minusta hedelmöittynyt munasolu ei ole ihminen. Minusta ihmisyys tulee vuorovaikutuksesta. Oma rajani menee siinä että tuntee potkut.
Ennen rv12 se on vain mahdollinen ihminen, jotain josta voisi tulla jotain.
Sanoit että sinulla on faktoja.
Faktathan on samoja sekä vastustajille että kannattajille, niitä faktoja vaan voidaan tulkita eri tavalla.
En kannata aborttia, kannatan valinnanvapautta. Omalla kohdallani abortti ei ole vaihtoehto vammaisenkaan lapsen tapauksessa, mutta ymmärrän eläväni kuitenkin aika etuoikeutettua elämää niin aineellisten kuin henkistenkin resurssien puolesta.
Väität että abortinkannattajat perustelevat abortin tunteella ja mutulla ja sitten sinä ja muut vastustajat selitätte kuinka teidän mielestä ihmisyys alkaa hedelmöityksestä, vaikka sikiö/alkio ei ole vielä herran aikoihin elinkelpoinen, saati tunne ja tiedosta yhtään mitään.
Minusta on aina kummallista, kun puhutaan ettei ole pakko olla raskaana. Ihan itse kuitenkin raskaus on saatu aikaan. Jos ei raiskauksesta ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Väität että abortinkannattajat perustelevat abortin tunteella ja mutulla ja sitten sinä ja muut vastustajat selitätte kuinka teidän mielestä ihmisyys alkaa hedelmöityksestä, vaikka sikiö/alkio ei ole vielä herran aikoihin elinkelpoinen, saati tunne ja tiedosta yhtään mitään.
Onhan se elinkelpoinen, jos elossa on kohdussa.
Sitä kutsutaan ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEKSI. Googleta vaikka.
Minäkin kannatan naisen vapautta valita. Abortti on vaihtoehto muiden joukossa, eikä sen tekemisestä saa tehdä vaikeaa tai tuomita siitä.
Naisen oikeus omaan kehoonsa on ihmisoikeus, jota ei saa millään kumota. Jos abortti kiellettäisiin, nainen menettäisi osan itsemääräämisoikeudestaan.
Sikiö on ihminen silloin kun se kykenee selviytymään kohdun ulkopuolella. Ennen sitä se on täysin riippuvainen naisesta.
Mielestäni tuo ajatus, että elämä alkaa hedelmöitymisestä on aika ontuva, varsinkin kun itse sanot että olet ottanut "katumuspillerin" (joka on oikealta nimeltään muuten jälkiehkäisy). Ja sanot ettet hyväksy aborttia missään mielessä, mutta silti sinusta on ok käyttää jälkiehkäisyä? Kun jälkiehkäisy voi estää hedelmöityneen munasolun kiinnittymisen, niin eikö se silloin ole omien kriteeriesi mukaan abortti?
Mielipiteesi ovat aika ristiriitaisia.
Minä olen saanut kolme lasta, yhden keskenmenon, kerran ottanut katumuspillerin ja tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana.
Molemmat abortit on tehty n. 8-9 viikolla, ei kuulemma voinut tehdä aiemmin kun tehtiin siihen aikaan vielä kaavinta, myös keskenmenon jälkeen tehtiin kaavinta. Abortti on aina henkinen kriisi ja fyysisestikin kauhea asia, ei ole varmasti kellekään normaalille ihmiselle mikään läpihuutojuttu. Ensimmäinen abortti oli alaikäisenä, ei mitään mahdollisuutta lasta elättää kun itsekin oli vasta muuttanut kotoa ja opiskeli. Toinen abortti oli siihen aikaan kun olin pääsemässä vihdoin juoposta avomiehestä eroon, esikoinen oli toivonut pikkusisarusta, ja mies sanoi että halusi että pidän lapsen, päätös oli todella vaikea, mutta tiesin että se on oikea, ja se on osoittautunut oikeaksi, ilman sitä minulla ei olisi aviomiestäni ja nuorempia lapsiani, eikä mitään tälläistä elämää kuin nyt on.
Katumuspilleristä tuli viikoksi kauhea pahoinvointi, ja oksentamiskammoiselle se oli ihan hirveää.
Keskenmeno oli kauheaa, oltiin kolme vuotta yritetty lasta, ja olin jo innoissani kertonut tulevasta lapsesta kaikille, sitten kun alkoi tulla verta kuin härän kurkusta se oli pelottavaa, sängystä kävelin suihkuun ja lattiaan ja mattoihin jäi mun veriset jalanjäljet, ne oli sitten muistona lapsesta. Siitä meni viisi vuotta ennenkuin saatiin kaksoset.
Minä olen sitä mieltä että jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna tähän maailmaan, maailmassa on miljoonia kärsiviä lapsia, he ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin alle 12 viikkoinen sikiö.
Naisella on täysi oikeus olla kasvattamasta lasta sisällään ja synnyttämästä henkensä kaupalla lasta jota ei halua. Synnytys ei ole vaaraton asia nykypäivänäkään, edes Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
En kannata aborttia, kannatan valinnanvapautta. Omalla kohdallani abortti ei ole vaihtoehto vammaisenkaan lapsen tapauksessa, mutta ymmärrän eläväni kuitenkin aika etuoikeutettua elämää niin aineellisten kuin henkistenkin resurssien puolesta.[/quote
Ensinnäkin, abortti ei ole ehkäisykeino. Sitä en hyväksy. Abortti muista syistä, on ok, jos tilanne niin vaatii. Tuosta kommentistasi, että abortti ei ole vaihtoehto vammaisenkaan lapsen kohdalla, niin minäkin ajattelen. Ajattelisinko niin, jos oikeasti joutuisin kyseiseen tilanteeseen. Tiedä sitä... Kaikki eivät siihen kykene
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut kolme lasta, yhden keskenmenon, kerran ottanut katumuspillerin ja tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana.
Molemmat abortit on tehty n. 8-9 viikolla, ei kuulemma voinut tehdä aiemmin kun tehtiin siihen aikaan vielä kaavinta, myös keskenmenon jälkeen tehtiin kaavinta. Abortti on aina henkinen kriisi ja fyysisestikin kauhea asia, ei ole varmasti kellekään normaalille ihmiselle mikään läpihuutojuttu. Ensimmäinen abortti oli alaikäisenä, ei mitään mahdollisuutta lasta elättää kun itsekin oli vasta muuttanut kotoa ja opiskeli. Toinen abortti oli siihen aikaan kun olin pääsemässä vihdoin juoposta avomiehestä eroon, esikoinen oli toivonut pikkusisarusta, ja mies sanoi että halusi että pidän lapsen, päätös oli todella vaikea, mutta tiesin että se on oikea, ja se on osoittautunut oikeaksi, ilman sitä minulla ei olisi aviomiestäni ja nuorempia lapsiani, eikä mitään tälläistä elämää kuin nyt on.
Katumuspilleristä tuli viikoksi kauhea pahoinvointi, ja oksentamiskammoiselle se oli ihan hirveää.
Keskenmeno oli kauheaa, oltiin kolme vuotta yritetty lasta, ja olin jo innoissani kertonut tulevasta lapsesta kaikille, sitten kun alkoi tulla verta kuin härän kurkusta se oli pelottavaa, sängystä kävelin suihkuun ja lattiaan ja mattoihin jäi mun veriset jalanjäljet, ne oli sitten muistona lapsesta. Siitä meni viisi vuotta ennenkuin saatiin kaksoset.
Minä olen sitä mieltä että jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna tähän maailmaan, maailmassa on miljoonia kärsiviä lapsia, he ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin alle 12 viikkoinen sikiö.
Naisella on täysi oikeus olla kasvattamasta lasta sisällään ja synnyttämästä henkensä kaupalla lasta jota ei halua. Synnytys ei ole vaaraton asia nykypäivänäkään, edes Suomessa.
Joillekin tuntuu olevan tosi helppo juttu
Kera hymiöiden puhutaan limaklöntistä ja parasiitista.
Jokaisella naisella on oukeis harrastaa seksiä miehen kanssa joka sitä myös tämän naisen kanssa haluaa. Mikään ehkäisy ei ole 100% varma. Jokaisella naisella on oikeus päättää omasta lisääntymisestään. Siinä sulle syitä mutta eipä varmaan nämäKÄÄN kelpaa.
Abortinvastustajien argumentit ne vasta mutuilua ja tunnepitoista soopaa ovatkin.
Usein vedotaan johonkin satuolentoon ja satukirjaan, jotka kuulemma kieltävät abortin. Tämä maa kuulemma pitää täyttää ihmisillä, vaikka onhan meitä jo 8 miljardia.
Toinen usein käytetty väite on se, että abortissa murhataan tiedostava ja tunteva ihminen. Mikä taas ei pidä paikkaansa, koska abortti ei ole murha. Abortissa kyllä kuolee sikiö, mutta koska se ei ole vielä ihminen niin kyse ei ole murhasta tai taposta.
Kolmas väite on se, että abortintekijät haluavat vain elää itsekästä ja vastuusta vapaata elämää. Vaikka monella olisi työ, perhe tai opiskelu. Tai päihdeongelma, psyykkinen sairaus tai muuten huono elämäntilanne. Silti pidetään itsekkäänä, vaikka omat voimavarat tiedostaen päätyisi tekemään abortin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väität että abortinkannattajat perustelevat abortin tunteella ja mutulla ja sitten sinä ja muut vastustajat selitätte kuinka teidän mielestä ihmisyys alkaa hedelmöityksestä, vaikka sikiö/alkio ei ole vielä herran aikoihin elinkelpoinen, saati tunne ja tiedosta yhtään mitään.
Onhan se elinkelpoinen, jos elossa on kohdussa.
Ei. Se ei ole elinkelpoinen, koska sen ruumiintoiminnot eivät ole kehittyneet tarpeeksi selviytyäkseen kohdun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut kolme lasta, yhden keskenmenon, kerran ottanut katumuspillerin ja tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana.
Molemmat abortit on tehty n. 8-9 viikolla, ei kuulemma voinut tehdä aiemmin kun tehtiin siihen aikaan vielä kaavinta, myös keskenmenon jälkeen tehtiin kaavinta. Abortti on aina henkinen kriisi ja fyysisestikin kauhea asia, ei ole varmasti kellekään normaalille ihmiselle mikään läpihuutojuttu. Ensimmäinen abortti oli alaikäisenä, ei mitään mahdollisuutta lasta elättää kun itsekin oli vasta muuttanut kotoa ja opiskeli. Toinen abortti oli siihen aikaan kun olin pääsemässä vihdoin juoposta avomiehestä eroon, esikoinen oli toivonut pikkusisarusta, ja mies sanoi että halusi että pidän lapsen, päätös oli todella vaikea, mutta tiesin että se on oikea, ja se on osoittautunut oikeaksi, ilman sitä minulla ei olisi aviomiestäni ja nuorempia lapsiani, eikä mitään tälläistä elämää kuin nyt on.
Katumuspilleristä tuli viikoksi kauhea pahoinvointi, ja oksentamiskammoiselle se oli ihan hirveää.
Keskenmeno oli kauheaa, oltiin kolme vuotta yritetty lasta, ja olin jo innoissani kertonut tulevasta lapsesta kaikille, sitten kun alkoi tulla verta kuin härän kurkusta se oli pelottavaa, sängystä kävelin suihkuun ja lattiaan ja mattoihin jäi mun veriset jalanjäljet, ne oli sitten muistona lapsesta. Siitä meni viisi vuotta ennenkuin saatiin kaksoset.
Minä olen sitä mieltä että jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna tähän maailmaan, maailmassa on miljoonia kärsiviä lapsia, he ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin alle 12 viikkoinen sikiö.
Naisella on täysi oikeus olla kasvattamasta lasta sisällään ja synnyttämästä henkensä kaupalla lasta jota ei halua. Synnytys ei ole vaaraton asia nykypäivänäkään, edes Suomessa.
Joillekin tuntuu olevan tosi helppo juttu
Kera hymiöiden puhutaan limaklöntistä ja parasiitista.
En ole kyllä sellaiseen koskaan törmännyt. Yksi nuori nainen oli tehnyt monta aborttia, mutta hän ei ollut normaali, vaan jollain tapaa vammainen ja ulkomaalaiset miehet käyttivät häntä hyväkseen jatkuvasti, ei hänkään mitään naureskellut silti, se oli ennen nettiaikaa. Yleensähän ei abortista edes puhuta kellekään, hyvä jos parhaalle ystävälle.
Mitä sinä näillä tiedoilla/faktoilla teet? Olet ilmeisimmin päättänyt kantasi ja pysyt siinä vahvana, sanoi muut mitä tahansa. Haluat vain päästä väittelemään asiasta ja kokemaan ylemmyyttä mielestäsi parempana ihmisenä.
Ja ei, en ole koskaan tehnyt aborttia enkä edes käyttänyt jälkiehkäisyä, ei ole tarvetta puolustella mitään.