Mikä on viimeisin sinun tekemäsi hyvä teko tuntemattomalle ihmiselle?

Olin menossa kauppaan ja annoin pullokassin pullon kerääjälle. Hän oli iloinen.

Silloin ajattelee miten pienestä toisen elämä voi olla kiinni.

Tarjosin laitapuolen kulkijalle tuopin aurinkoisella terassilla ja annoin sätkäaskin.

Oli nuhjuisen näköinen, mutta hienot jutut. Hän oli menettänyt monta läheistä.

Pidin ovea auki hetki sitten eläkeläismummolle jolla kantamuksia molemmissa käsissä. Vuolaat kiitokset ja lämmin hymy mummolta piristi päivääni.

Jos jotain hyvää joskus teenkin, niin haluan unohtaa sen nopeasti. En halua ylpistyä ja luulla olevani hyvä ihminen. En halua tällä arvostella teitä muita, jotka olette tehneet hyvää, vaan olen vain itse itselleni omaksunut tällaisen ajatusmallin.

Mulla oli parkkilapulla aikaa yli tunti kun olin lähdössä pois ja kysyin viereiseen ruutuun juuri tulleelta että olisiko hälle käyttöä. Tarvitsi juuri sen verran ja oli kovasti iloinen.

Löin autosta kaasupedaalin pohjaan, jotta liittymässä odottanut sai sopivan välin puikahtaa liikennevirtaan.

Maksoin kahvilassa jälkeeni seuraavana olevalle henkilölle kahvin, teen niin aina välillä jos on sopiva tilanne eikä esim. herätä huomiota liikaa. Hän kiitti kovasti ja kävi vielä jälkeenpäin sanomassa miten aikoo laittaa hyvän teon eteenpäin. Tuli hyvä mieli.

Neuvon AV:lla muille miehille miten tulee toimia ettei nainen pääse juksaamaan elättäjäksi ja aisuriksi.

Kerroin eilen yhdelle junamatkustajalle, että liikkuu muutaman kymmenen metriä eteenpäin, niin pääsee reissuun. Kiitteli kovasti, olisi kuulemma taistellut suljetun junanoven kanssa mahdollisesti liian kauan 😄

Näin erään vanhemman naisen kadulla. Hänen kävelynsä oli vaikean näköistä, toisessa kädessä hänellä oli kävelykeppi ja toisessa kädessä kaksi isoa ostoskassia. Tarjouduin kantamaan kassit ja saattelin hänet bussipysäkille, minne hän oli menossa. Hän oli hengästynyt ja väsynyt, joten odottelin vielä jonkin aikaa hänen seuranaan ja varmistin, että hän pääsi oikeaan bussiin.

Eilen päästin vanhemman rouvan kassajonossa edelle.

Suuressa marketissa jouluostokset tehtyäni ja ulos päästyäni näin vanhahkon rouvashenkilön neuvottoman ja kylmettyneen oloisena parkkipaikalla isojen ostosten kanssa. Vein omat kauppakassini autooni ja lähdin jututtamaan rouvaa, joka ei löytänyt autolleen ja oli pyörinyt siellä jo tovin aikaa. Lähdimme yhdessä etsimään autoa, mikä löytyikin pienen etsinnän jälkeen. Rouva oli kiitollinen ja helpottunut avusta. Itselleni tuli kyllä myös hyvä mieli tuosta.

Tänään löysin kauppakeskuksesta pankkikortin jonka omistaja piti etsiä ja palautin oikealle omistajalle joka oli tyytyväinen

Annoin pari euroa nuorelle naiselle, joka kertoi pitkän ja monimutkaisen tarinan siitä, miten oli unohtanut suurin piirtein koko omaisuutensa junaan, eikä tuntenut kaupungissa ketään. Olen skeptinen ihminen ja veikkasin, että valehteli, mutta oli kuitenkin mukavan oloinen tyyppi ja olin hyvällä tuulella ja annoin kerrankin rahaa. Ainakin lupasi, että auttaisi jotain muuta tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa.