Onko täällä muita HELMIKUISIA 2006???
Miten teillä muilla on vauva-arki lähtenyt menemään?
Meidän tyttö syntyi siis rv 39+4 torstaina 16.2 ja kotona ollaan oltu perjantaista saakka. Ihan kivasti on mennyt ja tyttö on hurmaava! Tyttö on imenyt alusta asti aika hyvin rintaa, mutta ilmeisesti imuotteessa on kuitenkin jotain vikaa (vaika näyttää oikealta otteelta), koska rinnanpäät oli tossa pari päivää sitten niin kipeät, että itku meinasi tulla, kun imetin. Olen nyt yrittänyt korjata tota imuotetta ja nyt imetys ei enää satu niin paljon. Tai aloitus sattuu aina niin, että pitää purra hammasta, mutta sitten kipu helpottaa. Tyttö syö 20-30 min kerrallaan ja yleensä vain yhden rinnan kerrallaan. Ts. nukahtaa rinnalle ja jää syliin sen jälkeen nukkumaan. Jännä juttu, kun tyttö ei ole kovinkaan kiinnostunut rinnasta, vaikka muuten haluaisi imeä vaikka kuinka (omia sormiaan, vaatteita yms.). Tyttöä pitää oikein houkutella ottamaan nänni suuhun ja ensin sylkee sitä pois ennen kuin alkaa imemään.
Tyttö on päivisin ollut hereillä vain pari tuntia (aamupäivällä noin 1,5 h ja illalla ehkä 30 min.) ja muut ajat nukkunut. Ainakin vielä hänet saa laskettua nukkuvana kehtoon tms. vaikka nukahtaakin yleensä aina syliin. Esikoinen oli ekat 5 päivää ns. oppikirjojen mukainen vauva (söi ja nukkui), mutta sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Poika ei nukkunut parin ekan kuukauden aikana päivällä kuin 1-2 h ja jos nukahti syliin, niin heräsi aina huutamaan, kun laski sylistä sänkyyn tms. Nyt täällä ollaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että tyttö olisi vähän parempi nukkuja! Öisin tämä meidän neiti on kyllä valvonut. Joka yö klo 03-07 välillä 2-3 tuntia putkeen ja on silloin aika itkuinen. Eli mun puolesta saisi olla päivisin vähän enemmän hereillä, jos nukkuisi yöllä paremmin. Päivisin tyttö on hereillä ollessaan kyllä hyvällä tuulella, eikä juuri itke (paitsi vaipanvaihdossa yms.). En osaa silti oikein nauttia tästä tytön helppoudesta, kun koko ajan on pelko persiissä, että koska ne huudot alkaa... Hitsi, kun osais vaan elää tässä päivässä ja nauttia!
Tänään käytiin neuvolassa punnituksessa, kun kotiuduttiin sairaalasta niin aikaisin. Painoa oli nyt 10 g enemmän kuin syntymäpaino oli eli maitoa ainakin tulee hyvin. Oli kiva käydä vauvan kanssa ulkona (meiltä kävelee neuvolaan 10 min) ja haluaisin päästä jo pian uudestaan. Mutta kai se on vielä odotettava se 1,5 viikkoa, että on tytöllä ikää 2 viikkoa.
Mitenkäs teidän äitien vointi? Itse voin tosi hyvin, väsyttää vain. Ja rinnanpäät on siis edelleen aika arat ja rinnat on maitoa täynnä. Alapää on ollut alusta asti paremmassa kunnossa kuin esikoisen synnytyksen jälkeen. Silloin en ekalla viikolla pystynyt istumaan ollenkaan ja tokallakin vain tyynyn kanssa. Nyt pystyin istumaan jo sairaalassa, vaikka pieni repeämä (tai nirhauma) tuli ja 2 tikkiä. Helpottaa kummasti arkea. Vaikka tänään neuvolassa terkka sanoi, ettei silti kannata kovin paljon istua (varsinkaan kovalla tuolilla), ettei tule alapäähän turvotusta. Mä oon kyllä istunut aika paljon, kun en jaksa maata. Oliko muilla uudelleen synnyttäjillä kovat jälkisupistukset? Mulla oli pari ekaa päivää kyllä tosi ikävät ja söinkin särkylääkettä niin paljon kuin sitä sairaalassa sain. Onko muiden maha vielä ihan valtava? Mulla on! Esikoisestakin maha oli iso pari päivää synnytyksen jälkeen vielä, mutta ei mun mielestä näin iso. Turha toivo, että saisin vielä pitkään aikaan vanhoja housujani jalkaan =( Ei ne kyllä mahtuisi takapuolestakaan... Kauankohan näissä äitiyshousuissa täytyy vielä kulkea?
No joo, kertokaahan muutkin kuulumisianne!
T:Fassiloora ja tyttö vajaat 5 vrk
Kommentit (47)
Jos teidän vaava viihtyy sylissä niin käy ihmeessä ostaa kantoliina !
Opettelet yhden sidonnan , taisi olla nimeltä kietaisuristi ja siinä on helpotus selkäkipuun , saat tehtyä kotihommia ja viihtyy varmasti paremmin.
Meillä on liina ja muutaman kerran käyttäny ja avot mikä taivas. pyykit menee narulta kuivumaan ihan heittämällä yms... ja nukkuukin liinassa jos sattuu nukahtamaan.
Ja yksi vinkki, nuku päivällä kun pieni ottaa päiväunet. Olet paljon pirteämpi ja maitokin nousee paremmin. Lepo on tärkeää -anna muiden asioiden olla vaan . Niin ja muista juoda myös hyvin .
Sulle paljon voimia vaavan kanssa
Minkki edelleen
ADALMIINA: Joo, 2 viikon ikäisenä saa talvivauvan viedä ulos. Ensin 15 min, seuraavana päivänä 30 min jne. Jossain Vauva-lehdessä tms. luki, että näitä ihan pieniä vauvoja saa talvella nukuttaa ulkona vain max 1,5 h ja vasta 3-4 kk iässä 3-4 h. Meillä on onneksi lasitettu parveke, jonne tyttö laitetaan nukkumaan, kunhan on ensin tottunut pienemmissä pätkissä tohon ulkoilmaan. Tuolla parvekkeella ilma on kuitenkin paljon lämpöisempi kuin kunnolla ulkona. Ihanaa kyllä, kun parin päivän päästä päästään koko perhe yhdessä ulos! Ja niistä D-vitamiineista. Eli 2 viikon iässä pitäisi aloittaa. Neuvolasta saadun lapun mukaan D-vitamiiniä annetaan yksinomaa rintamaitoa saavalle alle 1-v:lle 5 tippaa Devitolia tai Jekovittia tai 20 tippaa Deetippoja. Ja Yksinomaan korviketta saavalle 3 tippaa Devitolia tai Jekovittia tai 12 tippaa Deetippoja.
MIDZI: Tiedän ton tunteen! Niin kuin jo aiemmin kerroin, meidän esikoinen oli tosi itkuinen vauva ja nukkui huonosti. Ekat 3 kk (suurin piirtein, en enää muista tarkkaan) poika nukkui päivässä vain 1-2 h. Yleensä nukkui vain 5-15 min torkkuja ja huusi sitten taas monta tuntia putkeen yliväsyneenä. Yöllä nukkui vähän paremmin, mutta usein oli kyllä niitä öitä, että sain itse nukuttua vain pari tuntia. No, jossain vaiheessa alkoi päivät olla helpompia, mutta yöt paheni. Joskus 7-9 kk iässä poika heräsi melkein joka yö noin tunnin välein itkemään. Vasta 2 v iässä poika alkoi nukkua öitä heräämättä, mutta se kesti vain pari viikkoa ja yöitkut tuli takaisin. Nyt on onneksi nukkunut jo pari kuukautta todella hyvin, eikä herää kuin ehkä 1-2 kertaa yössä tai ei ollenkaan. Ja ikää pojalla on nyt (itse asiassa torstaina) 2 v 9 kk.
Tosta varmaan johtuukin, ettei mua ainakaan vielä väsytä noi vauvan heräilyt. Joskus herää 2 h välein läpi yön, joskus nukkuu peräti 4 h putkeen. Ja joskus valvoo sitten 2-4 h yöllä... Onneksi mies on vielä isyyslomalla ja kanniskelee vauvaa öisin, jos tarvetta on. Ja tota itkuisuutta ja lyhyitä unia meillä on nyt ollut perjantaista lähtien. Ensiksi suosittelen sulle kantoliinaa! Se oli meillä ihan ehdoton ekat 3 kk ja kannettiinkin poikaa siinä PALJON. Poika oli liinassa hiljaa (ja nukkuikin siinä aika hyvin), joten silloin oli rauha maassa ja sai itse tehtyä jotain hommiakin. Mulla on huono selkä, mutta liinassa jaksoin kantaa pitkiäkin aikoja. Sitten se on hyvä, että miehesi pystyy joskus hoitamaan osan yösyötöistä pullolla. Meillä tehtiin viikonloppuisin niin, että mies hoiti yhden aamusyötön pullolla ja mä sain nukuttua jopa 5 h putkeen silloin. Auttoi jaksamaan.
Jätä kaikki vähemmän tärkeät kotityöt ja lepää päivällä, kun tyttö nukkuu. Ja jos vauva on iltaisin kovin iloinen, lähde aina välillä vaikka kävelylle, ettei tarvitse koko ajan olla kuuntelemassa itkua. Mä muistan, kun edes suihkussa en saanut olla rauhassa pojan huudolta, vaan itku (=huuto) kuului sinnekin. Meidän pojalla oli myös mahavaivoja, mutta niihin ei oikein mikään auttanut. Kokeiltiin kaiken maailman Cuplatonit yms. Ehkä teidänkin kannattaa silti kokeilla. Ja jätä omasta ruokavaliostasi kaikki ilmaa aiheuttavat ruoat ja juomat pois (en kyllä muista, mitä ne on, haulla varmaan löydät). Ihanaa, että tyttösi jo hymyilee! Se antaa varmasti voimia. Meidän poika alkoi hymyillä vasta joskus 7 viikon ikäisenä. Niin ja vielä siitä imetyksestä. Jos vauvasi on tyytyväinen, kun on rinnalla, kerää sohvalle (tai missä imetätkään) kasa kirjoja, lehtiä, juotavaa, kännykkä yms. ja nauti siitä, että saat tavallaan vaan olla. Sitten kun on 2 lasta, se ei aina onnistu. Mä itse asiassa mielelläni istuisin koko illan imettämässä tyttöä silloin kun hän on itkuinen, mutta tyttö ei yleensä silloin halua syödä. Kamalasti tekstiä, toivottavasti jostain on edes vähän apua. Mä olin esikoisen syntymän jälkeen todella hajalla (siis henkisesti), kun kuuntelin sitä itkua aamusta iltaan. Onneksi se menee ohi! Kamalan paljon tsemppiä ja jaksamista sulle Miisa! Mua itseäni lohdutti aikoinaan se, kun öisin valvoin huutavan vauvan kanssa, että en ole ainoa, joka valvoo lapsen kanssa. Vaikka joskus siltä tuntuikin.
T:Fassiloora ja tyttö 11 vrk
Ihanaa lukea muiden samassa tilanteessa olevien kirjoituksia. Antaa kummasti voimia taas arkeen. Olinkin jo itkun partaalla, kun vauva vaan itki ja huusi ja omat voimat alkoivat olla lopussa. Sitten pääsin piristäytymään tänne palstalle teidän ihanaan seuraan! Ja teidän samanlaiset tilanteet antavat rutkasti jaksamista itselleni. En ole näiden asioiden kanssa yksin! Illat kun tuntuvat aika pitkiltä, kun on yksikseen kotona. Mies tulee töistä vasta yhdentoista jälkeen... Tässä tulee ihan mökkihöperöksi...
Birdy pääsetkin jo salille. Ihanaa! Kenties minäkin jossain vaiheessa... Tänään taas tuijottelin tuota löysää vatsaani ja paksuja reisiäni. Onneksi sentään päästään ulkoilemaan, jospa tuo vaunujen kanssa kävely auttaisi edes hieman...
Oon alkanut tuntea kauheaa syyllisyyttä siitä, etten jaksa olla koko ajan onnellinen ja iloinen vauvasta. Tunteet ovat aika ristiriitaiset. Ja sitten oon alkanut pelätä, että en osaa hoitaa vauvaa oikein ja sille sattuu jotain. Väsyttävä ja stressava olo. Toivottavasti alkaa kohta helpottaa!
Mutta onhan tämä elämä vauvan kanssa ihanaakin. Pieni tuhina sylissä ja silkinpehmeät hiukset saavat minut onnesta sekaisin! Ja pikkuisen viisaat silmät ja upeat ilmeet saavat nauramaan!
Jaksamista kaikille!
Toivottelee Enni (joka jo kauhulla odottaa yötä ja yövalvomista...)
mä taidan tosiaan ostaa sen kantoliinan... mä epäilen että nuo tytön itkut johtuu jostain oikeesta vaivasta..siis että sillä on reflus vai mikä nyt oli, kun pulauttelee hulluna ym. mut th:n mielestä ei kuulemma ongelmaa, kun tyttö kasvaa niin hyvin...
mut alan nyt valmistautumaan yöhön...
kiitokset vieä kaikille!
eiköhän se tästä!
Olen käynyt tammikuisten pinoon kirjoittelemassa, kun meidän neiti syntyi 31.1. mutta voihan olla, että jatkossa palstailen aktiivisemmin kuitenkin edelleen helmikuisten pinosta. Odotusajalta kun on jo kaikki tuttuja, niin jotenkin sitä helmikuisten pinoihin aina vaan eksyy (edelleen myös odotuspuolelle lueskelemaan kuulumisia)
enni80: Sellaista se vaan on. Toisaalta on onnesta mykkyräisenä, mutta toisaalta ei jaksa koko aikaa iloita. Minulla ainakin menee välillä jopa hermo. Siis esim. öisin en aina jaksa tarvittavan rauhallisesti ja sympaattisesti toista hyssytellä. Koita jaksaa! Et ole yksin.
Nyt tuli itku, joten got to go!
Tyttö yrittää nukahtaa tässä sylissä ja sen aikaa istun tässä koneella.
ENNI: En yhtään ihmettele, jos oot poikki, jos miehesi tulee vasta myöhään illalla kotiin. Noi illat kun usein on pahimpia. Meillä mies tuli esikoisen syntymän jälkeen jo klo 16 aikaan kotiin ja koska me noustiin pojan kanssa yleensä vasta klo 12, ei siihen jäänyt kuin nelisen tuntia aikaa olla kaksin vauvan kanssa. Mutta koska vauva saattoi huutaa sen 4 h, niin olin ihan poikki. Olisin varmaan tullut hulluksi, jos olisin ollut illatkin yksin vauvan kanssa. Voimia myös sulle!
MIDZI: Jos yhtään itse epäilet, että tytölläsi on jotain vialla, niin kannattaa viedä vaikka yksityiselle lastenlääkärille. Meidän esikoinen pulautteli vauvana todella paljon. Oksennus lensi kaaressa vähän väliä. Poika kasvoi kuitenkin hyvin, joten neuvolassa oltiin sitä mieltä, että kaikki on kunnossa. Myöhemmin pojalle tuli atooppista ihottumaa ja koska poika nukkui yöt todella huonosti je heräsi välillä sen 100 kertaa huutamaan, epäilin itse, että se voisi johtua jostain allergiasta. Paino kuitenkin nousi ja kakka oli ns. normaalia, joten neuvolassa oltiin taas sitä mieltä, että kaikki on OK. No, ehkä olikin, mutta näin jälkeen päin on harmittanut monet kerrat, etten vienyt poikaa silloin yksityiselle lastenlääkärille. Silloin vaan sokeana uskoin neuolatätiä, joka oli itse asiassa aika per***estä. Ei ottanut mua koskaan todesta ja usein sanoi ihan päin naamaa, ettei usko mua, kun valitin sitä, että poika aina vain itkee. Kun neuvolassa poika sattui sitten olemaan niin aurinkoinen. Vieläkin ottaa aivoon! Nyt on onneksi eri neuvolatäti ja mukava sellainen. Mutta siitä refluksitaudista (vai mikä se nyt olikaan) vielä. Olen kuullut, että jollain vauvoilla on ollut se, vaikka vauva olisikin kasvanut hyvin. Eli aina kaikki ei ole kunnossa, vaikka vauva kasvaisikin hyvin. Ärsyttävää, jos neuvolassa katsotaan pelkkää painonnousua, eikä välitetä ollenkaan äidin tuntemuksista!
Nyt meni tyttö nukkumaan, joten menen iltapalalle ja sitten itsekin nukkumaan. Jos kerrankin pääsisin vaikka jo ennen klo 23 nukkumaan.
T:Fassiloora ja tyttö 11 vrk
Eli ENNI80: Ymmärrän ton tunteen että toisaalta on tosia ilonen ja onnellinen ihanasta vauvasta ja sit toisaalta tulee niitä kielteisiä ajatuksia... :( Ja noista illoista...toivotan tsemppiä sulle, kun itellä just noi illat on kaikkein vaikeimpia. Tuntuu että kun tulee ilta niin alkaa masennus painaa...aamulla olo on onneks ihan erilainen. :)
Ihanaa joku oli jo jumppaan menossa!Ehkä sitä itekkin tästä reipastuu jossain vaiheessa!
Viimesessä neuvolassa mitatessa painoa oli tullut koko raskauden ajalle n.16kg ja muutama pvä synntyksen jälkeen oli lähteny vaan n.6kg pois...aargh...eli toivotaan että imetys veis ne viimesetkin 10kg :)
Jakseluita väsyneille ja ei niin väsyneille äideille :)
Ekka+pojat
ajattelinkin et eikö kukaan aloita tämmöstä pinoa...
ite olen niin patalaiska ollut..
joo,viime yönä oli eka känkkis yö,tai ei ees semmonen känkkis vaan tyttöö ei nyt sattunut väsyttämään, minua kyllä olis väsyttänyt ja ihan älyttömästi,kuudelta tökkäsin ukolle tytön pullon kans ja käänsin kylkee ja kehotin kattomaan vaippaan. eilen ei tullut kakka joten se varmaan kääntää masussa.
ja tytöllä on muutenkin ilmavaivoja vaikka muille jakaa, cuplaton on pelissä mukana joka päivä.
eilen kävi neuvolantäti kotona ja paino on lähtenyt huimaan nousuun:painohan putosi liikaa 3716--->3355 parissa päivässä ja piti tankata tuttelilla ettei laps kuihdu käsiin.nyt vaaka näytti rimpan alle 4 kg, joten ei huolta enää ja en kyllä tuttelia tarjoo kun sillon tällön enää. maitoo tulee nyt sitten oikeen suihkuamalla ja välistä paidat ja lakanat on länttejä täynnä.
kuka on jo salille menossa?????
mä nimittäin eilen kysyin et millon saa aloittaa jumpat yms riehunnan,ei kuulemma ennen jälkitarkastusta..höh vielä about 2 viikkoo tai mitä siihen nyt onkaan aikaa..on vähän ajan taju hukassa.
me ollaan jo ulkoiltu ja käyty kaupassa jne,ei kylässä kenenkään luona..ja sunnuntaina oltiin 2 h ulkonakin,eipä tuo neuvolakaan mitään siihen sanonut. kun vaan muistaa ton pakkasrajan..eli tänään ei taida olla asiaa ulos. tyttö nauttii kärryissä nukkumisesta!!!ja äiti raittiista ilmasta.
Tyttö on hurmannut iskän ja siskon tietysti (kyllä minutkin), vaikka iskä ensin olikin ihan pälli raskauden suhteen. mieli on muuttunut kummasti ja kyllä nostan hattua ukolle siitä. isosiskon kaverit ottaa vuoronumeroita vauvaa kattomaan..välistä ihan ärsyttää kun on joku pentu tossa ovella naukumassa.
niin ja meidän tyttärellä on semmonen erikoisuus kun mongolian black spot (googlettakoon ken haluaa) -läiskät takamuksen yläosassa, näyttävät siis ihan mustelmilta mut ovat syntymämerkkejä. niitä on 1-10%:lla valkosesta väestöstä, eli ne spotit tulee iskän puolelta jostakin sitten.
ja isyyshommelit on varattu parin viikon päähän,joten sitten saa tyttö kulkea virallisesti iskän nimellä.
kuka muuten on jo lukenut lööpin tän päivän iltiksestä??? kauhee juttu.
niin ja ihania uutisia,kaveri on raskaana jälleen kerran..supersikiäjä ja pikkusiskokin yrittää raskautua kovasti.
nyt puhelinralliin kun tyttö nukkuu.
Kuumetta ja mustatukkainen tyttö 18 vrk
oliko joku tilannut kärryt saksasta???
katottiin peg peregoja,huomattavasti halvemmat saksassa ku täällä,mutta jos kyselyjä laittaa englanniksi vastaako ne??? siis siellä myToys:sissä????
kun ei oo saksa hallussa mulla ja mies vaan puhuu sitä ei kirjoita...
Enni, semmoista se äitinä oleminen on... Aina on jostain huono omatunto ja joku asia huolestuttaa! Nyt kun on kaksi lasta, näköjään koko ajan tuntuu että toinen jää vähemmälle huomiolle ja jatkuva huono omatunto vaivaa. Ihan kuin mä esikoisen kanssa olisin aikaisemminkaan taukoamatta leikkinyt ja sylitellyt!
Meidän vauveli voi hyvin ja paksusti, ja on nyt useampana yönä nukkunut 8 tuntia putkeen! No en tietty osaa siitäkään olla tyytyväinen, vaan heräilen itse pitkin yötä ja murehdin onko se kipeä ja pitäisikö jo herättää syömään. Ei kuulemma tarvi kun on kuitenkin niin iso pullukka, pitäis vaan osata itsekin levätä ja olla tyytyväinen niin kauan kuin tätä jatkuu.
Tekisi tosiaan mieli jo jumppaan, mutta en taida vielä uskaltaa. Kai noita lantiopohjan lihaksia pitäis ensin jaksaa reenata. Ja vauvan kanssa olisi kyllä ihana jo päästä vähitellen ulos! Kantoliinaa käytin jo esikoisen kanssa, aion tämänkin pistää liinaan takin alle ja lähteä molempien tyttöjen kanssa ulkoilemaan heti kun saa. Nyt on onneksi vielä mies päivät kotona niin pääsen esikoisen kanssa sentään.
Onko kaikilla muuten nimi valmiina?! Me kun ei olla edes aloitettu vielä keskustelua aiheesta... :D
FannyK ja tytsy 10 pv
Tyttö syntyi rv39+3, synnytys kesti 3h mutta ehdin tällä kertaa saamaan spinaalin, joten ei ollut tuskaa alusta loppuun. Ponnistaminen oli vähän vaikeampaa kun ei tullut selvää ponnistamisen tarvetta, mutta viidessä minuutissa tyttö oli maailmassa.
Kotiin päästiin jo seuraavana päivänä. Isosisko (2v) otti vauvan tosi hienosti vastaan, eikä mitään mustiksia ole vielä tullut. Tilanne todnäk tulee vielä muuttumaan, joten täytyy vain nauttia nyt kun kaikki on näin hienosti. Isosisko haluaa pikkusiskoa syliin ja nuuhkii vauvaa. Koittelee miten pienet kädet ja jalat vauvalla on ja nauraa hihittää jos vauvalle tulee hikka tai vauva aivastelee.
Vauva on tyytyväinen, 3 kertaa on vähän itkahtanut. Nukkuu yöllä 3-4h kerrallaan, päivällä 2-3h. Syö puolesta tunnista tuntiin kerrallaan, riippuen jaksaako molemmat rinnat. Öisin herää ynisten, pian on jo nyrkit suussa, nälkäinen kuin susi! Syö miltei paidan mun päältä kun ei heti olekaan tissi suussa. Murahtelee, ei itke. Kuulosta hassulta, sellaista " ÄH! ÄH! Murrr!" -ääntä pitää :D Pikku peto!
Aha, nyt kuuluu taas yninää, täytyy mennä! Lisää seuraavalla kerralla. Sympatiat oikeasti kaikkien väsyneiden äitien puolella, voimia!
Mikaela
Nemma yhtyy ilonpitoon.. pikkuhiljaa.
Meille tuli iso karvainen pojanköriläs kaksi päivää etuajassa 12.2.2006. Tuli sitten nyrkki poskella ja vihrein lapsivesin. Saimme pojan vierihoitoon ystävänpäivänä, eli täsmällinen poika on sitten kuitenkin. Minulta repesi jopa peräaukon sulkijalihaskin ja menetin yli 2 litraa verta, joten pikkuhiljaa tässä toivutaan, olen jo vähennellyt kipulääkkeitä puoleen ja pystyn jo hetkisen istumaankin. Mieheni aloitti työt tänään ja poika nukkuu tuolla sängyssämme. Se on kyllä varsinainen uniääntelijä, pitää hassua meteliä vähintään tunnin ennen kuin herää ja sitä kun käy katsomassa niin sehän hymyilee siellä silmät kiinni. Että ei kai sillä tosiaan hätää ole.
Salilla käymisestä sen verran, että on ollut ihanaa kun on pystynyt kävelemään edes puolen tunninkin lenkin jo ja anemia on takana. En aio edes vielä haaveilla siitä että alkaisin urheilemaan! Pikkuhiljaa hyvä tulee.
Synnytyspeloista: Ponnistusvaihe oli todella kivulias, mutta muuten minun synnytykseni oli aivan ihana!!! Luomukivunlievitys toimi avautumisvaiheessa ja kalvojen puhkaisun jälkeen käytin muutaman kerran ilokaasua. Olen miettinyt, että aiheuttaako nämä repeämät mulle pelkoja seuraavaa varten. Mutta luulen, että tämä oli kuitenkin niin yksilöllinen lapsi, että seuraava aiheuttaa sitten jo jotain ihan muuta tulollaan, jota on turha pelätä etukäteen, kun ei voi tietää. On tämä parin, kolmen viikon ehkä parin kuukauden palautuminen näistä repeämistä kuitenkin pieni hetki elämästäni, saatikka sitten se 29 minuutin ponnistusvaihe. Turhauttavaahan tämä välillä on, kun ei voi kunnolla hoitaa lasta, mutta onneksi ihmislapset eivät osaa synnyttyään heti juosta, vaan pötköttely toipilasäidin vieressä on riittävää hoitoa pojallemme. =)
nemma&muksis 16 vrk
Me ollaan tilattu vaunut ja paljon muutakin saksasta ja juuri tuolta mytoysista. Olemme erittäin tyytyväisiä! Me ollaan asioitu englanniksi ja puhelimella. Varmasti onnistuu myös sähköpostilla.
Birdy
Ihanaa kun sai viime yönä nukuttua vähän paremmin.. tyttö heräsi vain kolme kertaa syömään!! ja se on meille vähän!
ja tänään menny päivä muutenkin paljon paremmin.. vähemmän kitinöitä.. mutta TODELLA paljon pukluja! ;)
paremman yön jälkeen kyllä jaksaa paaaljon paremmin hoitaa tyttöä!
eikös kuuen viikon ikäisenä ole joku lääkärin tarkastaus? ainakin meidän neuvolassa... miehen kanssa sovittiin että otetaan siellä vasta esille tuo puklaus ongelma..eli nyt on vain kestettävä vielä pari viikkoa! tyttöhän on jo yli kolme viikkoinen, eli pian se on!
fannyK: meilläkään ei ole nimeä vielä valmiina..neljän viikon päästä ristiäiset, eli aikaa on miettiä! lempinmenä tällä hetkellä käytetään Lilliä!!
nyt lähden vielä nopasti syömään, kun tyttö nukkuu, niin saa rauhassa evästellä!
on muuten pitkiä nämä illat, kun mies iltavuorossa, ja tulee vasta kymmeneltä!
Eli enni80:lle ja nyt myös ekkalle: Sama tilanne oli minullakin. Ilta kun läheni, niin ahdistus kasvoi. Välillä illat meni lievässä paniikissa itkeskellessä ja yötä pelätessä, vaikka yöt menikin pääsääntöisesti ihan hyvin. Päivisin fiilis oli aina ihan eri! Tämä onneksi meni minun kohdalla ohi noin parissa viikossa. Kait ne oli sitten niitä hormooneita...
Tänään on ollut ihan kamala päivä. Vauva itki yöllä noin 2 h välein eli minä ehdin sit syöttämisen ja jonkin sortin nukuttamisrumban jälkeen nukkua itse noin 1h. Sama peli on jatkunut nyt päivällä. Vauva huutaa tosi aggressiivisen ja kärtyisen oloisena. Hän hiljenee rinnalle, mutta nälästäkään ei liene ole kyse, sillä olen koittanut puristella rintoja syönnin jälkeen (ja olen syöttänyt myös molemmista rinnoista) ja välillä maitoa tulee suihkuamalla, kun vain hieman painaa. Eli siis tavaran tisseissä pitäisi riittää. Vauva ei pahemmin vääntelehdi itkiessään vaan huitoo. Nukkuessa ähisee ja tekee pierua/kakkaa ja se kyllä lähes poikkeuksetta jonkinmittaisen ähinän tuloksena saadaankin pihalle. Siis kipuitkustakaan ei mielestäni ole kyse. Yleensä itku lopahtaa ja vauva simahtaa hetkeksi, mutta kauaa ei uinuminen kestä, kun huuto alkaa uudelleen. Huutoa ei kuitenkaan kerrallaan kestä kovin pitkää pätkää, mutta tätä " huudetaan, simahdetaan pikkuhetkeksi" - rumbaa saattaa kestää tunteja. Jossain välissä voi olla jopa 1h nukkumispätkä, mutta lyhimmät on semmosta 5 - 15 min.
Alan olla jo aika neuvoton ja tänään en todellakaan ole enää jaksanut olla herttainen äiti ja hyssytellä toista loputtomiin. En ole mm. ehtinyt tänään vielä syömään aamiaisen lisäksi mitään. No, olenkin koittanut nukkua itse aina silloin kun vauvakin, jos vaikka sit jotenkin pysyis ensi yönkin tolpillaan.
kirppu80 ja tyttö 4vkoa
Meillä poika on nyt 17 vrk, jos ihan oikein laskin. Syntyi siis 11.2. Iskä on ollut siitä lähtien lomalla ja palaa ensi viikolla töihin. Se jännittää jo, koska mulla on myös 1v 2kk vanha tyttö joka on siis ihan vauva. No, syö sentää itse, kävelee, on tosi säännöllinen ja hyvä nukkuja yöllä ja päivällä jne. Me nukutaan kaikki samassa huoneessa ja sen takia jännitän myös mimehen ekaa työmatkaa : (
No, mutta päivä kerrallaan. Tähän mennessä en ole paljoa kellon kanssa vauvaa hoidellut, vaan eletään enemmän tuon tytön rytmien mukaan, eli aamulla herätään kaikki noin klo 7 ja illalla käydään nukkumaan klo 20:30, vauvakin joutuu heräämään viimisiltä päikkäreiltään vaikka kesken kun aloitetaan iltarutiinit klo 19 jälkeen, sillon on viiminen mahdollisuus saada puhdas vaippa yöksi.... No ei se nyt ihan noin tiukkaa ole, mutta suunnilleen...
Me ollaan hankittu kotiin kaikkea arkea helpottavaa, tytölle keinu pirttiin, vauvalle kantoliina jne. Pakko varautua pahojen tilanteiden varalle = ) Paras juttu on tuo meidän 9v poika joka nytkin niin kiltisti katsoo tytön kanssa pikku kakkosta kun äiti surffaa! Mutta nyt tuo pikkuisin alkaa ähistä... täytyypä lopetella! Voimia kaikille!!!
Mymmeli ja poika 17vrk
Mahtava tuki kyllä tämä lista!! Käyn ite ( ainakin yritän keretä ) lukemassa kerran päivässä jutut läpi..
Tuntuu vaan välillä ettei millään kerkiä kun on tuo esikoinenkin olemassa joka vaatii huomiota nyt entistä enemmän.
Ja jotenkin itellä on toooosi huono omatunto kun ei ehdi huomioida esikoista tarpeeksi :(
Ja mä olen vielä semmonen että jos yö on nukuttu huonosti niin kyllä on hermot välillä kireenä.. Sitten sitä tulee välillä tiuskittua esikoiselle ihan turhasta... Huono omatunto se nyt kolkuttaa...
Vaikkakin yöt on kyllä menny ihan hyvin kahdella syötöllä.. Kapaloinnistakin löysin taas (esikoisen kanssakin oli käytössä) hyvän konstin kun vauva ei millään meinaa rauhottua yöllä. Kädet vaan viuhtoo edes takas ja vaavi kärsimätön.. Kietaisu kapaloon niin johan on vaavi rauhottunu..
Mutta esikoinen sohvalta huutelee, menen hänen seuraansa.
Huomenna varmaan joku aloittaa uuden pinon? Ite en ainakaan usko että kerkiän sen tehdä mutta viestit käyn ilman muuta lukemassa.
Niin ja mua myös pohdituttaa miten ihmeessä sitä selviää kun mies töihin menee ens viikolla... APUA...
Larvanto + tytöt
Käykäähän tuolla nimi-puolella ehdottamassa meidän kolmoselle nimeä... Löydätte varmaan mun tekstin sieltä. Mites teillä muilla nimiasiat, onko jo selvänä?
JELTSU: Joo, mielellään! Tajusinkin joskus myöhemmin tuolla odotus-puolella, että kirjoitin sulle just samana iltana, kun olit jo synnyttämässä, että olis mukava vaikka joskus tavata, kun näin lähekkäin asutaan ja uskoisin, että teidän keskimmäinen sais meiltä leikkiseuraa. Mulla tytöt siis 9/01, 3/03 ja nyt 21.2.06. Mulla täs vielä mies kotona pari viikkoa, sitten tulee mummo Mikkelistä, mutta 20.3. jään " yksin" tai siis nelistään:) Tässä myös mun s-postini: johanna.makela@elisanet.fi, kirjoitellaan!
adalmiina
jeltsu&tytöt(8/98, 12/01, 12.2.2006)