Olkaa onnellisia että lapsenne pystyy harrastamaan. Meillä ei näin ole.

Vierailija kirjoitti:

Muistutan myös, että jotkut lapset eivät perussairauden kuten vaikean sydänvian vuoksi pysty harrastamaan. Toivoisin, että vanhemmat keskustelisivat tällaisista asioista lastensa kanssa :)

Minkälainen sydänvika estää lukemisen, postimerkkien keräilyn tai foorumiroolipelit?

Vierailija kirjoitti:

Täällä lähin partio kahden bussimatkan takana meiltä ja alkaa niin aikaidin ettei ehditä viedä. Lapsi ei osaa kulkea sinne itse sairautensa takia. Näin myös muiden harrastusten kanssa jotka jotenkuten kiinnostaisi lasta.

Läksyt tekee vasta illalla kun me vanhemmat pääsemme kotiin.

Meillä ei ole mummeja, kummeja ja ystäviä viemässö, tuomassa ja auttamassa.

Ap

No jo on hankalaa ! Mutta eihän näille asioille sitten mitään voi ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi läksyt vasta, kun vanhempi on läsnä?

Koska hän ei kykene niitä tekemään ilman valvontaa sairautensa vuoksi.

Ap

No sitten tämä ongelma on ratkaistu, hän ei voi myöskään harrastaa mitään, missä te vanhemmat ette ole koko ajan mukana valvomassa. Tuon ikäisten esim joukkuelajit on täysin poissuljettu vaihtoehto, koska valmentaja ei ole teidän lapsenne henkkoht avustaja vaan koko joukkueen valmentaja ja oltava heidän kaikkien käytössä. Eli tämä on nyt sitten se tilanne, jossa lapsi voi vapaasti haluta, mutta tosielämä ei anna siihen myöten. Haluaisi munkin lapset ajaa autoa, mutta kun ikää on 14v ja 11v niin se ei vaan onnistu vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirtäminen, kirjoittaminen, lukeminen, tossulätkä ja pihafutis ovat kaikki harrastuksia. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi nämä eivät onnistu?

Piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen ei kiinnosta lasta. Niin, ja lapsia on vain yksi, joten jalkapallon potkiminen ja katulätkän pelaaminen on hieman vaikeeta yksin. Pihallamme ei myöskään ole seinää jota vasten voisi palloa potkia.

Lapsemme ei ole vammainen mutta sairas kylläkin. Hän ei toimi kuten normaalit samanikäiset lapset.

Ap

Hoh hoijaa.

Se, ettei lasta kiinnosta harrastaminen, ei tarkoita, etteikö hän pystyisi harrastamaan. En ymmärrä, miksi koetat tehdä teistä uhreja.

Lukuhalun herättäminen on muuten eräs tärkeimmistä tehtävistäsi vanhemapana. Juuri millään ei ole suurempaa vaikutusta hänen tulevaisuuteensa. Lukeminen on tärkeää etenkin pojille mutta myös tytöille.

Lasta ei kiinnosta juuri nuo harrastukset, eli piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen. Eikä myöskään partio.

Lapsi on huono lukemaan, joten kirjan tuuppaaminen hänelle käteen on kauhistus. Kirjan lukeminen kestää myös todella kauan.

Uiminen voisi olla ihan jees, mutta meillä halli menee kiinni klo 20 arkena ja viikonloppuna klo 18. Arkena ei millään ehdi ja viikonloppuisin on sit ne rästiläksyt ja muut asiat hoidettavana. Minä en voi yksin mennä uimaan lapsen kanssa kun hän ei ikänsä vuoksi voi naisten puolelle tulla. Yksin ei pärjää pukkarissa miesten puolella (kaapin lukko ongelmallinen). Vaatteita ei voi jättää penkille kun ne varastetaan. Miehellä yleensä viikonloppuisin oma harrastus.

Ap

Kommentoin tätä ketjua jo aiemmin lukematta kaikkia viestejä. Nyt on jo pakko huutaa provoa tämän viestin kohdalla. Ja jos tämä ei ole provo, niin vaikuttaa siltä , että lapsesi on perinyt sinun yksinkertaisuuden ja uhri mentaliteetin. Eihän kukaan järkevä elä tuollaista perhe-elämää !!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä lähin partio kahden bussimatkan takana meiltä ja alkaa niin aikaidin ettei ehditä viedä. Lapsi ei osaa kulkea sinne itse sairautensa takia. Näin myös muiden harrastusten kanssa jotka jotenkuten kiinnostaisi lasta.

Läksyt tekee vasta illalla kun me vanhemmat pääsemme kotiin.

Meillä ei ole mummeja, kummeja ja ystäviä viemässö, tuomassa ja auttamassa.

Ap

Niin no. Meillä ainakin on harrastuskuljetusrinki. Aika nopeasti lapset ja aikuiset alkavat sopimaan erilaisia kimppakuljetuksia, juuri siksi, että se on helppoa kuin heinänteko. [/

Kohta tulee Ap:lta tähän vastaus että ei ole autoa, ei ajokorttia,ei lapsella kavereita ja heillä on niin tiukka aikataulu ettei ehdi muitten lapsia kuskailla

Meidän 7v pojalla on yksi harrastus: Uimakoulu kerran viikossa, ja sekin viikonloppuna.

Kausimaksu on n. 200 euroa.

Lapsi ei muistele vanhempana, että hänellä oli lapsena kivaa, kun häntä kuskattiin viisi kertaa viikossa harrastamaan milloin mitäkin. Lapsi muistelee vanhempana, että hänellä oli lapsena kivaa, kunhän  sai olla paljon yhdessä isän ja äidin ja sisaruksien kanssa kotosalla katsomassa tv.tä tai tekemässä palapeliä. Ole paljon yhdessä lapsesi kanssa, ap, ja ole onnellinen, että voit tarjota hänelle rakastavan kodin. Sitä ihan kaikilla lapsilla - suomalaisillakaan - ei ole.

Tämä ON ammattivalittajan satuilua! Ihan sama tyyli ja mikään mitä ehdotetaan ei käy. Aiemmin ketjussa joku epäili samaa ja KAHDEN MINUUTIN sisällä ammattivalittaja vastasi, ettei muka ole ap, hah! Muuten vaan kyttää tätä ketjua :D

Minä en ole saanut lapsuuden harrastuksistani yhtäkään elämänikäistä kaveria.

No jo on hankala elämä ap:llä. Jos kerran työ-, koulu- ja harrastusmatkoihin menee tunti suuntaansa ja sen takia ei voi tehdä mitään, kannattaisiko muuttaa? Eikö voisi palkata vaikka jotain tuttua lukiolaista kerran-pari viikossa auttamaan läksyjen kanssa iltapäivisin, niin jäisi illalla aikaa harrastaakin? Eikö lapsi voisi jäädä edes joskus koulun jälkeen kaverille tekemään läksyt ja mennä sieltä harrastukseen? Eikä isän harrastus VOI viedä koko viikonloppua - jos vie, niin outoa ettei voi panostaa lapsen harrastukseen yhtään.

Kaikkeen kyllä löytyy ratkaisu, jos vähän yrittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirtäminen, kirjoittaminen, lukeminen, tossulätkä ja pihafutis ovat kaikki harrastuksia. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi nämä eivät onnistu?

Piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen ei kiinnosta lasta. Niin, ja lapsia on vain yksi, joten jalkapallon potkiminen ja katulätkän pelaaminen on hieman vaikeeta yksin. Pihallamme ei myöskään ole seinää jota vasten voisi palloa potkia.

Lapsemme ei ole vammainen mutta sairas kylläkin. Hän ei toimi kuten normaalit samanikäiset lapset.

Ap

Hoh hoijaa.

Se, ettei lasta kiinnosta harrastaminen, ei tarkoita, etteikö hän pystyisi harrastamaan. En ymmärrä, miksi koetat tehdä teistä uhreja.

Lukuhalun herättäminen on muuten eräs tärkeimmistä tehtävistäsi vanhemapana. Juuri millään ei ole suurempaa vaikutusta hänen tulevaisuuteensa. Lukeminen on tärkeää etenkin pojille mutta myös tytöille.

Lasta ei kiinnosta juuri nuo harrastukset, eli piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen. Eikä myöskään partio.

Lapsi on huono lukemaan, joten kirjan tuuppaaminen hänelle käteen on kauhistus. Kirjan lukeminen kestää myös todella kauan.

Uiminen voisi olla ihan jees, mutta meillä halli menee kiinni klo 20 arkena ja viikonloppuna klo 18. Arkena ei millään ehdi ja viikonloppuisin on sit ne rästiläksyt ja muut asiat hoidettavana. Minä en voi yksin mennä uimaan lapsen kanssa kun hän ei ikänsä vuoksi voi naisten puolelle tulla. Yksin ei pärjää pukkarissa miesten puolella (kaapin lukko ongelmallinen). Vaatteita ei voi jättää penkille kun ne varastetaan. Miehellä yleensä viikonloppuisin oma harrastus.

Ap

Lukuhalun herättäminen ei missään nimessä tarkoita sitä, että tykkää vaan lapselle kirjan käteen ja käskee lukea. Se tapahtuu houkuttelemalla lapsi tarinoiden maailmaan.

Menkää vaikka kirjastoon ja lainatkaa pari esim. lasten tietokirjaa lasta kiinnostavista aiheista. Niitä voitte tutkia ja lukea ja niiden tekstit ovat usein niin lyhyitä, että innostuessaan lapsi jaksaa yhden pätkän lukea itsekin.

Lainatkaa myös 1-2 lasta kiinnostavaa romaania, jotka sinä ja miehesi luette hänelle ääneen. Tällä tavalla lapsi kiinnostuu kirjojen sisällöstä ja sen kiinnostavan sisällönhän takia kirjoja luetaan! Tärkeää tässä on se, että te luette lapselle ääneen ja yhdessä hänen kanssaan. Pikkuhiljaa yleensä lapset kiinnostuvat lukemaan sitten itsekin, koska eivät malta odottaa kiehtovalle tarinalle jatkoa.

Jos nyt niin kävisi, ettei lapsi innostuisikaan itse lukemisesta, ainakin ääneen hänelle lukeminen on teille hyödyllinen ja mukava yhteinen harrastus.

Mitä uimiseen tulee, niin miehesi voi aivan hyvin tinkiä omasta harrastuksestaan sen verran, että esim. 2-4 kertaa kuussa käy lapsen kanssa uimahallissa.

Hankkikaa lapselle postimerkkikansio ja alkakaa keräämään hänen kanssaan postimerkkejä. Aloittakaa vaikka höyryttämällä yhdessä irti muutamia postimerkkejä teille tulleista kirjeistä ja korteista.

Kas niin, nyt lapsellesi on löydetty jo kolme mukavaa harrastusta. Sinunkin lapsellasi on siis mahdollisuus harrastaa! Olet varmaan iloinen?

Tuskin onnistuu ääneenlukeminenkaan, varmaan mies lukutaidoton ja AP mykkä.