Olkaa onnellisia että lapsenne pystyy harrastamaan. Meillä ei näin ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös vanhempien kanssa voi harrastaa, harrastuksia voi yhdistää koulu- ja päiväkotipäiviin tai ne voi keskittää viikonlopuille. On priorisointi- ja valintakysymys, miten lasten harrastukseen menevät rahat ja perheen aikataulut sovittaa yhteen. Koulun yhteydessä on usein kerhoja ja muuta harrastustoimintaa, jos ei ole, sitä voi olla mukana kehittämässä ja ideoimassa. Päiväkotiin voi vanhempainyhdistyksen kanssa mm. tilata muskariopetusta tai isompien lasten kanssa järjestää vaikka uimakoulun. Kesällä leiritarjonta on aika kattavaa ja niitä voi valita omien mieltymysten mukaan.

Me olemme pienituloinen perhe, mutta koemme lastemme harrastusten tukemisen erittäin tärkeäksi ja näin ollen karsimme joistakin muista menoista. Lisäksi priorisoimme harrastuksia, jotka ovat lähellä tai joihin lapset voivat kulkea itse.  Harrastamiseta tukee vapaa-ajalla perheen yhteinen pelailu, liikunta ja muutenkin yhdessä tekeminen. Toki laskut ja kiireiset arki-illat tuntuvat välillä väsyttäviltä, mutta raskasta on myös viettää 7 iltaa viikossa kotona lasten kanssa tekemistä keksien. Harrastuksista lapset saavat kavereita, sosiaalisen elämän taitoja, oppivat että liikunta on tärkeä osa elämää jne.

Ole onnellinen että pystytte siihen.

Vanhemmat ovat poissa kotoa arkisin klo 7-17 (ei mahollisuutta lyhennettyyn työaikaan, ei liukuvaa työaikaa). Tämän jälkeen ruoka ja lapsen läksyt. Siinä se ilta sitten olikin.

Itse olen luopunut omista menoista täysin jotta arki pyörisi edes jotenkuten.

Viikonloppuisin lapsella yleensä tehtävänä rästiläksyjä joita ei olla ehditty viikolla hoitaa.

Ap

Eli kaikki lapset ovat vähintään kolmasluokkalaisia, ja teillä menee 2h/pvä molemmilla vanhemmilla työmatkoihin? Kannattaisiko muuttaa? Jo ihan omankin hyvinvoinnin takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirtäminen, kirjoittaminen, lukeminen, tossulätkä ja pihafutis ovat kaikki harrastuksia. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi nämä eivät onnistu?

Piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen ei kiinnosta lasta. Niin, ja lapsia on vain yksi, joten jalkapallon potkiminen ja katulätkän pelaaminen on hieman vaikeeta yksin. Pihallamme ei myöskään ole seinää jota vasten voisi palloa potkia.

Lapsemme ei ole vammainen mutta sairas kylläkin. Hän ei toimi kuten normaalit samanikäiset lapset.

Ap

ai.. tää olikin ammattivalittaja taas...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirtäminen, kirjoittaminen, lukeminen, tossulätkä ja pihafutis ovat kaikki harrastuksia. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi nämä eivät onnistu?

Piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen ei kiinnosta lasta. Niin, ja lapsia on vain yksi, joten jalkapallon potkiminen ja katulätkän pelaaminen on hieman vaikeeta yksin. Pihallamme ei myöskään ole seinää jota vasten voisi palloa potkia.

Lapsemme ei ole vammainen mutta sairas kylläkin. Hän ei toimi kuten normaalit samanikäiset lapset.

Ap

Hoh hoijaa.

Se, ettei lasta kiinnosta harrastaminen, ei tarkoita, etteikö hän pystyisi harrastamaan. En ymmärrä, miksi koetat tehdä teistä uhreja.

Lukuhalun herättäminen on muuten eräs tärkeimmistä tehtävistäsi vanhemapana. Juuri millään ei ole suurempaa vaikutusta hänen tulevaisuuteensa. Lukeminen on tärkeää etenkin pojille mutta myös tytöille.

Meillä kaksi lätkäjunnua, iältään 10v ja 13v. Todellakin harrastus maksaa paljon, mutta sen lisäksi on myös juuri tämä kuljetushaaste kun treenejä on niin monta kertaa viikossa. Meillä asia on ratkennut niin että meillä on kahden muun vanhemman kanssa kuljetusrinki, jolla vuorottelemme kuljetusvastuuta. Muuten siihen menisi kaikki vanhempien vapaa-aika, jos pitäisi molempia erikseen kuljettaa lähes päivittäin eri puolille kaupunkia. 

Viekää lapsi uimaan. Siinä on hyvä harrastus koko perheelle, menoaikaa voi sovitella ja ei ole mielestäni kovin kallista. Harrastuksia on myös lukeminen, kirjastossa käyminen, ulkona liikkuminen jota voi tehdä maksutta monella tapaa, talvella hiihtää, kesällä pyöräillä..

Vierailija kirjoitti:

Viekää lapsi uimaan. Siinä on hyvä harrastus koko perheelle, menoaikaa voi sovitella ja ei ole mielestäni kovin kallista. Harrastuksia on myös lukeminen, kirjastossa käyminen, ulkona liikkuminen jota voi tehdä maksutta monella tapaa, talvella hiihtää, kesällä pyöräillä..

En ole ap, mutta uiminen ei kovin kallista? Eihän ne uikkarit, mutta ei ne uintimaksut mitään halpoja ole.

Täällä esim.

Kertamaksut (sis. alv 10%):

- normaali maksu (aikuiset) 5,80 €

- alennettu maksu 3,20 €

Eli yhdeltä aikuiselta ja lapselta yhden uintikerran hinnaksi tulee jo 9e. Parikin kertaa viikossa uimaan, niin johan siinä hintaa tulee vuoden aikana. Joojoo, myydään sitä vuosikorttejakin (464e/vuosi) ja esim. 20 kpl:n sarjarannekkeita (104e), mutta en nyt halvaksi sanoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirtäminen, kirjoittaminen, lukeminen, tossulätkä ja pihafutis ovat kaikki harrastuksia. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi nämä eivät onnistu?

Piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen ei kiinnosta lasta. Niin, ja lapsia on vain yksi, joten jalkapallon potkiminen ja katulätkän pelaaminen on hieman vaikeeta yksin. Pihallamme ei myöskään ole seinää jota vasten voisi palloa potkia.

Lapsemme ei ole vammainen mutta sairas kylläkin. Hän ei toimi kuten normaalit samanikäiset lapset.

Ap

Hoh hoijaa.

Se, ettei lasta kiinnosta harrastaminen, ei tarkoita, etteikö hän pystyisi harrastamaan. En ymmärrä, miksi koetat tehdä teistä uhreja.

Lukuhalun herättäminen on muuten eräs tärkeimmistä tehtävistäsi vanhemapana. Juuri millään ei ole suurempaa vaikutusta hänen tulevaisuuteensa. Lukeminen on tärkeää etenkin pojille mutta myös tytöille.

Lasta ei kiinnosta juuri nuo harrastukset, eli piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen. Eikä myöskään partio.

Lapsi on huono lukemaan, joten kirjan tuuppaaminen hänelle käteen on kauhistus. Kirjan lukeminen kestää myös todella kauan.

Uiminen voisi olla ihan jees, mutta meillä halli menee kiinni klo 20 arkena ja viikonloppuna klo 18. Arkena ei millään ehdi ja viikonloppuisin on sit ne rästiläksyt ja muut asiat hoidettavana. Minä en voi yksin mennä uimaan lapsen kanssa kun hän ei ikänsä vuoksi voi naisten puolelle tulla. Yksin ei pärjää pukkarissa miesten puolella (kaapin lukko ongelmallinen). Vaatteita ei voi jättää penkille kun ne varastetaan. Miehellä yleensä viikonloppuisin oma harrastus.

Ap

Meilläpäin voi harrastaa myös viikonloppuna. Kaverin muksu tanssii lauantaisin 1,5 tuntia. Toisen kanssa piipahtaa uimassa sillä aikaa.

Ruuankin voi järkeistää ja tehdä useammalle päivällä kerrallaan. Säästyy aikaa.

Eikai sitä lasta mikään kiinnosta, kun vanhemmatkin ovat noin innottomia.

No nyt, jos on uimiseen varaa, niin niskasta kiinni itseä koko perhe jotta saatte lapselle harrastuksen. Aikuisista nyt kiinni kyllä. Ei voi joka ilta on niiiin varattu, että ette ehtisi käyttää uimiseen sitä paria tuntia. Itse asiassa meidän uimahallissa uintiaika saunan kera on 1,5 tuntia.

Tai tehkää ensin rästiläksyt lauantaina ja sen jälkeen uimaan. Hyvä "täky" lapselle. Mies ei varmasti tarvitse omaan harrastukseen koko viikonloppua. Jos tarvii, niin sitten on kyllä outo perheenisä..

Asennekysymys tässä selvästi.

Et halua, että lapsesi harrastaa mitään, koska siitä tulisi sinulle tai miehellesi liikaa vaivaa.

Muutente veisitte sen lapsen vaikka yhtenä iltana viikossa uimaan tai johonkin muuhun harrastukseen, ettekä vain keksisi tekosyitä.

Geokätköilyä voi esimerkiksi harrastaa koko perhe yhdessä. Ei ole aikatauluihin sidoksissa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä lähin partio kahden bussimatkan takana meiltä ja alkaa niin aikaidin ettei ehditä viedä. Lapsi ei osaa kulkea sinne itse sairautensa takia. Näin myös muiden harrastusten kanssa jotka jotenkuten kiinnostaisi lasta.

Läksyt tekee vasta illalla kun me vanhemmat pääsemme kotiin.

Meillä ei ole mummeja, kummeja ja ystäviä viemässö, tuomassa ja auttamassa.

Ap

Niin no. Meillä ainakin on harrastuskuljetusrinki. Aika nopeasti lapset ja aikuiset alkavat sopimaan erilaisia kimppakuljetuksia, juuri siksi, että se on helppoa kuin heinänteko. 

Kaikki on mahdollista jos vain haluaa. Mitä lajia lapsesi haluaisi harrastaa?

Koulujen kerhot ovat yleensä kamalan tasottomia. Siis ei mitään ammattitaitoista eikä eteenpäinvievää. Lähinnä tylsää.

Lapseni on käynyt kolmessa kerhossa.

Aikatauluttamimen on aika vaikeeta jos harrastus alkaa klo 18, mutta ehkä voitte auttaa.

Huomioonotettavia asioita (pahin skenario):

- vanhemmat (ainakin toinen) kotona aikaisintaan klo 17. Miehellä voi mennä pidempään (ei pääse lähtemään kun pitäisi) ja voi olla kaukana kotoa töissä.

- harrastukseen pitää viedä julkisilla (bussi + kävely), matkaan menee noin tunti per suunta

-läksyt tehtävä vasta kun vanhempi läsnä

- nukkumaanmenoaika klo 21-21.30

Oletuksena että harrastus on arkena (18-19) ja että ruoka lämmittämistä vaille valmista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Rahakysymys on yksi juttu. Toinen ja suurin syy on kuljetukset. Kaikki treeni alkaa sellaiseen aikaan ettei ole mahdollisuutta viedä. Läksytkin jää tekemättä jos harrastaa.

Ap

Hankkikaa kirjastokortit ja alkakaa harrastaa lukemista, ei maksa mitään. Jos urheiluharrastusta hakee niin esim. uimahalli on aika edullinen. 

Miksi läksyt vasta, kun vanhempi on läsnä?

Muistutan myös, että jotkut lapset eivät perussairauden kuten vaikean sydänvian vuoksi pysty harrastamaan. Toivoisin, että vanhemmat keskustelisivat tällaisista asioista lastensa kanssa :)

Vierailija kirjoitti:

Miksi läksyt vasta, kun vanhempi on läsnä?

Koska hän ei kykene niitä tekemään ilman valvontaa sairautensa vuoksi.

Ap

Mä harrastin lapsena lukemista, piirtämistä ja keräsin postimerkkejä. Nämä ovat parhaimmillaan lähes ilmaisia harrastuksia ja niitä voi tehdä kotona. Eikö nykyisin tällaisia juttuja lasketa harrastuksiksi ollenkaan, jos rahasta ja kuljetuksista on harrastukset kiinni??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirtäminen, kirjoittaminen, lukeminen, tossulätkä ja pihafutis ovat kaikki harrastuksia. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi nämä eivät onnistu?

Piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen ei kiinnosta lasta. Niin, ja lapsia on vain yksi, joten jalkapallon potkiminen ja katulätkän pelaaminen on hieman vaikeeta yksin. Pihallamme ei myöskään ole seinää jota vasten voisi palloa potkia.

Lapsemme ei ole vammainen mutta sairas kylläkin. Hän ei toimi kuten normaalit samanikäiset lapset.

Ap

Hoh hoijaa.

Se, ettei lasta kiinnosta harrastaminen, ei tarkoita, etteikö hän pystyisi harrastamaan. En ymmärrä, miksi koetat tehdä teistä uhreja.

Lukuhalun herättäminen on muuten eräs tärkeimmistä tehtävistäsi vanhemapana. Juuri millään ei ole suurempaa vaikutusta hänen tulevaisuuteensa. Lukeminen on tärkeää etenkin pojille mutta myös tytöille.

Lasta ei kiinnosta juuri nuo harrastukset, eli piirtäminen, lukeminen ja kirjottaminen. Eikä myöskään partio.

Lapsi on huono lukemaan, joten kirjan tuuppaaminen hänelle käteen on kauhistus. Kirjan lukeminen kestää myös todella kauan.

No sitä suuremmalla syyllä sinun täytyy tukea lapsen lukutaidon kehitystä! Se tarkoittaa lapsen tasolle sopivien kirjojen etsimistä, ääneen lukemista, yhdessä lukemista, lukevan aikuisen mallin tarjoamista.

Välillä ihmetyttää, haluvatko vanhemmat lastensa pääsevän elämässä eteenpäin vai eivät. Tuntuu, että joillekuille on tärkeää, että lapsi pysyy kulttuuriselta ja sosiaaliselta pääomaltaan yhtä köyhänä ja syrjäytyneenä kuin vanhempansa.