Lue keskustelun säännöt.
Jos saisit pitää vain yhden lapsistasi, pystyisitkö valitsemaan?
04.04.2016 |
Hypoteettisesti, jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi ja pystyisit pitämään vain yhden, pystyisitkö valitsemaan kenet pitäisit? Ja miksi juuri hänet? Muita lapsiasi et saisi enää koskaan tavata.
Itse rakastan kaikkia kolmea lastani valtavasti, mutta keskimmäisen kanssa tulen parhaiten toimeen. Hänessä on eniten sellaisia piirteitä, joita ymmärrän. Pitäisin luultavasti hänet.
Kommentit (61)
En pystyisi päättämään. Minulla on vain kaksi eri sukupuolta olevaa lasta ja kummatkin ovat omalla tavallaan maailman ihanimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ketään ei tarvitsisi tappaa, niin valitsisin esikoisen. Kuopus pärjäisi ihan hyvin ilman minuakin.
Jos taas on joku Sofien valinta -tyylinen valinta, niin en halua edes ajatella asiaa.
Hirveä tilanne.
Minulla vauva ja 3-vuotias. Ehkä luopuisin vauvasta, koska tämä mahdollisesti paremmin saisi hyvän kodin eikä hänellä ole vielä vahvoja muistoja meidän perheestämme. Tietysti riippuu mitä sille poislähtevälle kävisi, laitettaisiinko uuteen perheeseen vai kuolisiko vai mitä.
Ihan rehellisesti voin myöntää, että yksi lapsistani on selkeästi rakkain. Rakastan lapsiani hyvin eri tavoilla, koska he ovat hyvin erilaisia, ja yhtä on kerta kaikkiaan helpointa rakastaa. Joten hän jäisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti voin myöntää, että yksi lapsistani on selkeästi rakkain. Rakastan lapsiani hyvin eri tavoilla, koska he ovat hyvin erilaisia, ja yhtä on kerta kaikkiaan helpointa rakastaa. Joten hän jäisi.
Mielenkiinnosta: onko esikoinen/kuopus/jotain muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti voin myöntää, että yksi lapsistani on selkeästi rakkain. Rakastan lapsiani hyvin eri tavoilla, koska he ovat hyvin erilaisia, ja yhtä on kerta kaikkiaan helpointa rakastaa. Joten hän jäisi.
Mielenkiinnosta: onko esikoinen/kuopus/jotain muuta?
Toinen neljästä :)
No se riippuisi mitä muille tapahtuisi. Jos vaikka ajattelisin eroa niin varmaan ainoa tyttö jäisi minulle koska pojat ovat enemmän isänsä kanssa samoissa harrastuksissa ym.
Jos muut joutuisivat uuteen perheeseen niin ehkä keskimmäinen koska hänellä monta sairautta ja epäilyttäisi miten muut hoitaisivat näitä sairauksia ( vaikka toisaalta tämä lapsista sopeutuvaisin mihin vaan).
Mutta yhtä rakkaita kaikki kolme. Ja onneksi ei tällaista tilannetta tule. Pidän kaikki meidän perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi aivan pakko valita niin pitäisin esikoisen. Kuopus on vielä niin pieni (3kk), että jos antaisin pois, hän sopeutuisi eikä edes muistaisi meitä hetken kuluttua. Esikoinen taas sopeutuisi huonommin, koska on jo 5.
En osaa ainakaan näin äkkiseltään valita. Kaikki ovat omanlaisiaan, omalla tavallaan rakkaita ja tuovat omanlaista iloa ja murhetta elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen lapsi vasta mahassa, mutta vastaan että tämän syntyvän lapsen. Hän ei tunne vielä meitä ja saa koko elämän sitten jossain muualla. 4-vuotiaan jos repisi pois perheestä, hän kantaisi sitä mukanaan koko elämän ainakin jollain tasolla, vaikka varmasti ajan myötä sopeutuisi.
Suurinosa äideistä rakastaa yhtä lasta enemmän kuin muita, kuten tätäkin ketjua lukiessa käy selville. Itselläni ei ole lapsia, muistan kuitenkin kotoa kuinka minun pikkuveli oli äidille se rakas eli se olisi saanut jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tällä hetkellä antaisin teinin ilomielin pois, jos joku vaan huolisi. :D
Tosipaikan tullen en pystyisi valitsemaan. Lapsia 2, teini ja 10-vuotias, molemmat tyttöjä.
Mitä niille lähteville kävisi?
Kuolisivat? Sijoitettaisiin uusiin perheisiin? Lastenkotiin?
En pystyisi valitsemaan kumman tappaisin. Sen sijaan uuteen perheeseen antaisin ehdottomasti esikoisen, hän on niin kiltti, mukava ja hyväkäytöksinen, että hänestä on vaikeaa olla pitämättä. Kuopus on temperamenttinen eikä ollenkaan sopeutuva luonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystyisi valitsemaan. Kaksi lasta, eri sukupuolia.
Ei pysty valitsemaan, vaikka tietäisin, että lapsi saa hyvän kodin ja elämän jatkossakin. Ja omat on sentään jo kouluikäisiä kaikki.
Lapset ovat persoonia, kuten myös aikuiset. On selvää, että aikuisilla voi olla suosikkilapsia, ihan kuten lapsillakin voi olla suosikkivanhempi. Olennaista tietysti, ettei se näy epätasa-arvoisena kohteluna aikuisten puolelta.
Itselläni vanhin on piirun verran rakkaampi kuin kaksi nuorempaa. Jos kuitenkin jotkut pitäisi antaa pois, varmaan kuopus jäisi, sillä nuo isommat ovat jo niin helppoja, sosiaalisia ja omatoimisia, että uskoisin heidän paremmin sopeutuvan uuteen elämään. Kuopus on vielä ihan kiinni minussa.
Pitäisin ensimmäisen, hänen on ns vaikeampi luonne ( poika ) ja hänellä on ollut esim vaikeuksia puheenkehityksessa. Kuopus (tyttö) on ihana ja täysin "normaali" , helppo ja fiksu lapsi. Koen että esikoinen tarvitsee enemmän sitä biologisen äidin rakkautta, tyttöä olisi helpompi vieraankin rakastaa/pitää hänestä.
Ei se tarkoita että rakastaa yhtä lasta enemmän ja muita vähemmän jos on suosikkilapsi. Eikö kaikilla ole sukulaisissakin esim lempitäti jonka kanssa tulee toimeen ja on samalla aaltopituudella mutta silti rakastat kaikki sukulaisiasi. Siis jos kukaan täällä edes sietää sukulaisiaan ;)
Valitsisin kuopukseni.
Meillä esikoinen on ns äidin poika ja kuopus ns isän tyttö. Jolloin minä varmaan pitäisin pojan ja mies taas tytön.
Pitäisin esikoisen, hän on niin persoonallinen lapsi hyvässä ja pahassa, että en usko että sopeutuisi yhtä helposti uuteen perheeseen kuin kuopus. Kuopus on tasaisempi ja helpompi lapsi, uskon että hän saisi helpommin osakseen rakkautta.