Univelkaantunut 10-kuisen äiti etsii kohtalotovereita

Tervehdys kaikille! =)



Päätin huhuilla, josko löytyisi muitakin uupuneita/väsyneitä äitejä, joiden vauva ei ole enää ihan pieni. Meillä nipin napin 10 kk vanha poika, joka ei ole ilmeisesti onnistunut saamaan hyviä unenlahjoja. Jo synnytyssairaalassa kätilöt ja lastenhoitajat huomauttivat vauvan levottomuudesta ja vaikeudesta nukahtaa/rentoutua. Olen luonnollisesti joutunut (vaiko alentunut) auttamaan lapsen uneen pääsyssä ja nukkumisrituaalit/tavat ovat aika tarkkoja.



On ollut vaiheita, että olen hytkynyt vauva sylissä joustinsängyn reunalla (:D) ja heijannut vaunuja pitkin olohuonetta keskellä yötä, jotta lapsi hiljenisi. Nyt naurattaa, silloin ei. Nykyään nukutan hänet päiväunilla vaunuihin (ulos), illalla viereen. Päivisin nukkuu yhdet tai kahdet unet, joskus jopa pari tuntia kerralla. Öisin herää edelleen ainakin NELJÄ-VIISI KERTAA, joskus useammin kuin kerran tunnissa.



Lopetin imetyksen pojan ollessa 8 -kuinen ja samalla loppui myös " lohtu/univäline" . Rintaa syötiin pahimmillaan öisin alle tunnin välein. Alitin aidan matalimmasta kohdasta, mutta väsyneenä en ole jaksanut olla kovin johdonmukainen. Öinen heräily ei siis enää ole rinnan kaipuuta, vaan saattaa herätessään höpöttää ja lirkuttaa tai sitten itkeä lohduttomasti ja raivoissaan. Aika usein saa kerran yössä maitoa pullosta, vaikka iltaisin päätän, etten anna. :D



Tuntuu, että viime kuukauden aikana yölevottomuus on vain lisääntynyt ja siksi oma toiveikkuus on hieman kateissa. Tosin viimeiseen kuukauteen mahtuu seisomaan ja kontaamaan oppimiset, joten se selittänee levottomuuden noususuhdanteen.



Löytyykö muita äitejä, jotka tuntevat itsensä ajoittain niin väsyneiksi, että arjen pyörittäminen oikeasti vaatii todellista skarppausta?



Vastauksista, mielipiteistä ja vinkeistä jo etukäteen kiitollisena,

Zaidaliina ja pikku-ukko 10 kk