Huijarisyndrooma työelämässä?

ööö häh?

Siellähän se varmaan juuri eniten ilmenee. 

Ketunhäntä kainalossa, kiskoin omaa lehmää ojasta. Sitä kiinnosti niin, haistoi kai, oli ojan pohjalle koira haudattuna.

Huijarisyndroomaksi[1] kutsutaan psykologista ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta. Huijarisyndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari ja että hänen saavutuksensa ovat ainoastaan hyvän onnen tai ajoituksen tulosta, tai että hän on vain harhauttanut muut luulemaan itseään todellista kyvykkäämmäksi.

Työelämässä se esiintyy vaikkapa siten, että vaikka olet ihan pätevä hommissasi niin jänskättää että kohta ne tajuaa, että oikeasti etsin vaan kaiken googlesta ja tämän osaisi tehdä apinakin. Tosiasia kuitenkin on se, että apinalla ei ole vaadittavia taustatietoja osatakseen soveltaa niitä tietoja, mutta "syndroomasta" kärsivä elää jatkuvassa epävarmuudessa.

Sama voi tapahtua vaikka parisuhteessa, varsinkin naisilla tuntuu olevan yleistä että mietitään että koskahan se lähtee, eihän mussa ole mitään ihmeellistä.

Epävarmuudesta siinä on siis oikeastaan kyse.

Irtisanouduin viikon jälkeen unelmaduunista. Että sellaisia kokemuksia.

Et osannutkaan? Silloin kyse ei varsinaisesti ole tuosta syndroomasta vaan ihan oikeasta havainnosta että ei perkele en osaa. Huijarisyndroomassa osataan ja tehdään, mutta pelottaa että joku tajuaa että ei oikeasti osatakaan. 

Englanninkielinen nimitys "imposter syndrome" on osuvampi.