Lue keskustelun säännöt.
YLE: Kokoomus haluaa lisäleikkauksia, KEPU ja Pers. eivät!
Kommentit (21)
Megaleikkauksilla talous kasvuun, just joo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.
Montako työpaikkaa kokoomus on luonut? Taitaa olla laskettavissa yhden käden sormissa ja nekin kokoomuksen puoluetoimistolle kirjoittamaan Stubbille ihailijapostia.
Vierailija kirjoitti:
Megaleikkauksilla talous kasvuun, just joo!
Ilmaista rahaa ei voi enää jakaa, se on loppu.
Mikä on sun just joo ehdotus talouskasvuun?
Hyvä Kokoomus! Ääni tulee varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.
Montako työpaikkaa kokoomus on luonut? Taitaa olla laskettavissa yhden käden sormissa ja nekin kokoomuksen puoluetoimistolle kirjoittamaan Stubbille ihailijapostia.
AY on vastustanut talouskasvua oanemalla hanttiin joka asiaan. Montako työpaikkaa ammattiliitot on luoneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.
Kokoomus haluaa Suomen liittovaltiokuntoon.
Jopa Kokoomuksen sisällä olevat taloudentuntijat ovat varoittaneet, että yksikään talous ei ole noussut leikkaamalla ostovoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.
Montako työpaikkaa kokoomus on luonut? Taitaa olla laskettavissa yhden käden sormissa ja nekin kokoomuksen puoluetoimistolle kirjoittamaan Stubbille ihailijapostia.
AY on vastustanut talouskasvua oanemalla hanttiin joka asiaan. Montako työpaikkaa ammattiliitot on luoneet?
Ammattiliitot ovat luoneet paljon työpaikkoja, ajamalla maahamme työehtojärjestelmän, joka on taannut palkansaajalle ostovoiman ja näin luonut kysyntää sisämarkkinoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.
Montako työpaikkaa kokoomus on luonut? Taitaa olla laskettavissa yhden käden sormissa ja nekin kokoomuksen puoluetoimistolle kirjoittamaan Stubbille ihailijapostia.
AY on vastustanut talouskasvua oanemalla hanttiin joka asiaan. Montako työpaikkaa ammattiliitot on luoneet?
AY:n ansiosta meillä jokainen ei tee kahta tai kolmea työtä ja silti elä köyhyysrajalla.
Kepu siis lienee jotain oppinutkin 90-luvun laman hoitamisesta, mutta Kokoomus ei mitään.
Nyt pitäisi jokaisella kotimarkkinoilla toimivalla pk-yrityksellä alkaa kellojen soida, koska Kokoomus haluaa käyttää samoja, myöhemmin aivan vääriksi osoitettuja lääkkeitä kuin 90-luvun laman hoidossa. Silloin nimittäin seurauksena oli 5000:n kotimarkkinoilla toimivan pk-yrityksen konkurssi.
Suomen Akatemia rahoitti vuosina 1998-2000 tutkimusohjelmaa 1990-luvun talouskriisistä. Ohjelmassa oli mukana kymmeniä tutkimusryhmiä monilta eri oppialoilta, pääasiassa kuitenkin yhteiskuntatieteilijöitä. Tutkijat hyödynsivät sekä olemassa olevia tietokantoja että keräsivät aivan uusia aineistoja, joiden avulla on ollut mahdollista luoda aikaisempaa moniulotteisempi ja kokonaisvaltaisempi analyysi 1990-luvun lamasta. Tutkimusohjelmassa oli mukana myös historiantutkijoita, jotka keskittyivät aikaisempiin lama-aikoihin luoden näin kontekstia ja vertailua viime vuosikymmenen kehitykseen.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Kiander (nykyään Ilmarisen johtaja) toimi ohjelman koordinaattorina.
Lamaan on esitetty monenlaisia syitä. 1990-luvun alun kansainvälinen taantuma, korkojen nousu Saksassa ja Neuvostoliiton romahtamisen myötä tyrehtynyt itävienti tukahduttivat talouden toimintaa. Taustatekijöitä löytyy kuitenkin jo edellisiltä vuosilta. Rahamarkkinat ja ulkomainen luototus vapautettiin hallitsemattomasti, mistä seurasi voimakas korkeasuhdanne. Hallitsevan eliitin mielestä erityisesti rakenteelliset ongelmat olivat keskeisiä: julkinen sektori oli liiaksi paisunut, työmarkkinat jäykistyneet ja yksityiset taloudet holtittomasti velkaantuneet. Tästä seurasi tilannearvio ja ideologia, jonka mukaan tarvittiin yhteiskuntarakenteiden peruskorjausta. Vientiä piti kasvattaa, mutta kotimarkkinasektoria ei saanut elvyttää, koska talouden piti tervehtyä.
(kuulostaako tutulta...)
Työttömyys jatkoi kasvuaan ollen enimmillään yli 500 000 henkilöä vuoden 1994 alussa. Samaan aikaan valtion menoja supistettiin erilaisin leikkauslistoin.
(taitaa vieläkin kuulostaa tutulta..)
Kokonaisuutena tarkastellen suomalainen hyvinvointivaltio selvisi lamasta kuitenkin kohtuullisen hyvin. Monia etuuksia on kavennettu, mutta julkisia palveluita ja tulonsiirtoja on edelleen paljon ja niillä on olennainen merkitys yhteiskunnassa. Tämä osoittaa myös sen, ettei ”liiaksi paisunut” hyvinvointivaltio ollut laman syynä. Talous alkoi elpyä ennen kuin leikkauslistat ehtivät vaikuttaa oikeastaan millään tavoin, ja hyvin paljon 1980-luvun kaltainen hyvinvointivaltio ei estänyt talouden nopeaa kasvua 1990-luvun jälkipuolella.
”Laman opetukset” on monessa mielessä surullinen kuvaus suomalaisesta yhteiskunnasta. Kirjaa kannattelee kuitenkin optimistinen perusvire; parempaa talouspolitiikkaa toteuttamalla 1990-luvun kaltaiset talouslamat voidaan välttää tai ainakin niitä voidaan olennaisesti lieventää. Kianderin kirja on merkittävä yhteiskuntapoliittinen puheenvuoro, josta ainakin poliittiset päättäjät ja virkamieseliitti voisivat ottaa opiksi.
Ai niin, eikös Kokoomus ehdottanut historian opintojen valinnaisuutta peruskouluun? Tässäkin kohtaa huomataan, että historia tulee tuntea, jotta voi rakentaa parempaa tulevaisuutta välttäen aiemmin tehtyjä virheitä. Kummallisen kovapäistä porukkaa. Vai onko nyt kiire saada vietyä uusliberalismi vielä nykyistäkin pidemmälle ennen seuraavia vaaleja...niin, näinhän se on.
Nyt tulisi jokaisen palkansaajan ja myös jokaisen vanhemman olla tarkkana, sillä kyse on tulevaisuudesta.
Kun ennusteiden mukaan keskipalkkaiset työt ovat katoamassa (Etla+EVA) ja jo 2010-luvulla niistä on kadonnut 15%, niin enneusteiden mukaan nykyiset keskipalkkaiset kilpailevat tulevaisuudessa vähemmän koulutettujen kanssa samoista matalapalkkatöistä. Jos silloin hyvinvointivaltio on ajettu alas, ei sosiaalinen nousu ole mahdollista lapsillemmekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että leikkauksilla ei välttämättä tule talouskasvua. Palkkojen alentaminen jne. on vanhanaikaista ajattelua. Pakottamalla ei tule hyvää. Ihmisille tulisi ennemminkin antaa kannustimia ja tällä en välttämättä tarkoita mitään perustuloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Megaleikkauksilla talous kasvuun, just joo!
Ilmaista rahaa ei voi enää jakaa, se on loppu.
Mikä on sun just joo ehdotus talouskasvuun?
Sun kokoomus on ollut ottamassa lainaa ihan sairaasti viimeiset kymmenen viisitoista vuotta. Eikö hävetä yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Megaleikkauksilla talous kasvuun, just joo!
Ilmaista rahaa ei voi enää jakaa, se on loppu.
Mikä on sun just joo ehdotus talouskasvuun?Sun kokoomus on ollut ottamassa lainaa ihan sairaasti viimeiset kymmenen viisitoista vuotta. Eikö hävetä yhtään?
Viimeiset kymmenen viisitoista vuotta ne on kuule demarit jotka otti lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.
Montako työpaikkaa kokoomus on luonut? Taitaa olla laskettavissa yhden käden sormissa ja nekin kokoomuksen puoluetoimistolle kirjoittamaan Stubbille ihailijapostia.
AY on vastustanut talouskasvua oanemalla hanttiin joka asiaan. Montako työpaikkaa ammattiliitot on luoneet?
Puhutaanko asiaa, eikä toistella opittua propagandaa, jooko.
Suomessa on yritysten hyvä harjoittaa toimintaansa. Meillä on toimivat yhteiskunnalliset instituutiot ja koulutettu väestö.
Sen lisäksi meillä verotetaan yrityksiä vähemmän kuin muissa kehittyneissä EU-maissa, meillä yhteisövero on 20%, joka on selvästi alle EU:n keskitason.
Lisäksi meillä työnantajien maksamat palkan sivukulut ovat alle EU-maiden keskiarvon, meillä 22%, euroalueen keskiarvon ollessa yli 25%. Ranskassa, Ruotsissa ja Belgiassa sivukulut ovat suurimmat, yli 30%.
Vientituotteiden hinnassa palkkojen osuus on vain 8%, joten ei ole suurtakaan merkitystä sillä, että meillä työtunnin hinta on hieman korkeampi kuin EU:n keskiarvo.
Hallitus on huolissaan suomalaisen työn huonosta tuottavuudesta, mutta todellisuudessa suomalainen työ pärjää tuottavuusvertailussa erinomaisesti. Suomi päihittää tuottavuusvertailussa jopa Saksan ja Ruotsin, puhumattakaan euroalueen keskiarvosta, kun vertaillaan työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti.
Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. Sen mukaan Suomi on päihittänyt muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuudessa kärkijoukkoa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/jopa-saksankin-ohi-suomalaisen-tyon-t…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokoomus ei ole tyytyväinen ennen kuin keskiluokka on hävitetty ja Suomessakin asuu ihmisiä hökkelikylissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Megaleikkauksilla talous kasvuun, just joo!
Ilmaista rahaa ei voi enää jakaa, se on loppu.
Mikä on sun just joo ehdotus talouskasvuun?Sun kokoomus on ollut ottamassa lainaa ihan sairaasti viimeiset kymmenen viisitoista vuotta. Eikö hävetä yhtään?
Viimeiset kymmenen viisitoista vuotta ne on kuule demarit jotka otti lainaa.
Miten kukaan voi olla noin pihalla?
Meillä on ollut oikeistohallitus vuodesta 1987 lähtien, lukuunottamatta vuosia 1995-2003, jotka olivat kaksi LIpposen hallitusta. Lipposen hallitusten aikana valtionvelkamme laski 100 mrd:sta noin 60 mrd:iin.
Valtionvelka ryöpsähti uuteen kasvuun 2008, eli Vanhasen hallituksen aikana ja jatkui kasvavana Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana.
Kun muistetaan, että valtiosäännön mukaisesti pääministeri johtaa hallituksen politiikkaa, on silloin demarit aivan väärä haukun kohde. Eiväthän he edes olleet Vanhasen hallituksessa mukanakaan.
Kuka päätti, että Suomi ryhtyy elämään velaksi?
Tarkkaa päivämäärää ei kukaan pysty muistamaan, mutta se suuri päätös tehtiin syksyllä 2008, todennäköisesti marraskuun alkupuolella.
Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).
Heitä kutsuttiin hallituksen sisäisessä slangissa kvartetiksi. Ministerit eivät tosin koskaan laulaneet yhdessä, mutta muuten he viettivät runsaasti aikaa toistensa seurassa. He olivat puolueidensa puheenjohtajia, ja Vanhasen hallituksessa oli tapana, että kaikki tärkeät päätökset tehtiin puoluejohtajien palavereissa.
Kvartetin päätöksistä tärkein oli se, että Suomen valtio ryhtyi ottamaan lisää velkaa.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1404270443036
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000690760.html
Tässäkin joukossa kepulaiset ja kokoomuslaiset ovat selvästi yliedustettuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Megaleikkauksilla talous kasvuun, just joo!
Ilmaista rahaa ei voi enää jakaa, se on loppu.
Mikä on sun just joo ehdotus talouskasvuun?Sun kokoomus on ollut ottamassa lainaa ihan sairaasti viimeiset kymmenen viisitoista vuotta. Eikö hävetä yhtään?
Viimeiset kymmenen viisitoista vuotta ne on kuule demarit jotka otti lainaa.
Miten kukaan voi olla noin pihalla?
Meillä on ollut oikeistohallitus vuodesta 1987 lähtien, lukuunottamatta vuosia 1995-2003, jotka olivat kaksi LIpposen hallitusta. Lipposen hallitusten aikana valtionvelkamme laski 100 mrd:sta noin 60 mrd:iin.
Valtionvelka ryöpsähti uuteen kasvuun 2008, eli Vanhasen hallituksen aikana ja jatkui kasvavana Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana.
Kun muistetaan, että valtiosäännön mukaisesti pääministeri johtaa hallituksen politiikkaa, on silloin demarit aivan väärä haukun kohde. Eiväthän he edes olleet Vanhasen hallituksessa mukanakaan.
Kuka päätti, että Suomi ryhtyy elämään velaksi?
Tarkkaa päivämäärää ei kukaan pysty muistamaan, mutta se suuri päätös tehtiin syksyllä 2008, todennäköisesti marraskuun alkupuolella.
Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).
Heitä kutsuttiin hallituksen sisäisessä slangissa kvartetiksi. Ministerit eivät tosin koskaan laulaneet yhdessä, mutta muuten he viettivät runsaasti aikaa toistensa seurassa. He olivat puolueidensa puheenjohtajia, ja Vanhasen hallituksessa oli tapana, että kaikki tärkeät päätökset tehtiin puoluejohtajien palavereissa.
Kvartetin päätöksistä tärkein oli se, että Suomen valtio ryhtyi ottamaan lisää velkaa.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1404270443036
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000690760.html
Tässäkin joukossa kepulaiset ja kokoomuslaiset ovat selvästi yliedustettuina.
"Viimeiset kymmenen viisitoista vuotta ne on kuule demarit jotka otti lainaa." - eli mites se nyt menikään? Nyt pitäisi jo hävetää aika lailla, oman kokoomuspuolueen ja oman olemattoman yleissivistyksen takia. Eikö?
Tämähän vaikuttaa hyvältä - ja samalla kuulostaa poliittisen vasemman siiven ehdotukselta, velkarahalla elvyttämisestä:
Talous 30.3.2016 klo 10:30
Yrityksille luvassa muhkea potti lainarahaa – OP välittää ja EU takaa Suomea nousuun
Suomen investointeja tönitään käyntiin Euroopan strategisen investointirahaston tuella. OP Ryhmä alkaa välittää 150 miljoonan euron edestä yrityslainoja pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden toivotaan innovoivan entistä reippaammin.
http://yle.fi/uutiset/yrityksille_luvassa_muhkea_potti_lainarahaa__op_v…
Edellisen kerran kokkareet veivät meidät sotaan ja Suomesta lähti hyvä siivu.
Vitun loistokas idea lähteä rakentamaan suur-suomea venäjää vastaan, jota ei ole lyönyt edes Napoleon :D
Nyt ne koittaa parhaansa mukaan myydä maan ulkomaille, lopettaa julkisen - maailman kärkeen kuuluvan koulutuksen, luoda maahan työläisluokan, joka ei tule toimeen palkallaan jne.
Olen demokratian ystävä, mutta ehkä joissain tilanteissa olisi parasta jos voisi kieltää jonkun puolueen? Amerikkalaisetkin kielsivät kiihkeimpinä vuosina kommunistisen puolueen, vaikka ovat demokratian airuita.
Ihmettelen jos nykyinen hallitus kestää loppuun saakka.
Kokoomuksessa ja persuissa on tahoillaan valtava sisäinen paine jo nyt.
Kepu ja pers sun muut haluaa ääniä. Kokoomus haluaa talouden kuntoon ja ihmisille töitä.