Lue keskustelun säännöt.
Olen isä ja se kaduttaa.
29.03.2016 |
En ole ääneen sanonut, mutta lapsi oli aivan täysi virhe. Jos sen voisi perua, peruisin. Härskiä kirjoittaa noin, mutta kun se on totuus. Ennen kaikki oli niin paljon paremmin. Haluan takaisin aikaan ennen lasta. Lapsen äiti on myös muuttunut. Nyt hän on ottanut äidin roolin oikein elämäntehtäväkseen, mitään muuta sillä ei enää päässä liikukaan kun äitinä oleminen ja lapsi. Ärsyttää koko olemus. Koko perhe-elämä on ihan hirveää, ei vain sovi yhtään mulle, eikä kiinnosta isänä oleminen. En ole koskaan pitänyt lapsista.
Nyt voi tietysti kysyä, että miksi sitten hankin lapsia? Lapsi ei ollut suunniteltu. Tai ainakaan minä en, enää en olisi niin varma tosta toisesta. Hänelle kun lapsen saaminen on ollut joku unelmien täyttymys.
Ei huvita mennä kotiin, olen mielummin joka päivä ylitöissä.
Haluan eron ja muuttaa pois. Olenko aivan p*ska ihminen jos teen näin?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "olet paska ja raukka, pitää vaan jaksaa" on kauhistuneilta mammoilta, jotka tunnistavat itsensä tuosta lapsesi äidin kuvauksesta (täällä monet myöntäneet jättäneensä, hups vaan, ehkäisyn vähäsillaisalaa pois, kun vauvat on niiiin ihania ja kyllä se isäkin sitten rakastaa) ja jotka pelkäävät miehen lähtevän ja jättävän arjen yksin heidän haltuunsa. Vaikka he ovat halunneet arjen säännöt sanella, ihan vauvan teosta lähtien. No, ei tietenkään aina näin, mutta ihan helvetin usein.
Anna mennä! Lapsi ja äiti elävät symbioosissa, joten ei heidänkään maailmansa tuhoudu tässä. Vain sinulla hiljaa rapistuu, jos jäät onnettomana odottamaan jotain ihmettä.Minun osaltani ainakin nimenomaan toisinpäin. Mies halusi lapsia yhtä paljon (itse jopa ehdotti toista) kuin minä ja hän on koti-isänä lapsille. Niin kertakaikkisen mahtava isä ja mies, ettei sanotuksi saa. Minua harmittaa aivan hirveästi sellaisten lasten puolesta, joiden isänä on tuommoinen kelvoton veltto paska. Kaikki lapset ansaitsisivat hyvän isän ja hyvän äidin. Juttu on niin, että naiselta on väärin huijata miestä, mutta toisaalta, jos mies ei aivan ehdottomasti halua lasta hänen on tehtävä vasektomia tai huolehdittava kondomin käytöstä. Sitä suuremmalla syyllä, että miehellä on vain nämä ehkäisykeinot, ei aborttimahista.
Ja mikä itku ja syyttely siitä syntyisikään, jos mies haluaisi käyttää varmuuden vuoksi kumia pillereiden lisäksi.
Hah! Missä universumissa mies oikein HALUAISI käyttää kumia vaikka naisella on pillerit??? En tunne ketään! :D
Itse olen aina halunnut pillerit + kumin mutta ei kellekkään miehelle ole kelvannut tuo järjestely niin onpas heiltä pillu jäänyt saamatta.
Nyt kyllä onkin 5 vuotta jo vakituinen kumppani niin pillereillä pelkästään nykysin mennään, mutta sinkkuna jos olisin niin pillerit + kumi, aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen lapsi on? Jos kyse on pienestä lapsesta, niin yritä kitkuttaa edes hetki. Lupaat vaikka itsellesi, että kun lapsi on 5v., niin sitten eroatte, jos vielä siltä tuntuu, ettet jaksa lapsiperhe-elämää. Ei kaikille naisillekaan äitiys ole helppoa alussa ja monille miehille vielä vähemmän. Kyllä harvassa on silti ne miehetkin, jotka ei lapseensa rakastuisi, kun lapseen tottuu ja tutustuu.
Eräs sukulaisnainen teki kolmekymppisenä "puoliväkisin" parikymppiselle poikakaverilleen lapsen. Ja heti perään toisen pienellä ikäerolla. Miehellä oli selvästi vaikeaa sopeutua tilanteeseen, kun oli niin nuori ja ei ollut valmis isäksi. Nainen oli kuin viisas äitihahmo ja antoi miehen sopeutua tilanteeseen. Ei rajoittanut vaan antoi toisen mennä ja tulla kuin vapaan miehen. Nyt ovat olleet yhdessä pian 10 vuotta ja lapsetkin on 9 ja 8. Mies on kuoriutunut loistoisäksi, kasvanut siihen ja tykkää lapsistaan mahdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä nää "piuhat poikki" ehdotukset oikein tulee?! Se, että ei nyt halua lapsia ei tarkoita, etteikö niitä ikinä voisi halua. Jos ap on vaikka 20-vuotias niin nytkö hänen pitäisi tehdä päätös loppuelämästään? Ihan naurettava ehdotus!
Kun aloittaa säännöllisen seksielämän, niin lapsi voi aina tulla. Se olisi miestenkin syytä sisäistää nykyistä paremmin; nainenhan joutuu elämään raskauden pelon kanssa periaatteessa koko ajan, vaikka ehkäisyä käyttääkin. Miehillä on jotenkin hämärtynyt tämä yhteys oman sekstaamisen ja sen välittömien seurausten välillä. Kyse on yhteisestä teosta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "olet paska ja raukka, pitää vaan jaksaa" on kauhistuneilta mammoilta, jotka tunnistavat itsensä tuosta lapsesi äidin kuvauksesta (täällä monet myöntäneet jättäneensä, hups vaan, ehkäisyn vähäsillaisalaa pois, kun vauvat on niiiin ihania ja kyllä se isäkin sitten rakastaa) ja jotka pelkäävät miehen lähtevän ja jättävän arjen yksin heidän haltuunsa. Vaikka he ovat halunneet arjen säännöt sanella, ihan vauvan teosta lähtien. No, ei tietenkään aina näin, mutta ihan helvetin usein.
Anna mennä! Lapsi ja äiti elävät symbioosissa, joten ei heidänkään maailmansa tuhoudu tässä. Vain sinulla hiljaa rapistuu, jos jäät onnettomana odottamaan jotain ihmettä.Minun osaltani ainakin nimenomaan toisinpäin. Mies halusi lapsia yhtä paljon (itse jopa ehdotti toista) kuin minä ja hän on koti-isänä lapsille. Niin kertakaikkisen mahtava isä ja mies, ettei sanotuksi saa. Minua harmittaa aivan hirveästi sellaisten lasten puolesta, joiden isänä on tuommoinen kelvoton veltto paska. Kaikki lapset ansaitsisivat hyvän isän ja hyvän äidin. Juttu on niin, että naiselta on väärin huijata miestä, mutta toisaalta, jos mies ei aivan ehdottomasti halua lasta hänen on tehtävä vasektomia tai huolehdittava kondomin käytöstä. Sitä suuremmalla syyllä, että miehellä on vain nämä ehkäisykeinot, ei aborttimahista.
Ja mikä itku ja syyttely siitä syntyisikään, jos mies haluaisi käyttää varmuuden vuoksi kumia pillereiden lisäksi.
Hah! Missä universumissa mies oikein HALUAISI käyttää kumia vaikka naisella on pillerit??? En tunne ketään! :D
Itse olen aina halunnut pillerit + kumin mutta ei kellekkään miehelle ole kelvannut tuo järjestely niin onpas heiltä pillu jäänyt saamatta.Nyt kyllä onkin 5 vuotta jo vakituinen kumppani niin pillereillä pelkästään nykysin mennään, mutta sinkkuna jos olisin niin pillerit + kumi, aina.
No niinpä! Mä en oikeastaan koskaan viitsi mitenkään erityisesti mainostaa pillereiden käyttöä ja joskus suorastaan valehtelen päin naamaa, koska muuten ei miehiä saa käyttämään kumia ilman hirveää valitusta ja jankutusta, joka tappaa tehokkaasti kaiken tunnelman.
Jos tulisin raskaaksi pillereiden pettäessä, niin samat miehet varmastikin itkisivät kuinka heidät huijattiin isiksi vasten tahtoaan ja kuinka ainoa päämääräni elämässä oli päästä heidän lompakolleen.
Välillä on luottamus ja hyvä tahto ihmiskuntaa kohtaan aika vaikeaa.
Naisillakin on vastaavia tunteita kuin ap:lla. Niistä ei vain puhuta. Naisen on myös vaikeampi lähteä: miehelle, joka kertoo eronneensa, koska vaimo muuttui lapsen tultua, riittää ymmärtäjiä, naiselle ei koskaan.
Jos ongelma ap:n suhteessa on nimenomaan vaimo, eikä lapsi, niin sitten kannattaa erota. Roiku kuitenkin mukana lapsen elämässä edes jotenkin, ei sitten myöhemmin kaduta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kerro kuinka vanha lapsi on, mutta vanhemmuus muuttuu lapsen kasvaessa todella paljon. Jos lapsi on vauva tai taapero, vanhemmuus on varsin sitovaa ja varsinkin ekan kanssa voi tuntua tosi raskaalta. Mutta tuo on oikeasti lyhyt aika ja pian vanhemmuus on jo erilaista.
Et kerro myöskään millaista perhe-elämänne on, senkin voi järjestää monella tavalla.
Et myöskään kerro konkreettisesti mikä mättää. Jos olet masentunut, terapiasta voisi olla apua tai ylipäätään jollekin ulkopuoliselle puhumisesta.
Mutta kun olet lapsen tehnyt, olet hänen isänsä aina ja vastuussa hänestä ikuisesti. Sinun on löydettävä sellainen tapa olla isä, joka sopii sinulle ja on riittävän hyvä lapselle.
Ja nyt kanna vastuusi myös sillä tavalla, että käyt vasektomiassa - tietysti kerrot vaimollesi siitä etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa erota kun lapsi on pieni, niin sille ei tule traumoja erosta. Kaikki käy kuin itsestään ja lapsi kasvaa tilanteeseen, että äiti ja isä asuvat erillään ja pitää sitä ihan luonnollisena. Näin on siis lapsen kannalta paras, jos yhtään haluat lastasi ajatella.
Piru sinut periköön, jos missään vaiheessa millään tavalla ilmaiset lapsen kuullen tai suoraan hänelle, että hän oli mielestäsi virhe. Et edes pienen lapsen kuullen.
Ota vaikka ero, mutta olet paskaakin paskempi mies, jos et vastuutasi kanna isänä. Edes viikonloppuisänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä hyvä ihminen jätä lasta, siitä jää hirveä trauma. Lapset ottavat hylkäämisen aika raskaasti, vaikka kyseessä olisi pienempikin hylkääminen. Jos lapsi on vauva-iässä, niin onhan se ihan mahdoton. Minulla ei ole lapsia ja kokemukseni rajoittuvat vain kissanpentujen hoitamiseen. Alussa kissanpentu on ihan mahdoton, seuraa joka paikkaan, hyppii joka paikkaan, kakkaa joka paikkaan, ei anna rauhaa. Muutama viikko eteenpäin ja kisu on jo niin isoa, niin isoa, ettei enää syliinkään tule. Rauhoittuu aika lailla ja oppii tavoille. Muutaman vuoden ikäinen lapsi on jo eri asia kuin pikkuvauva.
Kun se siitä kasvaa niin se voi olla ihan hauskaa seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko oma onnellisuutesi sinulle tärkeämpi asia kuin ei-toivotun lapsen onnellisuus? Minulle ainakin olisi. Ei kuoleman jälkeen ole odotettavissa mitään palkintoa siitä, että on pilannut oman elämänsä. Lapsesta huolehtikoon se, joka lapsen on halunnut ja joka on lapsen saamisesta yksin tehnyt päätöksen.
Piuhojen katkaisusta huutelijat eivät muuten taida tietää, että vain kolmikymppiset ikämiestason lapsettomat ja sitä vanhemmat voivat saada vasektomian. Jos haluatte oikeasti tehdä jotakin isättömien lasten määrän vähentämiseksi, ajakaa sterilisaation ikärajan laskua. Netissä valittaminen ei auta mitään.
Ap taisi kadota täältä, mutta vastaanpa kuitenkin. Kuinka vanha lapsi on, on aika olennaista. Alkuhuumassa naiset varmaankin muuttuvat ja lapsi menee ihan kaiken edelle ja mies on vähän paitsiossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asia olisi aina niin. Lapset kasvavat ja niistä voi varmasti saada iloa monella tavalla. Minusta ap:n pitäisi puhua puolisolleen tunteistaan ja koittaa löytää jokin yhteinen kompromissi. Ero ja lapsen hylkääminen ei ehkä ole se paras juttu, ja ainakin kannattaa ensin yrittää joitain muita juttuja.
Ihmettelen aina, miten niin harva ihan oikeasti miettii haluaako lapsia vai ei, ja jotenkin se lapsen sitovuus tulee niin monelle yllätysenä. Homma vaan menee niin, että kun se lapsi on tehty, siitä pitää kantaa vastuu.
Ja muuten ihan naurettavaa syytellä naisia että väkisin tekevät miehistä isiä - jos ei mieheltä löydy selkärankaa ja aivoja päättää itse tällaista asiaa niin huhhuh!
T. vapaaehtoisesti lapseton
En mää usko, että olet paska ihminen. Sulla on omat ajatukset aika selvinä , joten järkevintä on toimia niiden mukaan. Eroat, muutat omillesi, sovit jotain selkeitä aikoja milloin tapaat lastasi. Tunnen muitakin naisia, joiden persoona on täysin muuttunut lapsen saamisen myötä. Osa on jopa seonnut niin, että miestä käy ihan sääliksi. Ex- mieheni ei pitänyt lapsista eikä halunnut niitä itselleen yhtään enää. Hänellä oli teinejä jo aiemmasta liitosta. Asia tuli lopulta väliimme niin, että erosimme valtavasta rakkauden määrästä huolimatta. Hänelle hyvä, minulle huono. Tosin nyt kun olen äiti niin jaan tämän vanhemmuuden niin paljon mielummin nykyisen mieheni kanssa. Hoitaa lapset sujuvasti ihan vauvaiästä alkaen ja nauttii heistä. Perustele sinä erosi ihmisille asiallisesti ja suoraan: et ole perhemies, puoliso muuttui.