Lue keskustelun säännöt.
Työttömänä aikaa kyttäillä muiden elämää
29.03.2016 |
Eli outo kuvia tässä kerrostalonaapurustossa.
Perheenisä menee lähes joka aamu (en nyt aina ole kyttäämässä, joten ihan tarkasti en osaa sanoa) kotona olevan yksinhuoltajan luo.
Tulevat sitten sieltä ulos eri aikoihin.
Mutta mitäpä se minulle kuuluu? Olen vain huomannut, että en koskaan työssä käyvänä tällaisia mitenkään pannut edes merkille. Onneksi sain töitä toukokuun alusta ja loppuu tällainen turhien huomioiden teko.
Kommentit (5)
Aloituksen tarkoitus oli, että kuinka paljon lähiympäristöstään tekeekin huomiota jouten ollessan.
Onko muilla samantyyppisiä kokemuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miten kerrostalossa pystyy kyttäämään naapureitaan. Istutko rappukäytävässä koko päivän? Minä en työttömänä näe naapureita juuri ollenkaan. Ehkä kerran viikossa sanon jollekin naapurille moi, jos satutaan törmäämään pihassa tai rappukäytävässä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten kerrostalossa pystyy kyttäämään naapureitaan. Istutko rappukäytävässä koko päivän? Minä en työttömänä näe naapureita juuri ollenkaan. Ehkä kerran viikossa sanon jollekin naapurille moi, jos satutaan törmäämään pihassa tai rappukäytävässä.
Ihan ikkunasta ja ruokakaupassa käynnillä havannoitua.
Jotkut ovat tarkkaavasempia kuin toise.
Minua ei kiinnosta tirkistellä muiden elämää.
Iltalehti ja Salkkarit tyydyttää tirkistelytarpeeni.
Kuvio on tietysti oikea sana, jos siitä nyt joku hermostuu...