>>>SUURPERHEkuumeilijat<<<vko8
Kommentit (47)
Mun viikonloppu kans on menny juostessa joka paikassa; ostamas sita sun tata! Eilen meillakin vietettiin kahden synttareita, kakkonen taytti 10v ja kolmonen 7v!! siina kans oli taas hulinaa kun oli 14 muksua ja koko miehen puoleinen lahisuku kylassa! Meilla kun kahvituksen lisaks' syotetaan lounas koko sakille; onneks' mies tykkaa ruuanlaitosta etta auttaa keittiossa! Ja iso kiitos tiskikoneen keksijalle!!!
Taalla kaukomailla alkaa jo ilmat olla lampiman kevaiset - elikka talven sairastumiset on koettu talta eraa... Tuli mieleeni viela, etta mun kolmonen sairastaa aina nuhan ja yskan aikana tosi kovia vatsakipuja; sanovat etta on flunssa vatsassa ei siis vatsaflunssa eli mahatautia. Kokeile antaa puolikas rennie-tabletti etta rauhoittaa kipuja, vois hyvinkin auttaa!!
Viime yö menikin jo paremmin ja kuume on pois. Toivottavasti tauti hellittää. Täällä alkoi lasten hiihtolomaviikko, jospa sinä aikana tautirintama hellittäisi kun eivät kaikki ole pöpöjä levittämässä. Vanhin lähti mummilaan yökyläilemään. Tässä vain odottelen, koska poikien suusta alkaa kuulua ettei ole mitään tekemistä. On se kummaa, vaikka aina tapellaan niin yksi jos on joukosta poissa niin jäljelle jääneet on ihan surkeina. Meillä tämä yökyläily menee kans niin, että yksi kerrallaan ja vain yksi yö. Silloin kummassakin päässä ollaan tyytyväisiä, lapsi saa tahtonsa toteutumaan ja isovanhemmatkin jaksaa ihan hyvin. Minun vanhempieni luona he kyläilevät, toisessa mummulassa käydään kyllä päiväsaikaan ja meillekin tulevat lapsenvahdiksi, mutta yökyläily ei onnistu. Taustalla monenmoisia syitä, mutta ei lapset siihen ole edes huomiota kiinnittäneet. Isäntä hihkuu olkkarista, Suomi sai maalin.
Nyt ajattelin aloitella uutta pinoa.
Mittumaari!Kiitos sanoistasi.Tiedän että juuri mainitsemasi syyt varmasti vaikuttivat syksyisiin km:iin.Tiedän että olisi pitänyt olla malttavainen,niinkuin sinua opastin=)Mutta naisen mieli on kumma ja niin sitä kärsittiin.Nyt sitten sovimme tämän " kehon palautumis ajan" ja odottelen sinne huhtikuuhun.Ja onnea sinulle yritykseen!!!!
Koskas Kuramyyrä ja Medison testailee??????++++++++
Yhtä innokkaasti mukaan tähänkin viikkoon, kaikki!!!!!
L+5
Tehän olitte saaneet tosi pitkän pinon aikaiseksi, mun on vähän vaikea päästä viikonlopulla kirjoittelemaan, mutta silloinkin yritän jossain välissä edes lukaista viestit. Viikonloppu on siitä huono, kun aina on joku isoista seläntakana, tai sitten on mies lähettyvillä. Meillä ei lapset tiedä kuudennen kuumeilusta mitään, joten on valittava sellainen hetki kirjoitukseen ettei isommat ole lähellä.
Perjantaina kävin kaupungilla ja ostin testin. Ajattelin odotella tälle viikolle ennen testausta, mutta kuten arvata saattaa niin en malttanut. Eilen aamulla testasin ja ihan selkeä nega sieltä tuli,voih. No, en kyllä uskonutkaan tuohon raskauden mahdollisuuteen. Taas on kierto sekaisin pillereitten jäljiltä. Oli kyllä viimeinen kerta kun niitä syön! Kp taitaa olla parhaillaan 33 eikä näy tätiä. Tulisi sitten kun kerta on aika. Tylsäää.
Täytyy varmaan haudata haaveet taas pariksi kuukaudeksi että saa kierron kuntoon.
Isot lapset ovat nyt sitten kotona, ja jotain kivaa pitäisi keksiä. Mutta kuten tuolla viikonlopun pinossa joku mainitsikin, niin tämänkokoisen katraan kanssa kaikki maksaa niin vietävän paljon. Onneksi on pulkkamäki tuossa pihalla ja hiihtokelitkin tulivat juuri sopivasti.
En nyt muista mitä muuta tuolla kommentoitiin, joten palailen myöhemmin.
Medison+5
Eli tyolla kyseltiin raskautumisesta. Oikein kun rupesin laskemaan, olen joka kerta raskautunut kolmannesta kuusta. Siis kahdet kuukautiset tulleet ja kolmansia ei enää. Ehkäisynä ollut pillerit, joten mun kroppani näköjään vaatii tuon kolme kuukautta palautuakseen.
Myös ikäeroista oli juttua. meillä ikäerot on 1. ja 2. 1v 7kk, 2. ja 3. 1v 9kk,
3. ja 4. 3v 8kk, 4. ja 5. 3v 6kk. Silloin kun nuo kolme vanhinta olivat pieniä niin olihan se rankkaa. Mutta koska se oli oma valinta tuo lyhyt ikäero niin kummasti sitä vaan jaksoi. Halusimme lyhyen ikäeron että on lapsilla seuraa toisistaan. Tyytyväinen olen ollut, kyllä kaikki pelaamiset ja leikit onnistuu kun on kavereita. Nämät kaksi nuorempaa onkin sitten eri tavalla nautittavia, kun voi enempi keskittyä vauvatohinaan. Ja onhan noista isommista jo apuakin vauvanhoidossa, kun sille päälle sattuvat.
Sisarrakkaudesta vielä. Meillä tappelupari on tuo kakkonen ja kolmonen. Päivittäin tulee jotain riitaa. Ovat luonteeltaan niin samanlaisia, ja vaikka ovatkin poika ja tyttö niin yhteen otetaan. Sitten taas ykkönen ja nelonen ovat vähän rauhallisempia versioita. Edelleen tyttö ja poika, mutta luonteeltaan samantyylisiä ja harvemmin ovat riidoissa mukana. Tosin nelonen ei voi sietää kun kolmonen tulee hänen huoneeseensa tms. Tämä taas johtuu siitä, kun silloin kun nelonen oli pienempi niin kolmonen oli koko ajan tekemässä jotain kiusaa. Niin nyt ei sitten nelkku enää siedä sitä.
Nyt meidän viides villahousu hermostuu. Nälkä rupeaa tulemaan ja nukkumaankin pitäis päästä.
Medison+5
[color=fuchsia] Olipa kiva lukea edellisen pinon suurperhejuttuja! Tuntuu että meille olis " luotu" tällainen parin vuoden ikäero. Meillä toka ja kolmas ovat olleet iloisia ylläreitä kun pelattiin varmoilla päivillä. Nyt ei mies enää uskalla luottaa niihin :) Mulla on menkat pysyneet pois imetysten ajan. Nuorinta tosin imetän vieläkin ja ekat menkat tuli vajaa kuukausi sitten.Yleensä on jotain kolmet menkat ehtineet olla ennen raskautumista. Esikoista tosin olin kuumeillut kauemmin kuin mieheni ja kun vihdoin pääsimme yrittämään, säännölliset kiertoni heittivät häränpyllyä ja tärppääminen kesti puolisen vuotta. Näitä muita ei sitten ole ehditty edes yrittämään :)
dorinda & 00 02 04
Nyt on pakko hehkuttaa....Mullahan on tämä kierukka ajoittain vaivannut koko ajan mitä on ollutkin (1,5v). Mulla olis tästä (toista kertaa) lääkäri ensi kuun alussa, mutta nytpä onkin vaivat olleet pois jo pari viikkoa (ja tämä on piiitkä aika). Sanoin vkonloppuna miehelle, että jos mitään vaivoja ei muutamaan päivään ilmaannu, niin perun sen lääkäriajan. Niin mitä rakas mieheni sanoikaan!!! Harmi juttu, sehän olis voitu vaikka ottaa pois! Siis minun vastaan hangoitteleva mieheni....alkaa vissiin taipua jo vähän neloseen. Ton jälkeen puhutiinkin muutenkin asiasta, mutta ei mies osannut sanoa oikeen mitään puoleen tai toiseen (tai sanoi paljonkin, mutta ei päässyt ajatuksissaan kumpaankaaan lopputulokseen), pyöritteli mielessään näitä perinteisiä, että sitten autoon ei mahdu ja miten sitä jaksaakaan juttuja. Pitänee ottaa mies kunnon kuulusteluun vielä ennenkuin meen ajan perumaan, kunhan nyt ensin muutaman päivän saa itsekseen sulatella asiaa. Jippii, jos vaikka kuitenkin päästäis neloshaavetta toteuttamaan!!!
Yritän jäähdytellä tunteitani, kun pakkohan se on toisenkin mielipide ottaa huomioon ja sitä ei sitten tiedä mihin mies ajatuksissaan päätyy.
Siinähän sitä taas oli omaa napaa ja niin innoissani kirjottelin, että unohdin kaikki muut mitä piti kommentoida / kertoilla. Voi jestas tätä muistia....
piipero
Tuohan kuulostaa tosi lupaavalta piipero. (toivottavasti meni nicki oikein)
Kyllä ne miehet on sellasia että niitten täytyy vähän aikaa antaa sulatella asiaa, niin eiköhän se siitä sitten. Kumma kyllä että edelleen vaikka on paljon tasa-arvoa sun muuta, niin miehet ajattelee tämän perinteisen kolmen jälkeen niitä auto ja taloasioita. Ja yleensäkin taloudelliselta kannalta. Kun taas me naiset ei oikein osata tässä asiassa pitää järkeä kädessä, kun tekee vauvaa mieli niin tekee vauvaa mieli. Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan. Ja kun ne raskauden ja synnytyksen aikaiset vaivat sun muutkin unohtuvat onneksi niin pian.
Olen yrittänyt tänään vähän leipoa valmiiksi kun meillä on kakkosen ja viitosen synttärit lauantaina. Kakkonen täyttää täydet kymmenen ja viitonen yksi vuotta. Nyt tuntuu että rupeaa olemaan tuo tarjoilupuoli kohta hyvässä hantissa. Voileipäkakkuainekset täytyy vielä hakea perjantaina.
Ajattelin perjantaina ostaa uuden testin, jos ei menkat siihen mennessä ole alkaneet. Lauantaina on pakko testata varmuuden vuoksi, kun ollaan menossa ravintolaan miehen kanssa. En kyllä jaksa uskoa mahdollisuuteen, mutta en uskalla juoda mitään jos en ole testannut.
Nyt täytyy lähteä hakemaan esikoista synttäreiltä, ja samalla vien tuon kolmosen luistelukentälle.
Medison+5
Jospa taas vähän ehtisin kirjoitella, kun nuorin on ulkona päikkäreillä, 2 vanhinta koulussa ja nuo keskimmäiset leikkii tällä hetkellä nätisti. Ensinnäkin hienoa Piipero miehesi suhtautuminen asiaan. Jos noin sanoi, niin tuskin on kovin vastahakoinen vauvaa kohtaan.
Meillä on hiihtoloma vasta ens viikolla ja oon lähdössä yksin lasten kans mummolaan. Mies jää töihin. Toisaalta ois kyllä ihan olla kotona ihan rauhassa koko viikko, mutta ihana on kyllä mennä mummolaankin. Lapset jo kovasti odottavat reissua ja mummo myös. Kiva on kyllä nähdä kavereita kotipaikalla itselläkin.
Olen myös raskautunut helposti. Ensimmäinen toisesta kierrosta, toisen ja ensimmäisen välissä ei ehkäisyä ollut, kahdet menkat ehti olla välissä. Kolmas tuli yhdestä kerrasta. Kolmannen ja neljännen välissä ei myöskään ehkäisyä ja kahdet menkat ehti olla. Keskenmennyt raskaus ja tämä viitonen molemmat on tullu yhdestä kerrasta. Saapas nähdä miten nyt käy. Ehkäisyä viidennen jälkeen ei ole ollut. Menkkojakaan ei ole kyllä vielä näkynyt. Ehkä taas kahdet ehtii olla?? Meillä lapset on kahden sarjoissa. 1. ja 2. välissä on 1v6kk, 2. ja 3. välissä 3v9kk, 3. ja 4. välissä 1v8kk ja 4. ja 5. välissä 3v5kk. Nyt siis ois vuorossa lyhyempi väli toivottavasti ainakin. En kyllä osaa sanoa vielä, että oliskohan sitten jo viimeinen vauva tähän taloon, vai vieläkö sittenkin se vauvakuume iskis. Ainahan se vähän on päällä. Ois kyllä ihana kun siihen keksittäis joku muu lääke kuin se vauva. Mutta kai se täytyy jossakin vaiheessa sitten vaan päättää, ettei enempää. Kovasti kyllä olen odotellut, että tulis semmoinen olo, että nyt nää riittää, mutta ei oo tullu...
Täytyy kai lähteä katsomaan jotakin välipalaa lapsille. Plussia kaikille piinailijoille. Nimimerkkejä en vaan muista :(
Opemammalle vielä. Kiva ole lukea sinun kuulumisia. Mulla tuo viitosen raskausaikana oli koko ajan pelko siitä, ettei kaikki mene hyvin tälläkään kertaa (km siis ennen viitosta). Muistan kun ajoimme sairaalaan synnyttämään, niin vielä ajattelin että tää vauva ei varmasti voi olla terve. Toivoin vaan , ettei mitään hengenvaarallista sairautta ole. Niin vaan kuitenkin syntyi terve tyttö. Kyllä sinullakin kaikki menee nyt hyvin ja saat pienen nyytin syliisi.
Iloista hiihtolomaa niille joilla se on jo menossa.
Pipsa+5
Ikäeroista... Pojilla on ikäeroa 11kk. Eivät sentään syntyneet saman vuoden puolella, esikoinen syntyi syyskuussa -93 ja toinen poika elokuussa -94 =) Tokalla ja kolmannella lapsella onkin ikäeroa yli 10 vuotta, tyttö syntyi lokakuussa -04. Tytöillä taas on ikäeroa 1v 2kk, nuorimmainen syntyi siis joulukuussa -05. Sukulaiset ovat naureskelleet että innostun lastentekoon 10 vuoden välein ja kahden ryppäissä :) Niin että seuraavan kerran sitten 10 vuoden kuluttua, kun olen 40v ;) Jos ei kuitenkaan tarttis odotella ihan niin pitkään... Saas nähdä miten mun vauvahaaveiden käy. Fiilikset muuttuvat koko ajan. Nyt olisin ihan valmis vaikka heti yrittämään viidettä mutta huomenna saatan olla toista mieltä. Mieskin on ihan yhtä sekaisin. Eilen yllätin se katsomasta netistä pikkubusseja ja tila-autoja :) Huomenna sekin saattaa olla taas sitä mieltä ettei enää lapsia meidän perheeseen. Onneksi ei tartte nyt just päättääkään...
Voi hemmetin hemmetti! Ehdotin pojille aikoja sitten että menisivät nyt talvilomalla leirille mutta kummatkin halusivat olla kotona. " Kyllä me tekemistä keksitään, ollaan ulkona ja silleen" . Just joo, eka lomapäivä ja varmaan kymmenen kertaa ovat voivotelleet kun ei ole mitään tekemistä. Argh! Onneks menevät ylihuomenna vaarille yöksi, ei tartte kahteen päivään kuunnella valitusta...
Saara (1v 4kk) taitaa tehdä poskihampaita. Tyttö on ollut monta päivää tosi kiukkuinen ja itkuinen. Ruoka ei oikein maistu ja kuolaa valuu. Lämpöä ei ole ja yöt nukkuu tosi hyvin joten tuskin on mitään sen kummempaa, ikävää vaan kuunnella toisen kiukkuamista koko ajan. Veera (2kk) taas valvoo yöt ja nukkuu päivät, jee :/ Viime yönä ähisi ja puhisi koko ajan mutta on nyt nukkunut aamuyhdeksästä lähtien sikeesti (söi kyllä kerran). Milloin MÄ saan nukkua?! Mieskin oli aamulla ihan silmät ristissä kun piti katsoa lätkää yömyöhään... Sen univelka on kyllä ihan itseaiheutettua, saa syyttää vaan itteensä ;)
Mitäs muuta.. Ai niin, raskautumisista. Mäkin olen tullut raskaaksi ihan hävettävän helposti: eka, toka ja neljäs raskaus saivat alkunsa ekoista kierroista, kolmas vajaan vuoden yrittämisen jälkeen. Mun äiti aikoinaan ei tullut enää uudelleen raskaaksi vaikka olisi halunnut. Olen siis ainoa lapsi. Myös mun isoäidillä oli vaikeuksia raskautua, niinpä mun äitinikin on ainokainen. Mä taidankin olla meidän suvun " musta lammas" , hyvässä mielessä siis ;)
Saara taisi herätä päikkäreiltä, mennään pottaharjoittelulle. Mukavaa viikonalkua kaikille!
Tansku & pesue
Te, joilla on kouluikäisiä lapsia, miten kouluun suhtautuvat? Meillä on ainainen taisteleminen tämän nelosluokkalaisen tytön kokeisiin lukemisesta. Vastaan huutaa sen kun ehtii eikä lukis millään, vaikka koulu sujuu ihan kohtuullisesti eli ei ole kyse oppimisvaikeuksista. Miten te teette, annatteko olla lukematta vai patistatteko? Meillä kun neiti ei kestä sitten huonoa koetulosta, vaikka muuta väittääkin.
Kakkosluokkalainen poika on koko ajan ollut hälläväliä tyyppi ja siitä on opettajan kanssakin keskusteltu. Nyt näyttää hiukan paremmalta, oppimisvaikeuksia ei hänelläkään, vaan leikkiminen menee koulunkäynnin edelle kirkkaasti.
Ensi syksyllä eskari-ikäinen osaa jo nyt lukea eikä ole opetettu, aivan itse systeemin hoksasi. Niin erilaisia nämä kaikki ovat, saa nähdä millainen kuopus sitten aikanaan.
..vaan äkkiä vastailen. Meillä tuolla 4. luokkalaisella pojalla paljolti samanlainen asenne kuin teillä nejäsluokkalaisella tytöllä. Eli kokeisiin täytyy pakottaa lukemaan jos haluaa, että lukee ollenkaan. ei kuitenkaan tykkää siitä jos saa huonoja numeroita. Pitää kasiakin huonona numerona, eli itkua ja hammastenkiristystä tietää aina kokeet. Yleensä sitten lukee kun pakotan ja saakin kokeista hyviä numeroita. Kolmasluokkalainen tyttö huolehtii tunnollisesti kaikki läksyt ja kokeet. Oikeesti tykkääkin kun on kokeita ja sitten laitan lukemaan ja kyselen. Koulu menee ihan hyvin, ei ehkä ihan niin hyvin kuin pojalla. Tosi paljon on eroa oppimisessa ja muistamisessa.
Pipsa
Meillä on lasten koulunkäynti sujunut todella hyvin. Siis kaikkien paitsi toisen lapsen kanssa. Tätä neitiä ei koulunkäynti kiinnostanut. Eikä häntä edes harmittanut vaikka kokeista tuli vitosta ja kutosta. Me kyllä aikanaan kokeilimme tasan tarkkaan kaikki konstit; uhkailuista lahjuksiin. Yhtä huonolla menestyksellä.
Yläasteella hän vihdoin tajusi, että jatkomahdollisuudet ovat niillä arvosanoilla todella rajalliset. Ja, kas; kun hän alkoi lukemaan niin numerot nousivat hetkessä. Nykyään tämä neiti opiskelee ekaa vuotta lähihoitajakoulussa ja sekä itse koulu, että myös työharjoittelut ovat menneet hyvin. Eli älä vaivu epätoivoon vauhtinelikko.
Mä olen " tiukka täti" eli läksyt on tehtävä koulun jälkeen. Pari ekaa vuotta olen tarkistanut ne. Ja periaatteessa tarkastan ne vaikka lukiolaiselta (joo, mä tosiaan niistä jutuista jotain ymmärränkin...) jos homma alkaa lipsumaan. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä eikä joka kokeesta tarvitse tulla kiitettävää, mutta töitä koulun eteen on tehtävä. Sitten kun ne on hoidettu saapi olla aika vapaasti; esim. peliaikoja en sitten rupea rajoittamaan (no, tietysti silloin jos tapaus ihan asuu töllön ääressä).
Tuosta autojutusta vielä, että meillä on kaksi autoa. Nykyisin saisi olla kolmaskin; esikoinen vie auton jos en erikseen ilmoita sitä tarvitsevani.
Nuoremmalla pojalla oli kolmannella luokalla jonkin aikaa hälläväliä-asenne koulua ja läksyjä kohtaan. Onneksi opettaja puuttui heti asiaan ja ilmoitti siitä mulle. Vähän aikaa tarkistin päivittäin että läksyt on tehty ja sen jälkeen ei ongelmia ole ollut. Nuorempi kyllä jättää edelleen läksyjen teon viime tippaan mutta tekee ne kuitenkin patistelematta.
Vanhempi taas on aina ollut todella tunnollinen koululainen, hyvä että saa ulkovaatteet pois päältä kun pitäisi jo avata kirjat.
Pojat ovat samassa koulussa samalla luokkatasolla mutta rinnakkaisluokilla. Esikoinen kävi ennen ala-astetta nollaluokan puheentuoton vaikeuksien takia, siksi siis ovat samalla luokkatasolla. He ovat muutamassa aineessa samoilla tunneilla (mm. ruotsi, historia) ja ovat kyllä todellisia kantelupukkeja jos toinen jättää läksyt tekemättä. Lähinnä se on esikoinen joka kantelee veljestään. Äiti pysyy ajantasalla ;)
ja täällä on tullut monta viestiä sillä välin!Hyvä!
Koulun käynnistä.Esikko on hiljainen ja siksi opettajan mielestä miellyttävä oppilas.Mutta eka vuosi oli vaikeaa.Kaikki muut luokan tytöt osasivat jo lukea(!)ja kun hän niin nopeasti harjoitteli lukemisen alkoi matematiikka takkuamaan.Läksyjä tehtiin ja itkettiin.Mutta nykyään kolmannella luokalla koulu sujuu oikeen tosi hienosti ja matematiikkakin luistaa.Englanti tuli uutena ja äitinä jännitin,mutta taitaa tytöllä olla hyvä kilipää.
kakkonen taas osasi lukea jo viisi vuotiaasta,oppi esikon tahdissa.Ja yleensäkin on hyvin yritteliäs ja yleensä kaikessa mihin ryhtyy,onnistuu.
kolmas aloittaa ensivuonna ja luulen ettei tule olemaan helppoa.Tyttö on sellainen unelmoija joka kulkee nenä taivaissa ja haaveilee olosta prinsessana=)
Tiukka täti minäkin,aina ensin läksyt,sitten vasta muut jutut.Ja kokeisiin luetaan ja minä tenttaan tiuhaan!!!=)
Koskaan ei ole ollut ongelmaa kouluun lähdöistä,tykkäävät siis koulunkäynnistä!Onneksi niin!
Miehen lähetin kauppaan kun itse olin 5 tuntia ulkona ja aivan kuitti ja hän taas oli pienimmän päiväunivahtina ja rauhassa kotona.Mutta katsotaan vaan niin puolet puuttuu...Pistä mies asialle mene itse perässä=)=)
Nyt pyykin pesuun.Palaan katselemaan onko uutta ilmennyt myöhemmin!
L+5
Tytöt ovat myös hyvin tarkkoja läksyjen ym kanssa ja niin illalla kuin viimeksi aamulla vielä tarkistelevat että kaikki on tehtynä ja laukkuun pakattuna.Se helpottaa äidin työtä kummasti.Kolmannen kohdalla saan varmasti tehdä salapoliisin työtä tietääkseni onko kaikki tehty ja laukkuun pantu,ainahan voi tulla iloisia yllätyksiä mutta varaudun pahimpaan,sellainen haaveilija on....=)
niihin kokeisiin sitten luetaan. Kirjoitin äsken pitkän sepustuksen ja häipyi pahus jonnekin tuntemattomaan. Näiden sivujen temppuilu saa välillä kyl näkemään punaista. Mutta asiaan...Harmittaa vaan niin vietävästi kun aina joutuu nalkuttamaan, uhkailemaan ja kiristämään lukemisessa. Englanti tökkii eniten, mut ei muutkaan kiinnosta. Neiti ilmoitti vaan, ettei aio koskaan mennä ulkomaille!!
En ole heistä akateemikkoja vaatimassakaan, mut tänä päivänä ammatti hankitaan kouluja käymällä, se on fakta.
Pojan kohdalla osasin jo etukäteen odottaakin laiskottelua, hänelle kun se leikkiminen on aina ollut niin tärkeää. Kumpikaan lapsista ei kyllä mitenkään koulun alkua aikanaan edes odottanut, kai sekin jotain kielii. Esikoinen on luonteeltaan niin erilainen, sellainen täydellisyydentavoittelija, että ajattelin koulunkäynninkin menevän sillä mallilla. Vaan kai se on edelleen todettava nämä kolme klassista lastenkasvatusmenetelmää, uhkailu, kiristys ja lahjonta, jotka ovat niitä tehokkaimpia.
paasin tanne koneen aareen - mulla oli oikein vieroitusoireita! heh hee...
Meilla lapset lukee laksynsa kutakuinkin tappelematta, kokeisiin luetaan enemman ja vahemman. Taalla kun on koekausi kuin Suomen ylpparikirjoitukset ; joka lukukauden(3) lopussa on viikon koeviikko. Menevat vaan kokeisiin ja tulevat takas kotiin. Paitsi kakkosluokkalainen, silla on kokeita silloin sun talloin. Mutta kun meilla on niin kova tahti ihan tavallisessakin opiskelussa kokeet tuntuvat lastenleikilta!
Sano vaan sille lapsellesi(kuka puhus ettei aio ulkomaille) ettei sita tieda minne elama sunt vie; mullakaan ei ollu mitaan aikomusta muuttaa koskaan Suomesta, mutta niin vaan oon asunu taal jo 12-vuotta! Enka vielakaan muuttais takaisin.
Raskauksista viela; onko kellaan toksoplasmoosi-hairioita? Mulla oli kolmesta viimeisesta aina tokso-varoitus paalla ja kayn sitten verikokeissa joka kuukausi, mutta onneks' olen saanut terveet lapset. Mutta nyt tuo nuorimmainen heittelee muroja lattialle; hei taas...
Meillä on esikoinen, tyttö, aina ollut hiukan ujo ja hiljainen, ja silloin kun koulu alkoi vähän pelkäsinkin että miten mahtaa mennä. Hyvin on mennyt. Tyttö on nyt viidennellä luokalla. Läksyt on aina hoitanut kiltisti ja kokeisiin lukee myöskin ihan käskemättä. Kokeista tulee sellasta keskinkertaista numeroa 7,8 ja joskus 9. Matikka on ainoa mikä on koko ajan tökkinyt. Kun taas englanti on neidin suosikkiaine ja menee tosi hyvin.
Toinen lapsi, poika, on nyt kolmannella luokalla ja hän tekee kanssa läksyt kiltisti, mutta kokeisiin lukeminen on nyt ollut vähän hakusessa. Heillä on joitakin kokeita ollut, ja viimeksi meinasi tulla kunnon riita kun ei poika olisi kokeisiin suostunut lukemaan. Matikassa tämä poika on suorastaan nero, vetää kokeista koko ajan kymppejä ja osaa hommat. Tässä sitä onkin välillä tullut paha tilanne, kun kolmasluokkalainen pikkuveli tulee viidesluokkalaisen isosiskon viereen katsomaan mitä sisko laskee, ja hetken päästä ilmoittaa vastaukset tuosta noin vaan. Hänellä vaan välähtää noi laskut, vaikka vitosluokkalaisen laskut on aivan eri juttuja kuin heillä. No arvata saattaa että se ottaa tytön itsetunnolle pahasti.
Sitten onkin meidän Hulda Huoleton. Kolmas lapsi, tyttö, on nyt toisella luokalla ja kun tulee kotiin niin läksyt on tehty. Ilmeisesti hän ehtii tekemään tehtävät koulussa ja opettaja antaa läksyksi ne mitä ei ole ehtinyt tekemään. Kokeita heillä ei vielä ole ollut. Mutta muuten kyllä on ollut huoleton. Tavarat on siellä täällä. Viime vuonna oli esim. värikynät häviksissä, ja niitä täällä kotona sitten haettiin kissojen ja koirien kanssa. Viime vuoden todistuksessa (ekaluokan) olikin opettajan kommenttina että huolellisuus ei ihan kuulu luonteeseen. Nyt tokaluokalla on neiti kyllä tsempannut, sen verta harmitti tuo opettajan lause todistuksessa. Vähän kyllä hirvittää miten mahtaa lähteä nuo kokeet neidillä sitten menemään.
Muuten meillä joka lapsi lähtee kouluun ihan mielellään ja tykkäävät koulunkäynnistä.
Medison+5
Minkäikäinen teidän kakkonen on? Mun 12-vuotias poika valittelee myös aika usein vatsakipua. Ensin luulin että poika jännittää kouluunmenoa mutta kun kysyin sitä niin poika sanoi ettei se siitä johdu. Pojalta poistettiin viime kesänä umpilisäke ja se oli pojan eka sairaalakokemus. Leikkaus meni tosi hyvin ja poika toipui nopeasti. Sen jälkeen pojalla alkoivat vatsakivut ja pari kertaa hänelle on tullut paniikkihäiriön kaltaisia kohtauksia. Olen ollut yhteydessä koulupsykologiin ja hän on luvannut jutella pojan kanssa. Epäilen että pojalle tuli siitä leikkauksesta jonkinlainen kuolemanpelko tms. Jos häntä sattuu vähänkin vatsaan, se tuntuu hänestä kamalalle ja mielessään hän suurentaa kivun. Pelkää varmaan että joutuu taas sairaalaan. Toivottavasti psykologi voisi auttaa häntä.
Mulla oli myös lapsena ns. jännitysvatsa. Kun koulussa oli esimerkiksi esitelmän pito tai muu esiintyminen niin mun vatsa tuli kipeäksi. Taisi olla yläasteen aikana kun jännittäminen loppui.
Tuli vaan mieleen että voisiko sunkin lapsen vatsakipu johtua esim. jännittämisestä?
Sunnuntain jatkoja!
Tansku