Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Urpilaisen adoptio

Vierailija
27.03.2016 |

Rahalla saa, ei vaan saa tavallinen suomalainen lapsettomuuspotilas adoptiota. Olisi mielenkiintoista tietää, kauanko ovat olleet jonossa ja moniko tavis Jarkko&Pirkko joilla on kaikki hedelmöityshoidot käytynä odottaa sitä adoptiolasta sen 5 vuotta...

Onnea matkaan, adoptiolapsi on erityislapsi. Toivottavasti on varautunut tähän ja siihen kaikkeen mitä voi tulla eteen.

Kommentit (32)

Vierailija
21/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös Urpilainen ole kasvatustieteiden maisteri? Miksi maallikolle olisi erityislapsen hoitaminen helpompaa kuin fiksulle ja koulutetulle ihmiselle?

Opettajat ovat parempia äitejä kuin muut? Koskeeko myös muita maistereita?

Ehdottomasti, ja etenkin muita maistereita.  ;)

Vierailija
22/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä niitä taviskin saa ja urpilainenkin on saattanut olla vuosia jonossa. Juttakaan ei ole ihan nuori enää, joten varmasti on noilla ollut aikaa ryhtyä prosessiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Adoptioperheet on ihan tavallisia perheitä. Ja totta kai joillakuilla voi olla useita lapsia - sekin on vain lapsen etu. Opettajan koulutuksesta on ainakin minulle paljon hyötyä, ihan jo lasten koulunkäyntiä tukiessa. Ja ihan tiedoksi että myös ne adoptiolapset on ihan normaaleja lapsia, ei mitään kummajaisia. Esimerkiksi tutkimuksen mukaan Kiinasta adoptoidut menestyvät koulussa biologisia lapsia paremmin!

Vierailija
24/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mistas te tiedatte hanen mahdollisista lapsettomuushoidoistaan tai odotuksen kestosta?

Pari vuotta sitten oli naistenlehdessä juttu, jossa suri lapsettomaksi jäämistä. Ei puhunut tuolloin, että olisi käynnistänyt adoptioprosessin. Eli aika nopeasti sai lapsen.

Vierailija
25/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulutustaso nostaa ainakin tutkimusten mukaan päiväkodin työntekijöillä sensitiivisyyttä, kykyä virittäytyä lapsen tarpeille ja vastata niihin. Tietysti on yksilöllisiä eroja, mutta kehityspsykologinen tietämys sekä opettajien koulutuksessa painotettu reflektiotaidon kehittäminen ja ihmissuhdetaidot vaikuttavat vuorovaikutukseen lasten kanssa. Vanhemmuus on tietenkin vähän eri juttu, ja se onnistuu hyvin monenlaisilta vanhemmilta - pääasia että omat tunnetaidot ovat hyvät ja on  kyky solmia läheisiä, turvallisia suhteita. Pitää olla kyky hakea apua mahdollisiin vuorovaikutuksen pulmiin, eli oma kiintymyssuhdetyyli tulee olla turvallinen ja omat kehityksen  "möröt"  tiedostettu ja käsitelty. Adoptio on kuitenkin tuottaa lapsen ja perheen kehitykseen asioita, joita biologisesti muodostuneessa perheessä ei ole, ja ne tulee ymmärtää ja täytyy olla kykyjä käsitellä niitä.  

Vierailija
26/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistas te tiedatte hanen mahdollisista lapsettomuushoidoistaan tai odotuksen kestosta?

Pari vuotta sitten oli naistenlehdessä juttu, jossa suri lapsettomaksi jäämistä. Ei puhunut tuolloin, että olisi käynnistänyt adoptioprosessin. Eli aika nopeasti sai lapsen.

Kaikkea ei tavallisesti kerrota mediaa. En ainakaan minä kertoisi. Miksi kerrottaisiin kun lapsen saaminen adoptiolla ei ole edes varmaa ja siihen voi mennä vuosia. Lapsellista odottaa että jossain haastattelussa ihmiset avaisivat koko elämänsä. Ei vieraille kaikkea kerrota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistas te tiedatte hanen mahdollisista lapsettomuushoidoistaan tai odotuksen kestosta?

Pari vuotta sitten oli naistenlehdessä juttu, jossa suri lapsettomaksi jäämistä. Ei puhunut tuolloin, että olisi käynnistänyt adoptioprosessin. Eli aika nopeasti sai lapsen.

Ehkä ei vain halunnut kertoa.

Vierailija
28/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei kait se ole naistenlehtijutussa etukäteen kuuluttanut, että on adoptioprosessi vireillä! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Faktaa kirjoitti:

Adoptioperheet on ihan tavallisia perheitä. Ja totta kai joillakuilla voi olla useita lapsia - sekin on vain lapsen etu. Opettajan koulutuksesta on ainakin minulle paljon hyötyä, ihan jo lasten koulunkäyntiä tukiessa. Ja ihan tiedoksi että myös ne adoptiolapset on ihan normaaleja lapsia, ei mitään kummajaisia. Esimerkiksi tutkimuksen mukaan Kiinasta adoptoidut menestyvät koulussa biologisia lapsia paremmin!

Menestyvät siksi paremmin, että hakevat hyväksyntää.

Vierailija
30/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistas te tiedatte hanen mahdollisista lapsettomuushoidoistaan tai odotuksen kestosta?

Pari vuotta sitten oli naistenlehdessä juttu, jossa suri lapsettomaksi jäämistä. Ei puhunut tuolloin, että olisi käynnistänyt adoptioprosessin. Eli aika nopeasti sai lapsen.

No en mäkään kyllä naistenlehdessä kertoisi, että adoptioprosessi on käynnissä. Ihanko oikeasti kuvittelet, että jos hän ei ole siitä lehdessä kertonut, se tarkoittaa sitä, että ei ole adoptioprosessia käynnistää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vai on kiinalaiset pärjänneet koulussa keskiarvoa paremmin? Mites noi sosiaaliset taidot? On meinaan niin aspergerpiirteistä kuin olla ja taitaa ne jotka tiedän. Kiinnostaisi tietää, vaurioituvatko Kiinassa lastenkodissa vai onko siellä jokin seulontatapa, jolla poimivat ulkomaille vietäviksi ne aspergerit. Opettajana tunnen noin tusinan ja tuttavilla kolme (eri perheissä).

Yksi kiinalainen tyttö on ns. normaali. Muilla on kaikilla näitä aspergerpiirteitä, esim. yksi poika ei kestä epäonnistumisia, vaan sättii ja läpsii itseään pienimmästäkin virheestä. Rauhoittuu soittamalla pianoa.

Kaikilla ihan hyvät numerot koulusta, mutta tosiaan vain se yksi on normaali.

Vierailija
32/32 |
27.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parempi koulumenestys voi selittyä sillä, että koska lapsi on ollut kovin haluttu ja toivottu, ja vanhemmat yleensä tiedostavia ja koulutettuja, lapsi on saanut paljon vanhempien huomiota ja virikkeitä kehitykselle ja oppimiselle. Onhan todettu, että "normiperheissä" esikoiset menestyvät testiälykkyyttä mittaavissa testeissä perheen muita lapsia jonkin verran paremmin. Esikoisille vannhemmilla on yleensä ollut antaa enemmän huomiota kuin perheen muille lapsille, koska esikoinen on voinut elää ensivuotensa ilman sisarusten vaatimaa huomiota. Itse tunnen kansainvälisesti adoptoituja, joilla ei kylläkään ole mitään aspergerpiirteitä, vaan nyt aikuisina ovat koulutettuja ja sosiaalisilta taidoiltaan pärjääviä ihmisiä. Varmaan adoptoiduissa on kaikenlaisia ihmisiä. Kotimaan adoptoiduilla ainakin mielenterveyden vaikeudet ovat samaa luokkaa kuin biolastenkin, mitään merkitsevää eroa ei ole. Kansainvälisen adoption lapsilla Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on löytynyt sen sijaan eroa. Rasismi tuo oman haasteensa kehitykseen. Suomessakin näyttää rasismi muuttuneen avoimemmaksi, häiriintyneitä suomalaisia on nyt äänessä huutelemassa törkeyksiä jopa lapsille.