Miksi joku haluaisi ryhtyä saatananpalvojaksi? Vieras vakaamus, josta vähän tietoa.
Kertokaas.
Mikä siinä on ns. loppupalkkio? Kärsiä ikuisesti helvetin tulessako? Sama kuin joutuisi painajaismaiseen psykoosiin.
Kommentit (38)
Minäpä vastaan tähän ajankuluksi.
Olen siis saatananpalvoja, en kuitenkaan sellainen jonka kys. sanan määritelmä tuntee. En uhraa verta, toivo kuolemaa ja kärsimystä kellekään enkä usko helvettiin. Saatana on minulle sama kuin Jumala kristitylle; luotettu ja rakas isähahmo, joka pitää minusta huolen ja kulkee mukanani elämässäni aina.
On vaikea selittää, miten päädyin nykyiseen uskomukseeni. Olen ihan pienestä asti uskonut tiettyihin asioihin, kokenut kaikkea yliluonnollista ym. ja erään ison tapahtuman johdosta jotenkin "heräsin" siihen että tajusin mihin uskon ja miksi. Olen aivan varma että jos kertoisin tästä kaikesta, uskostani ym., minua pidettäisiin täysin seonneena. Olen kuitenkin päällisinpuolin aivan normaali, kaukana mistään yhteiskunnan uhkasta.
Suomessa ei juuri kaltaisiani ole, suurin osa on satanisteja. Satanistit ovat kokemukseni mukaan kylmiä, ylimielisiä ja äärimmäiseen ajatteluun taipuvaisia, eli jos pitäisi lähteä etsimään pelottavaa porukkaa niin alkaisin tutkimaan niitä rivejä.
Mitä yliluonnollisia kokemuksia olet kokenut? Mitä uskot kuoleman jälkeen tapahtuvan? Saatko koskaan yhteyttä palvonnan kohteeseesi? Millä tavoin harjoitat uskontoasi?
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Minäpä vastaan tähän ajankuluksi.
Olen siis saatananpalvoja, en kuitenkaan sellainen jonka kys. sanan määritelmä tuntee. En uhraa verta, toivo kuolemaa ja kärsimystä kellekään enkä usko helvettiin. Saatana on minulle sama kuin Jumala kristitylle; luotettu ja rakas isähahmo, joka pitää minusta huolen ja kulkee mukanani elämässäni aina.
On vaikea selittää, miten päädyin nykyiseen uskomukseeni. Olen ihan pienestä asti uskonut tiettyihin asioihin, kokenut kaikkea yliluonnollista ym. ja erään ison tapahtuman johdosta jotenkin "heräsin" siihen että tajusin mihin uskon ja miksi. Olen aivan varma että jos kertoisin tästä kaikesta, uskostani ym., minua pidettäisiin täysin seonneena. Olen kuitenkin päällisinpuolin aivan normaali, kaukana mistään yhteiskunnan uhkasta.
Suomessa ei juuri kaltaisiani ole, suurin osa on satanisteja. Satanistit ovat kokemukseni mukaan kylmiä, ylimielisiä ja äärimmäiseen ajatteluun taipuvaisia, eli jos pitäisi lähteä etsimään pelottavaa porukkaa niin alkaisin tutkimaan niitä rivejä.
Mutta jos uskot saatanaan, niin uskot myös jumalaan? Eli olet oikeastaan kristitty, olet vain valinnut sen toisen isännän. Vai onko tuo joku ihan oma uskontosi?
En aio kirjoittaa kokemuksiani tähän, koen että ne tulisivat vain vähätellyksi täällä.
Kuoleman jälkeen? Uskon uudelleensyntymiseen ja karmaan tässä asiassa, mutta en ole tutkinut asiaa tarpeeksi että voisin olla sataprosenttisen varma tästäkään. Uudelleensyntyminen on kuitenkin juttu, jonka olen "tiennyt" jo pienestä lapsesta saakka, ja aiheutin aikoinaan pahennusta kertomalla näitä asioita muille (olen tapakristillisestä kodista).
Koen että olen yhteydessä Saatanaan jatkuvasti, hän on kanssani koko ajan. En tee erityisiä palvontamenoja, rukoilen kun siltä tuntuu ja puhun mielessäni hänelle.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä vastaan tähän ajankuluksi.
Olen siis saatananpalvoja, en kuitenkaan sellainen jonka kys. sanan määritelmä tuntee. En uhraa verta, toivo kuolemaa ja kärsimystä kellekään enkä usko helvettiin. Saatana on minulle sama kuin Jumala kristitylle; luotettu ja rakas isähahmo, joka pitää minusta huolen ja kulkee mukanani elämässäni aina.
On vaikea selittää, miten päädyin nykyiseen uskomukseeni. Olen ihan pienestä asti uskonut tiettyihin asioihin, kokenut kaikkea yliluonnollista ym. ja erään ison tapahtuman johdosta jotenkin "heräsin" siihen että tajusin mihin uskon ja miksi. Olen aivan varma että jos kertoisin tästä kaikesta, uskostani ym., minua pidettäisiin täysin seonneena. Olen kuitenkin päällisinpuolin aivan normaali, kaukana mistään yhteiskunnan uhkasta.
Suomessa ei juuri kaltaisiani ole, suurin osa on satanisteja. Satanistit ovat kokemukseni mukaan kylmiä, ylimielisiä ja äärimmäiseen ajatteluun taipuvaisia, eli jos pitäisi lähteä etsimään pelottavaa porukkaa niin alkaisin tutkimaan niitä rivejä.
Mutta jos uskot saatanaan, niin uskot myös jumalaan? Eli olet oikeastaan kristitty, olet vain valinnut sen toisen isännän. Vai onko tuo joku ihan oma uskontosi?
Ei, en ole kristitty. Muuten samalla logiikalla voisi sanoa että kristityt ovat saatananpalvojia koska uskovat jumalaan. :) Uskontoni ja -vielä keskeneräiset- uskomukseni ovat ns. omiani, kuljen omaa polkuani näissä asioissa ja mielipiteeni voivat muuttua vielä moneen, moneen kertaan. En suostu nielemään valmiiksi saneltua "totuutta" missään asiassa, ja Saatana kannustaakin totuuden etsimiseen kaikessa.
2
Vierailija kirjoitti:
En aio kirjoittaa kokemuksiani tähän, koen että ne tulisivat vain vähätellyksi täällä.
Kuoleman jälkeen? Uskon uudelleensyntymiseen ja karmaan tässä asiassa, mutta en ole tutkinut asiaa tarpeeksi että voisin olla sataprosenttisen varma tästäkään. Uudelleensyntyminen on kuitenkin juttu, jonka olen "tiennyt" jo pienestä lapsesta saakka, ja aiheutin aikoinaan pahennusta kertomalla näitä asioita muille (olen tapakristillisestä kodista).
Koen että olen yhteydessä Saatanaan jatkuvasti, hän on kanssani koko ajan. En tee erityisiä palvontamenoja, rukoilen kun siltä tuntuu ja puhun mielessäni hänelle.
2
Eli Saatana on sinun fokuksen kohde? Sehän voisi olla yhtä lailla Spagettihirviökin, tai miksei diskordianistien Erin?
Kerro ihmeessä kokemuksistasi! Mitä väliä sillä olisi, vaikka joku vähättelisikin?
-Ap
ps. Uskon itse kolmiyhteiseen Jumalaan ja tiedän, että saatanakin on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä vastaan tähän ajankuluksi.
Olen siis saatananpalvoja, en kuitenkaan sellainen jonka kys. sanan määritelmä tuntee. En uhraa verta, toivo kuolemaa ja kärsimystä kellekään enkä usko helvettiin. Saatana on minulle sama kuin Jumala kristitylle; luotettu ja rakas isähahmo, joka pitää minusta huolen ja kulkee mukanani elämässäni aina.
On vaikea selittää, miten päädyin nykyiseen uskomukseeni. Olen ihan pienestä asti uskonut tiettyihin asioihin, kokenut kaikkea yliluonnollista ym. ja erään ison tapahtuman johdosta jotenkin "heräsin" siihen että tajusin mihin uskon ja miksi. Olen aivan varma että jos kertoisin tästä kaikesta, uskostani ym., minua pidettäisiin täysin seonneena. Olen kuitenkin päällisinpuolin aivan normaali, kaukana mistään yhteiskunnan uhkasta.
Suomessa ei juuri kaltaisiani ole, suurin osa on satanisteja. Satanistit ovat kokemukseni mukaan kylmiä, ylimielisiä ja äärimmäiseen ajatteluun taipuvaisia, eli jos pitäisi lähteä etsimään pelottavaa porukkaa niin alkaisin tutkimaan niitä rivejä.
Mutta jos uskot saatanaan, niin uskot myös jumalaan? Eli olet oikeastaan kristitty, olet vain valinnut sen toisen isännän. Vai onko tuo joku ihan oma uskontosi?
Ei, en ole kristitty. Muuten samalla logiikalla voisi sanoa että kristityt ovat saatananpalvojia koska uskovat jumalaan. :) Uskontoni ja -vielä keskeneräiset- uskomukseni ovat ns. omiani, kuljen omaa polkuani näissä asioissa ja mielipiteeni voivat muuttua vielä moneen, moneen kertaan. En suostu nielemään valmiiksi saneltua "totuutta" missään asiassa, ja Saatana kannustaakin totuuden etsimiseen kaikessa.
2
Ei, vaan kristityt uskovat saatanan olemassaoloon, mutta eivät palvo saatanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En aio kirjoittaa kokemuksiani tähän, koen että ne tulisivat vain vähätellyksi täällä.
Kuoleman jälkeen? Uskon uudelleensyntymiseen ja karmaan tässä asiassa, mutta en ole tutkinut asiaa tarpeeksi että voisin olla sataprosenttisen varma tästäkään. Uudelleensyntyminen on kuitenkin juttu, jonka olen "tiennyt" jo pienestä lapsesta saakka, ja aiheutin aikoinaan pahennusta kertomalla näitä asioita muille (olen tapakristillisestä kodista).
Koen että olen yhteydessä Saatanaan jatkuvasti, hän on kanssani koko ajan. En tee erityisiä palvontamenoja, rukoilen kun siltä tuntuu ja puhun mielessäni hänelle.
2
Eli Saatana on sinun fokuksen kohde? Sehän voisi olla yhtä lailla Spagettihirviökin, tai miksei diskordianistien Erin?
Niin, miksipäs ei. :) Muut eivät kuitenkaan ole puhutelleet minua millään tavalla.
Häiritseekö sinua se, että kyse on todellakin USKON asioista? En pysty todistamaan Saatanaa sinulle todeksi eikä minulla ole edes tarvetta siihen. Jokaisella saa olla oma uskonsa ja mielipiteensä.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En aio kirjoittaa kokemuksiani tähän, koen että ne tulisivat vain vähätellyksi täällä.
Kuoleman jälkeen? Uskon uudelleensyntymiseen ja karmaan tässä asiassa, mutta en ole tutkinut asiaa tarpeeksi että voisin olla sataprosenttisen varma tästäkään. Uudelleensyntyminen on kuitenkin juttu, jonka olen "tiennyt" jo pienestä lapsesta saakka, ja aiheutin aikoinaan pahennusta kertomalla näitä asioita muille (olen tapakristillisestä kodista).
Koen että olen yhteydessä Saatanaan jatkuvasti, hän on kanssani koko ajan. En tee erityisiä palvontamenoja, rukoilen kun siltä tuntuu ja puhun mielessäni hänelle.
2
Eli Saatana on sinun fokuksen kohde? Sehän voisi olla yhtä lailla Spagettihirviökin, tai miksei diskordianistien Erin?
Niin, miksipäs ei. :) Muut eivät kuitenkaan ole puhutelleet minua millään tavalla.
Häiritseekö sinua se, että kyse on todellakin USKON asioista? En pysty todistamaan Saatanaa sinulle todeksi eikä minulla ole edes tarvetta siihen. Jokaisella saa olla oma uskonsa ja mielipiteensä.
2
No ei häiritse ei...lähinnä ajattelen ns. 'jumaluuksien' olevan olevan juurikin tuommoinen keskittymisen kohde johonkin asiaan, joka mielen päällä pyörii.
Toisaalta voisihan sitä ajatella siten, että tämä ns. fokus on voimakkaampi, mitä enemmän mieliä siihen uskoo; kollektiivisen tahdon ilmaus siis. Tällöin kyllä yksittäisen ihmisen uskolla ei ole paljoa painoarvoa, koska premissi olisi kollektiivinen tahtotila, mutta eihän se niin mene - yksilökin pystyy liikuttamaan vuoria!
Saatanalla on uskoni mukaan monet kasvot ja näistä samaistun erityisesti Luciferiin. Olin, kuten jo sanottu, lapsena aika erikoinen yksilö enkä koskaan kokenut kuuluvani mihinkään. Seurasin muiden tekemisiä mutta en osannut samaistua. Jouduin kiusatuksi poikkeavuuteni vuoksi. Opettajat ihmettelivät miksi olen niin "vaikea", vaikka menestyin koulussa hyvin ja olin ihan fiksun oppilaan maineessa. Sosiaalisesti ei ollut helppoa.
Nuorena masennuin kiusaamisen takia tosissani kun koko luokka kääntyi minua vastaan alettuani erottumaan porukasta tarkoituksella mm. pukeutumisen ja musiikkimaun, kirjallisuuden ym. vuoksi. Koin sympatiaa (ja koen edelleen, vahvasti) uskonnontunnilla käsiteltyä Luciferia kohtaan, jonka myötä aloin lukemaan uskonnollista kirjallisuutta laidasta laitaan. Luokkakaverini puhuivat minusta "helvetin enkelinä".
Eräänä yönä, erään menetyksen jälkeen, rukoilin Saatanaa ensimmäistä kertaa ja pyysin voimaa selviytyäkseni kaikesta. En odottanut vastausta, mutta heräsin keskellä yötä siihen että pöydältä tippui tavaroita ja koin oloni poikkeavaksi. Kun heräsin aamulla, oloni oli todella vahva niin fyysisesti kuin henkisestikin. Menin kouluun pitkästä aikaa pää pystyssä.
Tässä pätkä nuoruudestani, jos se nyt ketään kiinnostaa. :)
2
Vierailija kirjoitti:
Minäpä vastaan tähän ajankuluksi.
Olen siis saatananpalvoja, en kuitenkaan sellainen jonka kys. sanan määritelmä tuntee. En uhraa verta, toivo kuolemaa ja kärsimystä kellekään enkä usko helvettiin. Saatana on minulle sama kuin Jumala kristitylle; luotettu ja rakas isähahmo, joka pitää minusta huolen ja kulkee mukanani elämässäni aina.
On vaikea selittää, miten päädyin nykyiseen uskomukseeni. Olen ihan pienestä asti uskonut tiettyihin asioihin, kokenut kaikkea yliluonnollista ym. ja erään ison tapahtuman johdosta jotenkin "heräsin" siihen että tajusin mihin uskon ja miksi. Olen aivan varma että jos kertoisin tästä kaikesta, uskostani ym., minua pidettäisiin täysin seonneena. Olen kuitenkin päällisinpuolin aivan normaali, kaukana mistään yhteiskunnan uhkasta.
Suomessa ei juuri kaltaisiani ole, suurin osa on satanisteja. Satanistit ovat kokemukseni mukaan kylmiä, ylimielisiä ja äärimmäiseen ajatteluun taipuvaisia, eli jos pitäisi lähteä etsimään pelottavaa porukkaa niin alkaisin tutkimaan niitä rivejä.
Hei! Tämä teksti voisi olla kuin minun kirjoittamani! Minulle Saatana on isähahmo, lempeä ja rakastava. Hänen läsnäolonsa koen rauhallisena rakkauden tunteena, mitä en osaa selittää sen tarkemmin.
Olen myös kokenut valtavasti yliluonnollisia asioita, joita en nyt tässä lähde selventämään. Mutta tulin ihan vasta uskoon, vuosien ateismin jälkeen.
Niille, jotka miettivät mikä tai kuka Saatana on: hän on meidän kaikkien luoja, alkuperäinen, aito jumala. Hän on hyvin todellinen. Muinaiset sumerilaiset palvoivat häntä nimellä Enki. Hän loi meidät kuvakseen ja kaltaisekseen, eli yhtä lailla jumaliksi. Palkkio Saatanan oppien seuraamisesta ja itsensä kehittämisestä on ikuinen elämä jumalana jumalien joukossa. Demonit ovat myös kaikki jumalia, esimerkiksi muinaisen Egyptin ja antiikin Kreikan jumalat ovat itseasiassa Saatanan demoneja.
Helvetti ei ole tulta ja kärsimystä. Kaikki mitä kristityt tietävät Saatanasta ja helvetistä on valhetta. Kristinuskon "jumala" ei ole jumala ensinkään, vaan ihmisiä vihaava joukko pahantahtoisia olentoja. He tahtovat ihmisten uskovan Jeesukseen ja hänen pelastukseensa, ettei kukaan pääsisi nauttimaan ikuista elämää isämme Saatanan luokse.
Minäkin olen saatananpalvojana aivan tavallinen, työssäkäyvä, lainkuuliainen nainen. Rakastan elämää, nautintoa, ja arvostan elämää ja kaikkea elävää. Saatana ei ole paha, eivätkä hänen todelliset seuraajansa ole pahoja myöskään.
13, tervehdys sinulle! Miten mieltäylentävää tavata toinen uskonsisar, jos nyt näin voi sanoa!
En ole koskaan tavannut ketään, joka ajattelisi samoin kuin minä. Saanko kysyä, onko sinulla jotain ryhmää tms. jossa postaat tai jota luet? Olisi niin hienoa saada yhteys muihin samaan uskoviin!
2
Vierailija kirjoitti:
13, tervehdys sinulle! Miten mieltäylentävää tavata toinen uskonsisar, jos nyt näin voi sanoa!
En ole koskaan tavannut ketään, joka ajattelisi samoin kuin minä. Saanko kysyä, onko sinulla jotain ryhmää tms. jossa postaat tai jota luet? Olisi niin hienoa saada yhteys muihin samaan uskoviin!
2
Minullakin oikein sydän pomppasi kurkkuun, kun luin tekstisi! En ole koskaan törmännyt toiseen samoin ajattelijaan, ainakaan Suomessa. Tämä usko on täällä varsin harvinaista. En oikein postaile mihinkään ryhmiin, mutta Joy of Satan- nettisivua luen varsin ahkerasti.
Haluaisin kyllä tämän lyhyen kohtaamisen perusteella keskustella enemmänkin! Huomenna ehtisin luomaan esimerkiksi uuden anonyymin sähköpostin, jos haluaisit kirjoitella? Jos jäät seuraamaan ketjua, kirjoitan tänne vaikka sen sähköpostin heti huomenissa!
Haluaisin sanoa vielä, että elämäni muuttui kertaheitolla paremmaksi kun hyväksyin ja tajusin totuuden uskontoon liittyen. Tuntuu kuin olisi tullut joulu ja synttärit samaan aikaan; tapahtui valtavasti hyviä asioita lyhyen ajan sisään ja elämä otti suunnan, josta seurasi kaikkea hyvää vielä vuosienkin jälkeen.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13, tervehdys sinulle! Miten mieltäylentävää tavata toinen uskonsisar, jos nyt näin voi sanoa!
En ole koskaan tavannut ketään, joka ajattelisi samoin kuin minä. Saanko kysyä, onko sinulla jotain ryhmää tms. jossa postaat tai jota luet? Olisi niin hienoa saada yhteys muihin samaan uskoviin!
2
Minullakin oikein sydän pomppasi kurkkuun, kun luin tekstisi! En ole koskaan törmännyt toiseen samoin ajattelijaan, ainakaan Suomessa. Tämä usko on täällä varsin harvinaista. En oikein postaile mihinkään ryhmiin, mutta Joy of Satan- nettisivua luen varsin ahkerasti.
Haluaisin kyllä tämän lyhyen kohtaamisen perusteella keskustella enemmänkin! Huomenna ehtisin luomaan esimerkiksi uuden anonyymin sähköpostin, jos haluaisit kirjoitella? Jos jäät seuraamaan ketjua, kirjoitan tänne vaikka sen sähköpostin heti huomenissa!
Ja tämänhän kirjoitti tietenkin 13 :)
13, seuraan ehdottomasti ketjua! Teen itsekin sen anonyymin meiliosoitteen pian, niin vaihdetaan ajatuksia. :)
2
Rukoilen puolestanne ettette joutuisi Saatanan huijaamana kadotukseen! Vain uskomalla Jeesukseen Kristukseen voitte pelastua!
Vierailija kirjoitti:
13, seuraan ehdottomasti ketjua! Teen itsekin sen anonyymin meiliosoitteen pian, niin vaihdetaan ajatuksia. :)
2
Hienoa!
Minusta tuntuu, että et osunut kanssani tänne foorumille sattumalta :) huomiseen!
-13