lapsi ahnehtii kylässä kahvipöydässä, mitä tekisit?
Meillä 11-vuotias tyttö, joka ahnehtii aina herkkuja kylässä, vaikka asiasta on sanottu hänelle, että se ei ole sopivaa. Nyt hänellä on myös murrosiän kynnyksellä paino alkanut nousemaan. Hän on 144 cm pitkä ja painaa 40 kg. Tänään ennen kyläreissua tein jauhelihakeittoa ruuaksi, että täydellä vatsalla ei tekisi niin paljon mieli syödä ja sanoin lapselle, että kylässä sitten voi ottaa kaikkea mitä on tarjolla, mutta ei ahnehtia. Sanoin vaan, että se on epäkohteliasta ahnehtia vadit tyhjiksi, en maininnut painosta mitään. Sitten kun pääsimme kylään ja kävi kutsu kahvipöytään, lapsi söi siellä ihan kaikkea ja paljon. Sitten kun käsi kurkotti taas suklaakeksiä, mulkaisin häntä rumasti ja hän selvästi loukkaantui, mutta lopetti syömisen siihen. Tämä kuvio toistuu sekä kylässä että silloin kun meillä on kotona vieraita.
Mitä tekisit kohdallani, antaisit asian olla vai puhuisit hänen kanssaan yleisesti syömisestä vai ottaisit tämän kahvipöytäsyömisen erikseen puheeksi? Pelottaa kaikki syömishäiriöjutut, mutta myöskin se, että lapsesta tulee ylipainoinen.
Kotona on herkkuja kohtuudella, ei ole varsinaista karkkipäivää, mutta yleensä lauantaisin saa jotain herkkuja.
Neuvoja, mitä tekisit?
Kommentit (17)
Olin itsekin lapsena tuollainen, meni ohi joskus yläasteen aikana. 12- vuotiaana taisin laittaa kylässä teehen viisi palaa sokeria ja söin tosiaan kupit tyhjiksi herkuista.
Painoon en puuttuisi, mutta pitäisin kahden kesken puhuttelun, että tuollainen käytös on porsastelua, rumaa ja sivistymätöntä.
Ai niin, olen pitänyt tämän puheen...
Ei tuolla kyläkäytöksellä koko paino-ongelmaa ratkota, mutta jollei tuon ikäinen usko kauniilla sanomisella niin sanoisin niin että uskoo. Mutta kahden kesken, ei ole syytä nolata julkisesti.
Oma lapsi söi sokeria salaa, nyt se on vähän rauhoittunut kun olen esitelmöinyt sokerin myrkyllisyydestä. Siis kaikkineen sitten, että sokeri ei ole ravintoa, oikea ruoka on. Ravintoaineita, vitamiineja, kasvun aineita.
Olitteko syöneet päivän lounaan tai päivällisen ennen kyläilyä? Tyhjällä vatsalla ei kannata kyläillä.
Kannattaa myös ihan konkreettisesti puhua niistä määristä. Tollanen "ei saa ahnehtia" voi olla tosi abstrakti juttu, mut jos sanois vaik että "kaksi pullaa saa riittää". Ja sit myös se, että miten lapsen pitäisi käyttäytyä jos emäntä "tuputtaa" niitä herkkuja? Siitäkin kannattaisi puhua.
Kylä-vierasasiassa unohda paino ihan kokonaan. sanot yksinkertaisesti, että minkä verran suunnilleen kylässä voi herkkuja ottaa perustellen, että niitä pitää riittää kaikille. Käyt hyvin yksityiskohtaisesti läpi, paljonko voi ottaa. Lyhyesti ja neutraalisti voit antaa neuvoja kylässäkin, kun näette, mitä tarjolla. Sanot, että tuossa on kyse aivan perustavanlaatuisesta toisten huomioimisesta, ja asiasta ei neuvotella. Jos tyttö käyttää hyväkseen vieraiden läsnäoloa ja tekee tahallaan väärin, niin sanot etukäteen, että siitä menee viikkoraha, tms.
Kylässä ei oteta kaikkea, mitä on tarjolla. Ei kylään mennä syömään pöytiä puhtaaksi.
Vanhempien homma on opettaa lapsille hyvät käytöstavat, ikävä vain, että monelta vanhemmaltakin ne tuntuvat puuttuvan.
Viime keväänä eräs äiti selitti, että menivät lastensa kanssa ylioppilasjuhliin tarkoituksella tyhjin vatsoin. Olivat kuulemma syöneet itsensä turvoksiin herkuista ja lapsilta oli loput jo jääneet lautaselle!!
OMG, mitä käytöstä. Ei ylioppilasjuhliin mennä koskaan varsinaisesti syömään, vaan otetaan ehkä paria tarjolla olevaa laatua.
Jos ei kotona ole opetettu mitään, niin samat olemattomat käytöstavat ne on sitten aikuisenakin.
Meillä on ollut sääntönä, että saa ottaa yhden kutakin tarjolla olevaa lajia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut sääntönä, että saa ottaa yhden kutakin tarjolla olevaa lajia.
Yksi täytekakku, yksi pullakranssi, yksi lautasellinen pikkuleipiä. :D
Ymmärsin kyllä, mutta joku saattaa käsittää väärin.
Samoin. Hyvä vinkki myös kun lähettää lapsen yksin esim. kaverisynttäreille.
Ahnehtimista töykeämpää on minusta ahnehtia ja sitten jättää ruoka syömättä lautaselle.
Ensimmäisenä kysyisin onko lapsi kasvatettu kokoomuslaiseksi?
Jos on niin ahneus on vain hyve jota pitää rohkaista.
Jos taas ei niin läpsy sormille.
Käyttäytyminen erikseen, paino erikseen ja siitä ei todellakaan kasvuikäiselle lapselle kannata paljon puhua.
Ehkä sinun kannattaisi mulkoilun sijasta hyvin selväsanaisesti kyläpaikassakin sanoa lapselle, että ei enää yhtään, tai nyt et enää ota kuin vain yhden - ja tämä hyvissä ajoin ennen kuin lapsesi on mättänyt kitaansa jo viimeistä pikkuleipää vaille koko lautasellisen jotain.
Hyvää käytöstä on kyllä ottaa se yksi kaikkea ja vaikka toinenkin sitä parasta. On sitten emännälläkin hyvä mieli, kun suurella vaivalla väännetyt herkut kelpaavat, mutta ei todellakaan yksi syö jotain herkkua loppuun.
Painoa ajatellen panosta enemmän terveelliseen ruokaan ja liikuntaan, mutta älä tee syömishäiriötä kiinnittämällä siihen liikaa huomiota.
Paino-ongelma ei varmaan johdu kyläilyjä, ellette sitten tosiaan kyläile harva se päivä. Mutta siis tuossa kylässä ahnehtimisessa on kyse huonosta käytöksestä eikä siihen tarvi liittää mitään painojuttuja. Kerrot vaan selkeästi vaikka että jokaista lajia saa ottaa yhden, ei enempää, muu on huonoa käytöstä ja kaikille pitää riittää.
Tekisin kotiruokaa ettei ole nälkäinen kun kylään mennään. Voi kertoa että ei ole sopivaa ahnehtia herkkuja. Mikäli täytekakkua niin otetaan yksi kerran, keksiä pari ja jos jotain muuta niin pari myös. Voi sanoa suullisesti jos viesti ei mene perille.
Joskus jos on pöydässä kolme ylimääräistä niin laitan pullaa tarjolle just sen määrän mitä ihmisiä, keksiä kohtuudella eli pari per lurjus, sama juttu muidenkin tilpehöörien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut sääntönä, että saa ottaa yhden kutakin tarjolla olevaa lajia.
Yksi täytekakku, yksi pullakranssi, yksi lautasellinen pikkuleipiä. :D
Ymmärsin kyllä, mutta joku saattaa käsittää väärin.
Meidän lapset on kyllä ymmärtäneet, olen pahoillasi jos omasi ovat noin sivistymättömiä.
vastaaja 8
Vierailija kirjoitti:
Tekisin kotiruokaa ettei ole nälkäinen kun kylään mennään. Voi kertoa että ei ole sopivaa ahnehtia herkkuja. Mikäli täytekakkua niin otetaan yksi kerran, keksiä pari ja jos jotain muuta niin pari myös. Voi sanoa suullisesti jos viesti ei mene perille.
Luetun ymmärtämisessä taas ongelmia muutamallakin. OLIVAT SYÖNEET ENNEN KYLÄILYÄ!
Mikset sinä ap sano suoraan sille lapselle ettei enempää oteta vaan mulkoilet ja toivot sen aina ymmärtävän? Sanot että nyt riittää ja piste! Ei niin vaikeeta.
Tiedän että tuollainen on lapsesta inhottavaa ja loukkaavaa mutta silti lapsen parhaaksi :/ jatkaisin samaan malliin. Ehkä voisit lapselle sanoa että saa ottaa vaikka esim korkeintaan kahta laatua jolloinka olisi helpompi muistaa määrissäkin pysiminen.