Te joilla on arkoja, ujoja ja hissukoita lapsia, miksette yritä saada niistä reippaita?
Kuitenkin sosiaalisuus on tärkeää siinä että menestyy elämässä, ei lasten saa antaa kasvaa ujoiksi ja epäsosiaalisiksi. Sitten niistä tulee syrjäytyneitä, elämässä huonosti menestyviä matalapalkkaisia.
Minä en ainakaan salli lapsen leikkiä yksin, vaan aina muiden mukaan ja muiden leikkeihin. Kun lapsi on vielä nuori, hänen persoonallisuuteen pystyy vaikuttamaan. Ei saa antaa kasvaa itekseen ja katsoa vaan mitä tulee. Jos on merkkejä ujoudesta, ne pitää heti karsia pois kasvatuksella. En ymmärrä tämmösiä vanhempia, joita ei kiinnosta kasvattaa lapsistaan kunnollisia. Miksi sitten edes hankkia lapsia? Sitten valitetaan kun niistä tulee epäonnistujia ja epäsuosittuja.
Sosiaaliset taidot on nykymaailmassa hyvin tärkeät ja lapsen pitää oppia ne jo nuorena. Sen huomaa niin helposti ryhmässä että jos joku lapsista on hissukka. Siihen puuttuu heti kun huomaa, niin turvaa lapselle paljon paremman elämän. Ei kukaan halua omasta lapsestaan syrjäytynyttä, tätä on presidenttikin peräänkuuluttanut.
Kommentit (31)
Niin ja ne eivät ehkä ole sitten kiinnostuneita ulkonäöstään, vaikka pitäisi, saattavat jopa postimerkkeillä, nuo ruojat!
Oon samaa mieltä, ujous on pilannut elämäni. :(
Paska provo, mutta tulipa vastattua.
jo lapsi on persoonaltaan ujo ja vanhemmat näyttää, että ei sellaisena kelpaa niin vastako siitä ujo tulee.
Sama kun kysyisit miksette yritä tehdä homoista lapsista heteroita koska heterona on niinku niiiiin paljon helpompaa.
Huoh.
Mä olin lapsena ujo, en oo enää aikuisena ujo. Päinvastoin.
Ujon lapsen ei tarvitse reipastua. Tästä on ihan artikkeli, etsipä.
Koska sellainen ujo ja hissukka on helppo kasvattaa. Ongelmat jäävät lapsen itsensä hoidettavaksi varhaisaikuisuudessa.
Tuollaisilla vaatimuksilla ja lyttäämisellä saa lapsen itsetunnon murskattua pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
jo lapsi on persoonaltaan ujo ja vanhemmat näyttää, että ei sellaisena kelpaa niin vastako siitä ujo tulee.
Tän takia amerikkalaiset ja venäläiset ovat niin introverttiä kansaa. Sosiaalisuuteen kannustava kasvatus on pahasta.
Lueppa kuule ensin vähän opuksia ihmisen temperamentista ennen kuin tuut laukomaan järjettömyyksiä.
> Kun lapsi on vielä nuori, hänen persoonallisuuteen pystyy vaikuttamaan.
ja noinhan ne ovat juuri tehneetkin. ne ovat kasvattaneet niistä juurikin sellaisia kuin ne ovat nyt.
Mä kasvatan lapseni sillä periaatteella, että hän on arvokas ja rakas juuri sellaisena kun on. Mä haluan että mun lapsi on onnellinen ja itsevarma. Ujous on piirre siinä missä temperamenttisyys. Siinä ei oo mitään väärää tai korjattavaa.
Mä olen lapsena ollut sairaan ujo (ei mua kyllä ole sen takia koskaan kiusattu). Mun on annettu olla sellainen kun olen. Ja nyt olen ihan puhelias ja menestyvä aikuinen, jolla on terve ja vahva itsetunto! Kiitos siitä vanhemmilleni, jotka eivät ole pakottaneet mua mihinkään "reippausmuottiin".
Ap on siis niin oikeassa! Itsekin muistan, miten aikanaan koulussa ihailin sosiaalisia ja reippaita, jotka pystyi koskaan vaan tekemään mitä vaan ja ihan vapaasti haistatteli opettajille. Porukassa ne oli pomoja ja sai alempitasoiset vaikka syömään paskaa, jos niin päätti.
Ne sosiaaliset on kaikki päässeet lehtiotsikkoihin. Yksi ajoi suojatiella kävelleen pikkutytön kuoliaaksi, toinen tappoi avovaimonsa ja kolmas jäi kiinni Siwan ryöstöstä. Me ujot introvertit päädyttiin syrjäytyneinä hissukoiksi hammaslääkäreiksi ja kirjanpitäjiksi. Lehteenkin päästään vasta sitten, kun perikunta maksaa kuolinilmoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Mä kasvatan lapseni sillä periaatteella, että hän on arvokas ja rakas juuri sellaisena kun on. Mä haluan että mun lapsi on onnellinen ja itsevarma. Ujous on piirre siinä missä temperamenttisyys. Siinä ei oo mitään väärää tai korjattavaa.
Ei sun haluamisesta ole kiinni.
Tärkeintä on, ettei liikaa kiinnitä huomiota siihen ujouteen, vaan hyväksyy lapsen sellaisena kuin hän on. Kehumalla lasta "reippaina hetkinä" voi kuitenkin kannustaa häntä sosiaalisuuteen. Tärkeintä on tukea lapsen itseluottamusta.
no voivittu mikä aloitus. Kolmen sosiaalisen lapsen vanhempana sanoisin että siinä sosiaalisuudessakin on haasteensa. Kuten: kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa.
Miksi ette vaan anna lastenne olla mitä ovat? Ujoja, hiljaisia, sosiaalisia jne.
Tuolla logiikalla kaikki ekstrovertit on menestyjiä... eiku... Hauskoja ihmisiä :)
Urpo