Voiko herkkyydestä oppia pois?
Olen 30 plus nainen ja ongelmanani liiallinen empatia joka toisinaan haittaa elämääni. Yleensä onnistun kätkemään herkkyyteni esim. Lähtemällä käväisemään vessassa tms. Ettei muut näe kyyneleitäni.
Tänään kirosin herkkyyteni taas helvettiin. Olin menossa pomoni kanssa autolla kokoukseen ja vastaan tuli ambulanssi vilkut ja äänet päällä, kohta toinen. Minä pidättelen itkua huulet väpättäen ja kyyneleet valuen. Niin noloa 😐. Pomo varmaan luulee hulluksi. Sanoin vaan että tuli mieleen yks muisto.
Empatiakykyni on valtaisa. Tempaudun todella herkästi muiden maailmaan. Itken esim. Ilosta kun näen jonkun urheilijan antaneen kaikkensa ja pääsevän maaliin... Itsekseni itken elokuvia katsellessa valtaisasti, seurassa pitää paeta ja koota itseni. Miten voisi vähemmän eläytyä?
Kommentit (28)
On sitä vaan lahtareilla pokkaa...
Mietippä kun on vastaavanlaiset ominaisuudet omaava mies. Miten kieroon minua katsotaan?
Itse pidän herkkyyttä lahjana, mutta liiallinen empatiakyky ei kyllä ole kellekään hyväksi.
Kuka sitten määrittelee liiallisen onkin toinen juttu.
Herkkyys on kyllä lahja, mutta oon sitä mieltä että kohtuus kaikessa. Itse olen erityisherkkä ja vaikka usein pidän sitä lahjana niin on juttuja jotka siinä ärsyttää.. Esim se kuormittuminen kaikesta. Ärsyttää esim kouluyhteisöt, väsyn pelkästään olemalla luokkani kanssa. usein päässäni ajattelen tekeväni vaikka mitä ja meneväni vaikka mihin juhliin mutta lopulta totean etten jaksa :(
Walesin prinssi Charlesilta kysyttiin aikoinaan (lehdistö ja olisiko ollut Dianan kuoleman jälkeen) miten pystyy pitämään pokan ja puheen herkissä tilaisuuksissa? Prinssi vastasi näin: Kädet yhteen ja pistän oikean käden peukalon kynnellä terävästi vasemman peukalon alta. Arvelisin, että tuota "peukalokukkulaa" pistää, se ainakin tuntuu. Olen keinoa käyttänyt ja toimii!!!!!
M39 kirjoitti:
Mietippä kun on vastaavanlaiset ominaisuudet omaava mies. Miten kieroon minua katsotaan?
Kyyneliin asti liikuttuva mieshän on ihana. Miettikää vaikka Marco Bjurströmiä Dancen tuomaristossa tai Jukka Rasilaa Voitolla yöhön -ohjelmassa, eihän siinä meinannut tulla itkulta loppua. Varmaan joitain ärsyttää ihan kympillä tällaiset miehet, mutta musta on suloista, kun mies on herkkä - tiettyyn rajaan asti tietenkin.
Olen itse nainen ja liikutun varsin helposti. En yleensä koe sitä ongelmaksi, mitä nyt joskus nolottaa, jos kyyneleet alkaa valua enkä saa itkua loppumaan. Pieni liikutus siellä sun täällä on ihan ookoo, en kiinnitä siihen edes sen kummempaa huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Herkkyys on kyllä lahja, mutta oon sitä mieltä että kohtuus kaikessa. Itse olen erityisherkkä ja vaikka usein pidän sitä lahjana niin on juttuja jotka siinä ärsyttää.. Esim se kuormittuminen kaikesta. Ärsyttää esim kouluyhteisöt, väsyn pelkästään olemalla luokkani kanssa. usein päässäni ajattelen tekeväni vaikka mitä ja meneväni vaikka mihin juhliin mutta lopulta totean etten jaksa :(
Täällä samanlainen 😉
Tuntuu, että tarvitsen palautumisaikaa jaksaakseni taas. Aistin helposti ihmisten tunnetilat ;);)
Oletko muuten siis "tasapainoinen" ja elämääsi tyytyväinen jne, ainakin mulla masennus lisää tuota piirrettä. Tosin itsellä on niin paljon ikäviä tapahtumia ollut että olen kyllä nykyään enemmän kova kuin ainakaan näkyvästi herkkä, ei sekään kyllä hyvä juttu ole.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös herkkä ja empaattinen ihminen, niin on äitinikin. En ole koskaan edes ajatellut haluavani tätä pois, toki on tilanteita jossa on pysyttävä ryhdissä (opiskelen hoitoalaa, enkä halua esim. asiakkaiden edessä nyyhkiä vaikka muuten koenkin empatian edukseni) mutta muuten olen mieluusti herkkä.
Olen nähnyt liikaa kyynisyyttä ja skeptisyyttä, kovuutta ja jopa julmuutta ja valitsen mieluummin tämän "tosiherkkyyden" milloin tahansa!
Minäkin olen hoitoalalla ja olen erittäin tykätty ihminen työssäni. Että siinä mielessä herkkyydestäni on vain hyötyä ja eteeni ei ole tullut vielä ihmistä kenen kanssa en tulisi toimeen.
Minut laitetaankin ensimmäisenä sinne mistä on tullut valitusta. Työminänä osaan yleensä pitää itkut itselläni tai sitten itketään yhdessä. Tätä on hyvin vaikea selvittää, minä vain tunnen sen toisen ihmisen tunteet helposti
Ap
Vierailija kirjoitti:
On sitä vaan lahtareilla pokkaa...
Niin että mitä?!? En ole ap, mutta onko pomon kanssa ajelu syy sanoa toista lahtariksi? Vai mikä kommunistia ahdasta mieltä riepoo?
Tämä on varmaan ominaisuus ja lahja. Vähennettyäni varsinkin viljojen ym. tarpeettoman syömistä, vaikuttaa, että olen saanut hieman kovetettua itseäni. Kiusallista liikuttua lääkärissä ja monissa tilanteissa. Kouraisee hälytysajossa olevat ambulanssit, ruumisautot arkun kanssa, eläintenkuljetusautot, -välitusvasikoiden auto on helpompi- ja monet muut tilanteet.
Runsas kasvisten, marjojen, hedelmien, kylmäpuristettujen öljyjen...syönti ei ainakaan pahenna tilannetta.
Tsemppiä teille kanssaherkistyjät ;);)
M39 kirjoitti:
Mietippä kun on vastaavanlaiset ominaisuudet omaava mies. Miten kieroon minua katsotaan?
Voisit olla minun mieheni. Itkettäisiin sitten yhdessä kun se viimeinenkin pääsi maaliin 😊
Ap
Oon aina ollut herkkä ja mitä vanhemmaksi tuun, sitä herkemmin itken. Lapsenlapsen jääkiekkomatsissa olin itkijämummo.
Vierailija kirjoitti:
Oon aina ollut herkkä ja mitä vanhemmaksi tuun, sitä herkemmin itken. Lapsenlapsen jääkiekkomatsissa olin itkijämummo.
XD
Vierailija kirjoitti:
M39 kirjoitti:
Mietippä kun on vastaavanlaiset ominaisuudet omaava mies. Miten kieroon minua katsotaan?
Kyyneliin asti liikuttuva mieshän on ihana. Miettikää vaikka Marco Bjurströmiä Dancen tuomaristossa tai Jukka Rasilaa Voitolla yöhön -ohjelmassa, eihän siinä meinannut tulla itkulta loppua. Varmaan joitain ärsyttää ihan kympillä tällaiset miehet, mutta musta on suloista, kun mies on herkkä - tiettyyn rajaan asti tietenkin.
Olen itse nainen ja liikutun varsin helposti. En yleensä koe sitä ongelmaksi, mitä nyt joskus nolottaa, jos kyyneleet alkaa valua enkä saa itkua loppumaan. Pieni liikutus siellä sun täällä on ihan ookoo, en kiinnitä siihen edes sen kummempaa huomiota.
Tykkäät herkästä miehestä edellyttäen että on herkkä sinun haluamallasi tavalla. Aika outo määritelmä minusta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan ominaisuus ja lahja. Vähennettyäni varsinkin viljojen ym. tarpeettoman syömistä, vaikuttaa, että olen saanut hieman kovetettua itseäni. Kiusallista liikuttua lääkärissä ja monissa tilanteissa. Kouraisee hälytysajossa olevat ambulanssit, ruumisautot arkun kanssa, eläintenkuljetusautot, -välitusvasikoiden auto on helpompi- ja monet muut tilanteet.
Runsas kasvisten, marjojen, hedelmien, kylmäpuristettujen öljyjen...syönti ei ainakaan pahenna tilannetta.
Tsemppiä teille kanssaherkistyjät ;);)
Äänesi on kuultu ja tuskasi tunnen.
Ap
Sehän vasta itkettääkin, jos ei leipää ja puuroo saa syödä. Mieti niitä maanviljelijöiden hukkakauroja. T: Itkijämummo
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan ominaisuus ja lahja. Vähennettyäni varsinkin viljojen ym. tarpeettoman syömistä, vaikuttaa, että olen saanut hieman kovetettua itseäni. Kiusallista liikuttua lääkärissä ja monissa tilanteissa. Kouraisee hälytysajossa olevat ambulanssit, ruumisautot arkun kanssa, eläintenkuljetusautot, -välitusvasikoiden auto on helpompi- ja monet muut tilanteet.
Runsas kasvisten, marjojen, hedelmien, kylmäpuristettujen öljyjen...syönti ei ainakaan pahenna tilannetta.
Tsemppiä teille kanssaherkistyjät ;);)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M39 kirjoitti:
Mietippä kun on vastaavanlaiset ominaisuudet omaava mies. Miten kieroon minua katsotaan?
Kyyneliin asti liikuttuva mieshän on ihana. Miettikää vaikka Marco Bjurströmiä Dancen tuomaristossa tai Jukka Rasilaa Voitolla yöhön -ohjelmassa, eihän siinä meinannut tulla itkulta loppua. Varmaan joitain ärsyttää ihan kympillä tällaiset miehet, mutta musta on suloista, kun mies on herkkä - tiettyyn rajaan asti tietenkin.
Olen itse nainen ja liikutun varsin helposti. En yleensä koe sitä ongelmaksi, mitä nyt joskus nolottaa, jos kyyneleet alkaa valua enkä saa itkua loppumaan. Pieni liikutus siellä sun täällä on ihan ookoo, en kiinnitä siihen edes sen kummempaa huomiota.
Tykkäät herkästä miehestä edellyttäen että on herkkä sinun haluamallasi tavalla. Aika outo määritelmä minusta.
En ole tuo jota lainasit. Mutta mitä siinä oli sellaista, että vain kommentoijan haluamalla tavalla saa olla herkkä? En minä löydä kommentista tuollaista ongelmaa, vaikka kuinka luen.
Mä olen myös herkkä ja empaattinen ihminen, niin on äitinikin. En ole koskaan edes ajatellut haluavani tätä pois, toki on tilanteita jossa on pysyttävä ryhdissä (opiskelen hoitoalaa, enkä halua esim. asiakkaiden edessä nyyhkiä vaikka muuten koenkin empatian edukseni) mutta muuten olen mieluusti herkkä.
Olen nähnyt liikaa kyynisyyttä ja skeptisyyttä, kovuutta ja jopa julmuutta ja valitsen mieluummin tämän "tosiherkkyyden" milloin tahansa!