Monen lapsen vanhemmat miksi teette näin?
Tai teettekö? Onko teistä oikein, että esikoinen/vanhempi lapsi joutuu huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan? Miksi teette niin monta lasta, jos ette jaksa itse huolehtia niistä? Tuli vaan mieleeni kun katsoin MHL:n jakson, jossa Olga Temonen puhui omasta lapsuudestaan ja (ehkä vähän kärjistetysti) siitä, kuinka vanhemmat hoitavat ensimmäisen lapsen ja tämä esikoinen hoitaa sitten nuoremmat...
Itse en tiedä haluanko tulevaisuudessa lapsia ollenkaan, sillä olen joutunut ottamaan liikaa vastuuta nuoremmista sisaruksistani. Mielestäni se on epäreilua ja väärin. Jos tarvitsette lastenhoitajaa niin palkatkaa sellainen. Mielestäni lapsen tulisi saada olla lapsi ja nuoren/teinin elää suhteellisen huoletonta elämää. Tietysti huolehtien omalta osaltaan kodin siisteydestä ym. kotitöistä, kuten muutkin perheenjäsenet, mutta varaäidiksi/-isäksi ei pitäisi ketään pakottaa.
Kommentit (27)
Miksikäs ei, jos samassa taloudessa asuu perheenjäsenenä?
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, miksikäs se mummonkaan tehtävä on huolehtia.. toivottavasti maksatte korvausta hänelle kuulumattomista hommista, esim. niistä lastenhoidoista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 9 lasta (3kk-21v). Ei olla uskovaisia :D Ollaan miehen kanssa ainoaita lapsia ja haluttiin meille iso perhe :)
Meillä on aina asunut myös minun äitini, joka on jonkin verran osallistunut lastenhoitoon ja kotitöihin.
Lapsille en ole sysännyt vastuuta, en todellakaan. Mielummin itse siivoan omalla tavalla kuin annan jonkun muun siivota :) Jos isommat toimii pienempien lapsenvahteina niin siitä maksetaan heille. Nyt pääsiäisenä lähtään miehen ja vauvan kanssa lomalle. 19v ja 21v huolehtivat mummon kanssa nuoremmista ja isommille maksetaan siitä palkkaa.
Luonnostaan nuo lapset toisistaan huolehtivat tietyissä määrin. Välillä täytyy lapsia ihan huomauttaa ettei ole sun tehtävä huolehtia siitä ja siitä vaan sen tekee äiti, isä tai mummo.
No miksikäs ne teinit ei sitten samassa taloudessa asuvina voi niitä sisaruksiaa hoitaa? Hmh, sama asia kyllä..
Vierailija kirjoitti:
Miksikäs ei, jos samassa taloudessa asuu perheenjäsenenä?
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, miksikäs se mummonkaan tehtävä on huolehtia.. toivottavasti maksatte korvausta hänelle kuulumattomista hommista, esim. niistä lastenhoidoista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 9 lasta (3kk-21v). Ei olla uskovaisia :D Ollaan miehen kanssa ainoaita lapsia ja haluttiin meille iso perhe :)
Meillä on aina asunut myös minun äitini, joka on jonkin verran osallistunut lastenhoitoon ja kotitöihin.
Lapsille en ole sysännyt vastuuta, en todellakaan. Mielummin itse siivoan omalla tavalla kuin annan jonkun muun siivota :) Jos isommat toimii pienempien lapsenvahteina niin siitä maksetaan heille. Nyt pääsiäisenä lähtään miehen ja vauvan kanssa lomalle. 19v ja 21v huolehtivat mummon kanssa nuoremmista ja isommille maksetaan siitä palkkaa.
Luonnostaan nuo lapset toisistaan huolehtivat tietyissä määrin. Välillä täytyy lapsia ihan huomauttaa ettei ole sun tehtävä huolehtia siitä ja siitä vaan sen tekee äiti, isä tai mummo.
Lapsen pitää saada olla lapsi, ilman vastuuta toisista lapsista. Erityisesti lestadiolaispiireissä on hyvin tavallista että vanhimmat tyttäret ovat nuorempien äidin korvikkeita, kun äidillä itsellään on usein vauva hoidettavana.
Itse jouduin huolehtimaan 8 vuotta nuoremmasta veljestäni, hakemaan ja viemään hoitoon niin että myöhästyin omast koulustani. Asiaan puututtiin siis oma opettajani puuttui, hyvä niin. Olin kiltti tyttö, enkä kehdannut sanoa että en halua tai ehdi, tunsin että minun pitää lunastaa paikkani perheessä huolehtimalla pikkuveljestäni. Välillä olin siitä katkera, varsinkin kun itsestäni ei huolehdittu veljeni ikäisenä samalla tavalla ja varsinkin kun hän syntyi sain olla omillani olinhan isosisko.
Usein kuulee sanottavan että "tehtiin kaveri lapselle". Tuntuu pahalta, kun jokaisen lapsen tulisi syntyä omana toivottuna itsenään, ei niin että sisarukset olisivat automaattisesti kaverukset kun voivat olla täysin eri luonteisiakin. Lapsille laitetaan ne roolit "Isosisarus" ja "pikkusisarus". Itse en ole veljeeni nyt aikuisiällä yhteydessä, en jaksa, sillä hän on omasta mielestään edelleen se hoivattava pikkuveli, viis muiden ongelmista. Nyt saan onneksi valita ihan itse ne ihmiset, keiden kanssa haluan olla tekemisissä.
Vastuun opettaminen pienestä pitäen on mun mielestä lapselle vaan hyväksi. Enkä nyt tarkoita, että pitäisi jättää pienimmät täysin isompien huollettavaksi, mutta esim pieni hetki "vahtimista" on mun tytölle ainakin tosi mieleistä, kertoo sitten aina mulle että kuinka kiltisti pienet oli roskien viennin ajan jne. Ja teineille se voi olla yksi kotityö, josta saa vaikka vähän palkkaa. Kaikki lapset on kuitenkin vanhempien kasvatettava, ei sisarusten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikeassa. Ei sisarusten hoito ole miltään määrin toisten sisarusten tehtävä.
Muistan, kun mummoni mietti usein oman äitinsä raskasta työtä, kun 1800-luvun lopussa oli kymmenisen lasta. (Ei tarkka luku, sillä niitä kuolikin vauvana, taaperona, iaompana)
Kaikki kotityöt oli tuohon aikaan raskaita ja mummon äiti uupunut. Pakotti isosisaruksia ottamaan pienempiä mukaan, kun nämä lähtivät kavereidensa kanssa. Isosisarukset tympääntyivät, kun omat kaveritapaamiset meni pilalle.
En ihmettele, että noistä kymmenestä lapsesta vain kahdelle syntyi aikanaan lapsi ja sekin molemmilla ainukainen.
Mä olen kyllä aivan eri mieltä tästä. Perheenjäsenillä on myös velvollisuuksia, ei pelkästään oikeuksia, niin kuin yhteiskunnassa muutenkin on. Se on hyvä oppia jo pienestä.
On, mutta ei niitä velvollisuuksia pidä sysyätä pelkästään niille isommille. Tasapuolisesti kaikille.
Itse olisin kotona asuessa aina 10 ikävuodesta ylöspäin ollut enemmän kuin mieluusti hoitamassa sisarusta, mutta kun sisarus oli vain kaksi vuotta nuorempi niin ei ollut ketään ketä hoitaa :/
Onneksi pääsin sukulaistytön kanssa leikkimään teinivuosinani ja edelleen aikuisena otan sukulaistyttöä mukaan shoppailemaan tms. Ja mieleenkään ei olisi tullut tällaisista jutuista pyytää palkkaa :D