Ero tuli ja tilasin 12-vuotiaalle tytölle jonkin lehtisen luettavaksi, liittyen vanhempien eroon..
Vähän jäi mietityttämään, kun lehtisessä tuli oikein hyvin selkeäksi se, että 12-v. voi itse päättää missä haluaa asua ja jos vanhemmat eivät keskustele ja kuuntele asian suhteen, niin sitten kehoitetaan ottamaan yhteyttä jopa lastensuojeluun.
Meidän 12-v. on lapsi eikä millään voi kyllä itse päättää, missä hänen on paras asua. Me vanhemmat olemme asian päättäneet. Tytön isästä ei ole lapsen lähihuoltajaksi elämäntapojensa vuoksi. Isä on kyllä tytölle rakas ja välillä kun tulee erimielisyyksiä, niin tyttö itkee että olisi pitänyt saada jäädä iskän kanssa asumaan.
Kun tyttö nyt lukaisee esitteen ja ottaa neuvoista vaaria, niin olenko ihan "aseeton" jos tyttö perää oikeuksiaan, niin sitten menee isänsä luokse asumaan. Isä kyllä ottaisi luokseen, mutta toisaalta ymmärtää, että huonoilla tavoillaan ei voi tytöstä huolehtia..
Kommentit (15)
Isä ei ole koskaan kotona, silloin kun on, juo paljon. Eli ei ole huonoilla elintavoillaan kykenevä huolehtimaan lapsesta. Lapsi ei tätä osaa huomioida ja isä ei tapojaan muuta, eikä piittaa siitä, onko selvä vai ei. Että en kuuntele lapsen mielipidettä nyt tässä asiassa.
No ei tietenkään lapsi PÄÄTÄ, missä asuu. Jos vanhemmat ovat yhdessä sopineet, että lapsi asuu äidin/isän luona, niin silleen tehdään. Yli 12v lapsen mielipide pitää ottaa huomioon, eri asia kuin että yksinään päättäisi asuinpaikkansa...
Ei se tarkoita sitä, että lapsi päättää. Vanhemmat päättävät. Lasta kuullaan ja hänen toiveensa voidaan ottaa huomioon.
Meillä se olisi tarkoittanut sitä, että lapset eivät kävisi yhtään isällään, jos heiltä kysytään. Vaikka siellä on kaikki periaatteessa kunnossa, mutta eivät vaan välitä isästään ja hänen uudesta vaimostaan ja olisivat mieluummin kotona. Mielestäni kuitenkin lasten on hyvä jonkinlainen suhde isäänsä ja tavata säännöllisesti. 18-vuotiaana saavat sitten toimia, miten haluavat.
Ja kun olen aikanaan yrittänyt miehen juomiseen puuttua, ammatti-ihmisetkin sanovat että eihän lapsella hätää ole, kun toinen aikuinen on kunnossa..
Laki sanoo, että 12-vuotias voi vaikuttaa, että missä haluaa asua, mutta kuten sanoit, että isällä elämä on mikä on, niin olet oikeassa, että lapsen etua kannattaa katsoa tarkemmin. 12-vuotias ei itse tajua täysin, että mitä haittaa huonoista tavoista voi olla. Jos asia menee ihan inttämiseksi, niin auttaisiko asiaan se, jos nuori keskustelee asiasta jonkun muun aikuisen, kuten isovanhemman, kummin tai yms kanssa ?
Hyvä, että isä myöntää virheensä. Osa etävanhemmista ei edes myönnä sitä. Toinen vaihtoehto on vuoroviikkosysteemi.
Niin tuo on lähinnä niitä tilanteita varten jos toinen asumispaikka merkitsee esim. eri koulua. Ei se 12 v voi kuitenkaan perustella esim. sillä että "kun isä antaa pelata vaikka koko päivän ja on muutenkin rennompi".
Vierailija kirjoitti:
Isä ei ole koskaan kotona, silloin kun on, juo paljon. Eli ei ole huonoilla elintavoillaan kykenevä huolehtimaan lapsesta. Lapsi ei tätä osaa huomioida ja isä ei tapojaan muuta, eikä piittaa siitä, onko selvä vai ei. Että en kuuntele lapsen mielipidettä nyt tässä asiassa.
Taas oikein vuoden äiti. "Lapsi ajattelee väärin, joten ei kiinnosta hänen mielipide". Hohhoijaa.
Tuon ikäisen lapsen kanssa pystyy jo keskustelemaan asioista, mutta AP on taas perus tantta, joka ei ymmärrä miten lasten kanssa tulee kommunikoida.
Jos vanhemmat on asiasta eri mieltä, niin sitten oikeus päättää (yli 12v kuullen) missä lapsi asuu. Ihan helposti ei taida silloin mennä isälleen, jos on mitään näyttöä isän alkoholismista.
Vierailija kirjoitti:
Isä ei ole koskaan kotona, silloin kun on, juo paljon. Eli ei ole huonoilla elintavoillaan kykenevä huolehtimaan lapsesta. Lapsi ei tätä osaa huomioida ja isä ei tapojaan muuta, eikä piittaa siitä, onko selvä vai ei. Että en kuuntele lapsen mielipidettä nyt tässä asiassa.
Otatte sitten yhteyttä sinne lastensuojeluun ja keskustelette asiasta (mieluiten ensin ilman sitä 12v "päättäjää"), kyllä siellä osataan neuvoa.
Lapsi ajattelee todellakin väärin tässä asiassa. Eikä ole mitään keskusteltavaa tämän asian suhteen. Tämähän ei tarkoita sitä, että muista asioista ei kommunikoida ja oteta lapsen mielipidettä huomioon. Enkä hae mitään vuoden äiti palkintoa. Eikä taida tällä palstalla olla yhtään äiskää, joka moisen palkinnon saisi ja ansaitsisi.
Joistakin asioista ei lasten kanssa keskustella, vaan tehdään niin kuin vanhemmat päättää. Tämä meneekin pieleen nykypäivän kasvatuksessa ja siksi lapset hyppii aikuisten nenille joka asiassa, kun ovat tottuneet että kaikesta "keskustellaan ja neuvotellaan". Joskus se vanhemman sana nyt on vaan piste.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ajattelee todellakin väärin tässä asiassa. Eikä ole mitään keskusteltavaa tämän asian suhteen. Tämähän ei tarkoita sitä, että muista asioista ei kommunikoida ja oteta lapsen mielipidettä huomioon. Enkä hae mitään vuoden äiti palkintoa. Eikä taida tällä palstalla olla yhtään äiskää, joka moisen palkinnon saisi ja ansaitsisi.
Joistakin asioista ei lasten kanssa keskustella, vaan tehdään niin kuin vanhemmat päättää. Tämä meneekin pieleen nykypäivän kasvatuksessa ja siksi lapset hyppii aikuisten nenille joka asiassa, kun ovat tottuneet että kaikesta "keskustellaan ja neuvotellaan". Joskus se vanhemman sana nyt on vaan piste.
Pieleen mennään ainakin siinä vaiheessa kun vanhempi antaa lapsella jonkun lehtisen käteen, eikä osaa omin sanoin keskustella lapsen kanssa toisen vanhemman kanssa erosta riittävän kattavasti.
On tavaton määrä asioita, joista ei todellakaan lapsen kanssa keskustella ja tämä tosiaan on yksi sellaisista. Tämä nykyinen kaupankäynninkulttuuri ei todellekaan sovellu lasten kasvatukseen, kun koko ajan pitäisi miettiä miten saataisiin kaikille kivan olo sen sijaan, että sanottaisiin tämä on nyt vaan näin opi elämään sen kanssa.
Minä kyllä ansaitsen palkinnon olen kyllin hyvä äiti omille lapsilleni ja se saa luvan riittää heille! ;-)
No niinpä, omasta mielestäsi ansaitse palkinnon. Vaan mikä joku on arvostelemaan, että ap ei ansaitse, jos omasta mielestään on kyllin hyvä äiti omalle lapselleen???????????????
Lapsi on teini ja teinit eivät ajattele täysin selvästi elämän tärkeitä asioita. Kiittää sua vielä aikuisena ap, kun alkaa itse ymmärtämään, että vanhempi tarkoitti vain hyvää.
Älä huolehdi, ei yli 12-vuotiaskaan saa täysivaltaisesti päättää, missä asuu. Lapsen mielipidettä kysytään, mutta aivan viimeisen päätöksen tekee käräjäoikeus (jos sinne asti täytyy mennä), joka tekemiensä selvitysten perusteella määrää lapsen asuinpaikan. Vanhempaa, joka ei kykene huolehtimaan lapsesta asianmukaisesti, ei määrätä lähivanhemmaksi. (Teoriassa, jotkut epäkelvot vanhemmat tietenkin osaa puhua itselleen mitä vaan.)
Voitte tietenkin sopia asumisasioista ja muista jutuista myös lastenvalvojalla. Hänkin on kiinnostunut lapsen mielipiteestä, mutta vanhemman päihdeongelma painaa vaakakupissa enemmän kuin lapsen mielipide.
Olisit lukenut lehtisen etukäteen. Ps. Lapsen mielipidettä on kuunneltava, jos isä on kykenevä huolehtimaan hänestä.