Lue keskustelun säännöt.
Neuvola asiaa (pitkä sepustus)
22.03.2016 |
Sanon heti alkuun, että älkää lytätkö ja haukkuko, sitä on koettu jo tarpeeksi. Teksti saattaa hieman pomppia aiheesta toiseen, mutta koittakaa saada selkoa.
Eli, minulla on hiukan reilu 2kk ikäinen vauva. Kun vauva oli n. 1,5kk ikäinen, hän söi korviketta 1,5l-2l päivässä, on ollut 3viikkoisesta asti täysin korvikkeella. Vauva oksenteli aika paljon, johtuen suuresta korvike määrästä, itkeskeli sitä kun oksenteli ja söi lisää -> loputon oravanpyörä. Päivät kuluivat syödessä, oksentaessa, syödessä, oksentaessa. Ei kuulemma ollut refluksia, ei maitoallergiaa. Vaihdettiin korvikemerkkiä, alkoi mahakivut, joten vaihdettiin takaisin vanhaan korvikemerkkiin. Mahakivut helpottivat.
Vielä 1,5kk ikäisenä kakkavaipat olivat aina vihreitä ja pahanhajuisia. Ei kuulemma ollut huolestumisen arvoinen asia. Suureen korvikemäärään annettiin neuvoksi tämä: herätä useammin syömään ja tarjoa vähemmän ruokaa. Näin tehtiin, vauva ei suotunut syömään, jos herätettiin unilta vaikka kuinka ja kauan koitettiin, nukahti jatkuvasti takaisin unille. Annettiin sitten nukkua, kun alkoi olemaan kärttyinen jatkuvan herättelyn takia.
Tarjosin vähemmän korviketta aina kerralla, huusi ihan kauheasti nälkäänsä. Annoin vanhan korvikkeen hiukan laskea ja koitin hyssytellä, huuto vain koveni aina siihen asti, että sai lisää korviketta ja sai mahansa täyteen. Sitten tuli taas oksennus ja tietysti nälkä kun maha tyhjeni joten syötiin lisää korviketta. Määrät vain nousi ja nousi.
Soittelin neuvolaan ja varasin ylimääräisiä aikoja huolissani mahalaukun venymisestä ja munuaisten toiminnasta. Sama virsi, anna vähemmän ruokaa. Kun määrät alkoivat nousta yli 2l, päätin että nyt loppui. Aloin tutkimaan eri vellejä ja päädyin ostamaan Risenta maissijauhoja. Niistä keitin velliä vauvalle, aloitin päivässä annoksella 120ml, josta 20ml oli velliä ja loput korviketta.
Vellin tein aina korvikkeeseen. Nostin vellin määrää 20ml aina kahden päivän välein. Ensin syönnit vähenivät, määrät tippuivat. Vauva ei enää oksentanut lainkaan, pieniä normaaleita pulautuksia tuli.
Sitten normalisoituivat kakkavaipat, ei enää ollut vihreitä eikä niin pahanhajuisia. Vauva oli oikein tyytyväinen, korvikemäärä tippui vellin kanssa 600-750ml päivässä. Harkitsin ja mietein kauan, ennen kuin aloin antamaan velliä vauvalle, koska tiedostin sen riskit, mutta tiedostin myös lapseni tilan, johon neuvola ei antanut kunnon ohjeita eikä tuntunut ottavan tosissaan asiaa, en tiedä johtuiko nuoresta iästäni vai mistä.
Kauan sitä pähkäilin, enkä todellakaan olisi alkanut antamaan velliä, jos vauvalle olisi tuntunut korvike riittävän. Sitten tuli 2kk neuvolan aika. Menin hyvillä mielin neuvolaan, viimeksi oli tullut kuulemma aivan liikaa painoa kun oli punnittu. Painoa oli tullut tällä kertaa hyvä määrä, ei liikaa eikä liian vähän. Neuvola täti kysyi syömisestä ja määristä, jännitin kertomista, että velli oli aloitettu.
En ikinä unohda neuvolan tädin ilmettä, kun kerroin asiasta. "Lopettakaa se vellin antaminen, ei noin pienelle saa antaa velliä" ja muuta vastaavaa kommentointia. Hän antoi ymmärtää, että tämän paskempaa äitiä ei ole ennen nähty ja olen tehnyt tämän universumin suurimman rikoksen, minkä vain voi tehdä. Hän lauloi samaa vanhaa virttä, anna vähemmän ruokaa. Sanoin, ettei se auttanut, kun huusi siihen asti, että sai lisää ruokaa. "Tarjoa vaan vähemmän, kyllä se mahalaukku pienenee eikä enää huuda lisää ruokaa."
En voinut uskoa kuulemaani. Menin aivan lukkoon hänen sanoistaan. Eikö se ollut tärkeintä, että lapseni voi hyvin ja moni asia oli korjaantunut vellillä? Ei hänen mielestään, hän tuijotti vain ja ainoastaan suosituksia, kun "ei vellejä enää suositella lainkaan, eikä AINAKAAN ennen 4kk ikää". Ja tämän jälkeen hän muutti mieltään vauvan painosta, nyt sitä olikin sitten tullut liian vähän ja syytti tietysti velliä tästä. Olen vieläkin aivan pihalla tuosta, minähän ajattelin vain lapseni parasta, en vain voi huudattaa lastani tuntitolkulla päivässä neuvolan tädin ohjeiden mukaan, kun raukka huutaa nälkäänsä.
Miten kukaan uskaltaa kertoa yhtään mitään neuvolan tädeille enää nykyään? En tietenkään olisi muuten edes harkinnut tätä vaihtoehtoa, ellen olisi tarkkaillut korvikemäärää ja yrittänyt kaikkia muita vaihtoehtoja ensin, en yöunieni takia, en siksi että vauva olisi hiljaa, en minkään muun takia.
En usko, että jatkuva oksentelukaan kovin mukavaa vauvalle on, kun välillä nukkui 5minuuttia ja sitten heräsi, n.2minuuttia kakoi, ja sitten oksensi kaiken syödyn maidon ulos. Teinkö tosiaan väärin, kun annoin velliä ja pitääkö minun nyt tosiaan lopettaa se?
Kommentit (73)
Minäkin opin kantapäänkautta, että neuvolassa pitää sanoa vain mitä täti haluaa kuulla. Meitäkin on hyppyytetty lasten kanssa ties missä kokeissa kun vastavalmistunut yli-innokas täti on laitellut lähetteitä sinne tänne. On tehty kaikennäkösiä verikokeita, käyty sydänultrassa ja luustotutkimuksissa kun lapsemme ovat pitkiä kuten me vanhemmatkin. Tuntuu, että pikkulapsiaika on mennyt turhaan stressatessa, että lapsillamme on jotain vakavaa. Koko ajan ollut hirveä huoli odottaessa koetuloksia eikä se lapsen stressaaminen erilaisilla kokeillakaan ole mukavaa. Nyt tietysti kammoavat sairaaloita ja lääkäreitä, tosi kiva. Neuvolatäti meni vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua hyvin koska asun itsekin pienellä paikkakunnalla. Neuvoloita ja tätejä ei niin vain vaihdeta. Kerron oman kokemukseni jos siitä olisi sinulle apua. Meillä esikoinen sai korviketta kans ihan pienestä asti, ensin lisänä ja sitten ainoana ruokana, koska minun imetys ei onnistunut. Söi hirveitä määriä ja paino nousi, jopa liikaakin. Välillä oksenteli kans mutta ei lähellekään niin pahasti kuin sinun vauvasi.
2kk iässä korvikemäärä meni yli 1,5 litran ja silloin mä kysyin neuvolassa jos voisi antaa kiinteitä lisänä varovasti kokeilemalla. Neuvolantäti sanoi, että eihän nykysuositusten mukaan saisi antaa, mutta vauvat ovat erilaisia yksilöitä ja ovathan ne ennenkin lapset kasvaneet vaikka on annettu vähän mitä sattuu. Neuvoi odottamaan mielellään 3kk ikään, mutta jos tuntuu ettei millään pärjää, voi kokeilla keitettyä porkkanaa ja jos se on ok niin esim viikon päästä keitettyä perunaa. Sanoi, että äiti tietää parhaiten. Sanoi, että kun on kyseessä noin pieni, tärkeintä on se, että muusaa porkkanan hyvin hyvin hienoksi ja ensimmäisenä päivänä antaa vain yhden pikkulusikallisen. Jos tulee vaivoja, pidetään muutaman päivän tauko ja sitten uusiksi.
Korvikemäärä nousi edelleen, joten meillä aloitettiin porkkanan syönti 2,5kk iässä ja muutama päivä sen jälkeen myös peruna. Määrää lisäsin pikkuhiljaa lusikallinen tai kaks päivässä jos tuntui että meni helposti. 3kk neuvolassa kerroin aloittaneeni kiinteät ja mahavaivoja ei tullut vaan vauva oli paljon tyytyväisempi nyt eikä maha minun mielestäni pömpötä niinkuin hirveillä korvikemäärillä teki. Neuvolantäti sanoi, että tärkeintä on se, että mahavaivoja ei ole ja voi jatkaa kokeilua varovasti sitten hedelmäsoseilla.
Eli sinun neuvolantätisi on kaavoihin kangistunut eikä ota huomioon yksilöitä. Et ole tehnyt mitään vahinkoa vaikka olet kokeillut velliä ja voit kokeilla muutakin (esim peruna, porkkana, hedelmäsoseet) kunhan muistat olla varovainen! MUTTA jos minä olisin sinä, menisin kyllä käymään lääkärissäKIN vauvan kanssa, koska tuo oksentelu ja vihreä kakka ei ole normaalia. Ei neuvolanterkka voi tehdä mitään refluksi tai maitoallergiatestiä katsomalla vauvaa päältä päin!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua hyvin koska asun itsekin pienellä paikkakunnalla. Neuvoloita ja tätejä ei niin vain vaihdeta. Kerron oman kokemukseni jos siitä olisi sinulle apua. Meillä esikoinen sai korviketta kans ihan pienestä asti, ensin lisänä ja sitten ainoana ruokana, koska minun imetys ei onnistunut. Söi hirveitä määriä ja paino nousi, jopa liikaakin. Välillä oksenteli kans mutta ei lähellekään niin pahasti kuin sinun vauvasi.
2kk iässä korvikemäärä meni yli 1,5 litran ja silloin mä kysyin neuvolassa jos voisi antaa kiinteitä lisänä varovasti kokeilemalla. Neuvolantäti sanoi, että eihän nykysuositusten mukaan saisi antaa, mutta vauvat ovat erilaisia yksilöitä ja ovathan ne ennenkin lapset kasvaneet vaikka on annettu vähän mitä sattuu. Neuvoi odottamaan mielellään 3kk ikään, mutta jos tuntuu ettei millään pärjää, voi kokeilla keitettyä porkkanaa ja jos se on ok niin esim viikon päästä keitettyä perunaa. Sanoi, että äiti tietää parhaiten. Sanoi, että kun on kyseessä noin pieni, tärkeintä on se, että muusaa porkkanan hyvin hyvin hienoksi ja ensimmäisenä päivänä antaa vain yhden pikkulusikallisen. Jos tulee vaivoja, pidetään muutaman päivän tauko ja sitten uusiksi.
Korvikemäärä nousi edelleen, joten meillä aloitettiin porkkanan syönti 2,5kk iässä ja muutama päivä sen jälkeen myös peruna. Määrää lisäsin pikkuhiljaa lusikallinen tai kaks päivässä jos tuntui että meni helposti. 3kk neuvolassa kerroin aloittaneeni kiinteät ja mahavaivoja ei tullut vaan vauva oli paljon tyytyväisempi nyt eikä maha minun mielestäni pömpötä niinkuin hirveillä korvikemäärillä teki. Neuvolantäti sanoi, että tärkeintä on se, että mahavaivoja ei ole ja voi jatkaa kokeilua varovasti sitten hedelmäsoseilla.
Eli sinun neuvolantätisi on kaavoihin kangistunut eikä ota huomioon yksilöitä. Et ole tehnyt mitään vahinkoa vaikka olet kokeillut velliä ja voit kokeilla muutakin (esim peruna, porkkana, hedelmäsoseet) kunhan muistat olla varovainen! MUTTA jos minä olisin sinä, menisin kyllä käymään lääkärissäKIN vauvan kanssa, koska tuo oksentelu ja vihreä kakka ei ole normaalia. Ei neuvolanterkka voi tehdä mitään refluksi tai maitoallergiatestiä katsomalla vauvaa päältä päin!
Anteeksi, olitkin jo käynyt lääkärissä. En lukenut koko ketjua kovin tarkkaan ennenkuin vastasin. Tsemppiä sinulle ja toivottavasti saatte neuvolantätin vaihdettua, kuulostaa karmealta akalta! Annatko vähän lisää vinkkiä paikkakunnasta kun en millään keksi vaikka Pohjanmaalta olen itsekin? Ei ole kuitenkaan meidän paikkakunta.
Minun vauvani oli kova pulauttamaan ja kun syöttövälit 2 kk iässä olivat alle kahden tunnin, kokenut neuvolath kehotti aloittamaan potun (itse ehdotin maidonsakeutinta, saa apteekista, lapsi söi lypsettyä äidinmaitoa). Pottu aloitettiin 2,5 kk iässä, jolloin loppui reiluksi ja iltaitkut.
Omaan vaistoon kannattaa luottaa ja päästää vähän neuvolantätien jutut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Mulla on ollut hyviä ja huonoja tätejä neuvolassa. Hyvät tädit käyttivät maalaisjärkeä ja huonommat sitten seurasivat näitä suosituksia.
yhden lapseni atooppinen iho oli vain neuvolatädin mielestä hiukan kuiva ja ärtynyt-> lääkäriltä resepti rasvoihin jotka kirvelivät lasta. (sijainen eräällä nla käynnillä sitten kertoi että selkeä atoopikko)
toinen lapseni yski koko ajan ihan vauvasta lähtien. Neuvolan ja nla lääkärin mielestä yskiminen nyt vaan kuuluu pienten lasten elämään eli ihan normaali tapaus. Lopulta (tämäkin sijaisen ansiota) saimme lähetteen lastenlääkärille joka totesi että ei lapsen kuulu yskiä päivittäin, Lopputulos infektio astma ja yskimiset sitten loppuivat kun käytettiin lääkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä aloitettiin kiinteät perunalla ja porkkanalla noin 2,5 kk iässä neuvolan suostumuksella/ehdotuksella koska korviketta meni hirveästi. Kokeiltiin myös maissi- ja riisivelliä ja perunaporkkanavelliä mutta niistä tuli mahavaivoja tai jotain, eivät kuitenkaan sopineet eikä vauva tykännyt niistä.
Ainut mitä neuvolassa sanottiin asiasta oli, että viljavelliä (siis kaura, ohra jne) ei saa antaa vielä eikä lihaa tai kalaa tai normaalia maitoa. Kaikkea muuta saa kokeilla kunhan kokeilee varovasti ja yksi aine kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Olenko minä tällä palstalla ainoa, joka on ollut tyytyväinen neuvolaansa? Niin äitiys- kuin lastenneuvolassa, vaikka olisi kyllä ollut aihetta takkuiluun. Imetys ei ottanut onnistuakseen, rintakumia en ole koskaan nähnytkään, mutta sain lypsykoneen kotiin ja niin se sitten jatkui. Se lapsi ei muuten juo lehmänmaitoa vielä aikuisenakaan kuin ehkä kahvimaitona.
Lapseni syntyivät 1990-luvulla ja silloin neuvolassa oli todella kokenutta henkilökuntaa, joka oli nähnyt vaihtuvat ohjeet ja paljon lapsia, joista ihan kaikki eivät olleet terveitä. Minun lapseni onneksi olivat ja jos joskus on lapsenlapsia, neuvon kyllä käyttämään järkeä ja kerron, miten ennen on lapsia hoidettu ja saatu pysymään terveinä ja kasvamaan. Ei silloin annettu jyrkkiä kieltoja ja ohjeita, ja lapset olivat hyviä. Äiditkään eivät olleet huonoja. Ei turhaan hyppyytetty ylimääräisissä tutkimuksissa - vaikka joskus siltä tuntui, kun vasta myöhemmin paljastui se tätiä huolestuttanut vika.
Totta on, että ei kaikki vanhat keinot hyviä olleet, kuten tuoremehun antaminen tuttipullosta 1980-luvulla. Mutta mummon neuvoma sokerivesi huutavalle vauvalle on sittemmin todettu jossakin oikeasti kipua lievittäväksi. Siinä huudon vaiheessa ei tosiaan enää sokerin epäterveellisyyttä ajatellu, toivoi vaan saavansa vauvan viimein nukkumaan. Niin, ei sitä tietenkään yhtenään annattu, taisi jäädä se kerta ainoaksi.
Minä aiemmin jo kirjoitin että ennen meilläkin oli mukava, maalaisjärjen omaava terveydenhoitaja joka kertoi suositukset mutta ei käskenyt noudattaa niitä. Ne neuvolantädit vain tuntuvat jääneen jo eläkkeelle kuten meilläkin kävi vuosi sitten. Nyt on (kärjistetysti) jäljellä keski-ikäiset ja nuoremmat joille neuvolan suositukset ovat raamattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne olikin taas tullut vastauksia :D Olin tulossa päivittelemään tilannetta, mutta vastailen hiukan ensin :) Mukava kuulla, että edes joillakin on kivat neuvola tädit, itsekin saan uuden, neuvolasta tuli tieto, että sinne on otettu joku uusi, nuori täti :) Uskoisin myös, että on ohjeistettu olemaan kunnolla :)
Mukava kuulla myös se, etten ole ainoa joka on joutunut aloittamaan näin aikaisin, sentään en ole soseita vielä joutunut aloittamaan :) Ja sille joka kysyi paikkakuntaa, sanoisinko nyt ainakin, että alkaa i:llä, tosi pieni kylä, täällä on Napuen muistomerkki muuten :D
Ja sitten niihin meidän kuulumisiin :) Pieni on alkanut itkeskelemään öisin nälkäänsä, syö yöllä todella paljon, väh.180ml yhdellä heräämisellä. Päivässä menee taas lähemmäs 1,5l korviketta ja olen vain laimentanut velli annosta. Laitan 80ml velliä ja 40ml korviketta, pitää kyllä palata siihen täyteen 120ml velliannokseen. Pulautuksia on ollut jonkin verran enemmän, ei kuitenkaan oksentelua vielä.
Sitten ahmii ihan kauheasti, ei ehdi ottaa kuin pari imua kun jo pitää tauottaa. Eli kyllä se velli taisi meille olla hyvä vaihtoehto ja palataan takaisin siihen. En halua edes ajatella niitä korvikemääriä mitä tulisi, jos kokonaan jätettäisi velli pois niin kuin neuvolasta sanottiin kun jo laimentamalla menee näin paljon!
Ap
Oletko korottanut sängynpäätyä? Meillä oli kovaa pulauttelua ja pistin pari paksua kirjaa päätyjalkojen alle että pääty nousi ainakin 10 cm. Tuntui kyllä auttavan.
Kauhean määrän kyllä syö kerralla tuo sun vauveli. Meidän vauva on 10kk eikä syö 180ml kerralla koskaan.
Onko korvat tarkastettu? Meillä oli esikoisen kans korvakierre enkä alkuun tajunnut mitä itkeskeli vaan annoin aina ruokaa kun luulin että oli nälissään. Sitten vein lääkäriin ja molemmissa korvissa tulehdus ja sitten niitä alkoikin olla tosi useasti. Itkua tuli varsinkin öisin. Kun pistää vaaka-asentoon niin se lisää painetta korvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokeillut sen sängyn pään korotuksen jo aikaa sitten, kun käytiin siellä lääkärissä, katsoi myös korvat eikä ollut mitään vikaa :) Sanoin muuten neuvolassakin tuosta, että söi kerralla tosi paljon, ennen kuin aloitettiin velli, mutta sanoi vain että kyllä se on ihan ok. Ja silloin kyllä sanoi, että kaikki vauvat ovat omanlaisiaan, mutta ei sitten käsittänyt että voi olla, etteivät kaikki vauvat selviä pelkällä maidolla sinne 4kk:n ikään asti. Onneksi saatiin vaihdettua!
Ap
Ulosteen väri riippuu mm. suoliston bakteerikannasta ja ravinnosta. Siihen vaikuttaa myös suoliston tyhjenemisnopeus.
Pienen imeväisen kakka on kellertävää. Rintamaitoa tai korviketta saavan lapsen ulosteet voivat olla myös limaisia, vihertäviä, rusehtavia tai keltaisen sävyisiä. Kun lapsi siirtyy syömään sekaruokaa, kakkojen väri alkaa muistuttaa enemmän isompien lasten tai aikuisten ulosteen väriä. (terveyskirjasto, Duodecim)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenmaailman suositukset pitäisi lopettaa. Tai nauvolantädeille 50% koulutuksesta maalaisjärkeä. Heillä on ihan mieletön vaikutus varsinkin ensimmäisen lapsen äiteihin jä äitiys on joka tapauksessa ikuista epäonnistumisen pelkoa.
Itse aloin odottamaan ensimmäistä lasta 20 vuotiaana ja pitkän harkinnan jälkeen päädyimme miehen kanssa pitämään lapsen. Olin jo aika pitkällä raskaudessa ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja neuvolantäti aloitti keskustelun aborttiajan tiedustelulla. Piti aborttia ihan itsestäänselvänä kun olin niin nuori. Tämän jälkeen en tehnyt mitään oikein ja kaikki oli jo tuhoon tuomittua. Loppuraskauden aikana en enää jaksanut ja vaadin neuvolatädin vaihtoa. Sain aivan ihanan nuoremman naisen ja yhtäkkiä olinkin ihan kelpo tuleva äiti. Aloitimme hiljakseen kiinteät 2,5 vuoden iässä juurikin siksi, että silloin arvioimme sen parhaaksi. Neuvolantäti kohautti olkapäitään, antoi vinkkejä mitä kannattaa seurailla ja kiinnittää huomiota ja passitti kotiin. Monesti soitin ihan vaan tuoreen äidin epävarmuuksissani ja aina jaksoi neuvoa ja kuunnella.
Koko oma suhtautuminen vanhemmuuteen muuttui neuvolatädin myötä. Olen todella paksunahkainen ja omapäinen, mutta vanhemmuus on kyllä sellainen asia missä herkästi alkaa epävarmuus paistamaan jos ulkopuolelta pommitetaan huonommuutta.
Juuri tuollaisen tädin minäkin tahtoisin! Sellaisen, jolla on maalaisjärkeä, eikä tuijota vaan niitä suosituksia ja käyriä, vaan katsoo sitä lasta :)
Ap