Mistä kertoo, että oppilas päätyy aina koulukiusatuksi?
Oppilas vaihtaa koulukiusaamisen takia toiseen kouluun ja joutuu sielläkin koulukiusatuksi. Taas hän vaihtaa uuteen kouluun, jopa toiseen kaupunkiin, ja joutuu jälleen koulukiusatuksi! Hän kasvaa aikuiseksi ja muuttaa uuteen kaupunkiin opiskelemaan yliopistoon, jossa häntä syrjitään muiden opiskelijoiden toimesta. Kun hän menee työelämään, hän joutuu työpaikkakiusatuksi!
Objektiivisesti hänen käyttäytymisessään ei ole osoitettavissa mitään vikaa, vaan hän itse kohtelee muita normaalisti, on huomaavainen ja kohtelias.
Tunnen tällaisen ihmisen.
Mistä tämä johtuu? Mistä kertoo?
Kommentit (70)
Joku täällä väitti, että kiusaajat kohtelevat kaikkia samoin. Paskapuhetta, tuollaista soopaa voi suoltaa vain kiusaaaja itse, tai henkilö joka ei ole kokenut kiusaamista. Kiusaaja on aina narsisti, jolla on suosikit ja inhokkeja ovat tietenkin ne jotka eivät syystä tai toisesta miellytä (mm. nämä jotka eivät alistu hänelle).
Sitten väitetään, että vahva ihminen ei provosoidu kiusaamisesta. Muuten on muka heikko luuseri. Tiedoksi vaan: vahvakin ihmisen voi murtaa henkisellä kiduttamisella, jonka pitäisikin olla kiusaamisen oikea termi!
Vierailija kirjoitti:
Itse olen monesti puhunut kaverien kanssa että onko koulukiusatut oikeasti koulukiusattuja. Ok on olemassa myös oikeesti fyysistä väkivaltaa jota en todellakaan kiellä, mutta tää perus "henkinen" kiusaaminen välillä.
Esim kaverini luokalla oli tyttö joka valitti opeille että häntä kiusattiin ja syrjittiin. Hän siis itse hakeutui yksin kaikkialle eikä tullut porukkaan esim istumaan vaikka pyydettiin. Tässäkin tämä tyttö vain teki itsestään uhrin. Monesti muutenkin kiusatut on niitä jotka ottaa kaikki sanomiset ja elkeet itseensä ja siihen vedoten ovat muka kiusattuja vaikkei näin ole. Tosin joo kyllä ruvetaan varmaan välttelemään seuraa kun käytös "kiusatulla" on outo.Ja ei en siis väitä että kaikki kiusatut on itsestään uhreja tekeviä. On toki myös niitä jotka kokee esim fyysistä väkivaltaa ja/tai että kohdellaan kuin ilmaa ja eristetään porukasta.
Useinhan kiusatut kuitenkin on jotenkin herkkiä koska miksi vahva ihminen antaisi varsinkaan fyysisen jatkua? Eristämistä on vähän vaikea hallita kun se voi käydä jollekkin suositummallekkin jos toinen suosittu nyt kokee että on tehnyt väärin tämän mukaan.
No, olen vaihtanut luokkaa syrjimisen takia. En sanonut kenenkään kiusaavan vaan sanoin että olen ulkopuolinen ja puhuvat pahaa musta luokassa joten haluan vaihtaa. Tietysti näille mentiin sanomaan, että he kiusaavat ja muuta. En itse kokenut sitä henkistä kiusaamista kiusaamisena vaan ihan omana syynäni, kun en tule juttuun. Toisaalta se taas johtui ainakin osittain siitä, että nämä tyypit kiusasivat muita kunnolla. Siis suoraan naamaa päin haukkumista, jollekin tilattiin jotain roskaa kotiin ja muuta vastaavaa. Ei ollut mitään sanottavaa ja ahdisti koko koulu. Siitä alkoi todennäköisesti paniikkihäiriö, jonka olen tunnistanit vasta nyt paniikkihäiriöksi. Se alkoi vasta siitä, kun luokan yhteishenki meni ja alkoi kiusaaminen, vaikkei se kohdistunutkaan minuun. Tai osittain joo..sanottiin että mene muualle, matkittiin ilmeitä ja muuta. Pahempaa ne jotkut muut sai kokea. Haukuttiin ulkonäköä, yhden tytön koko perhe haukuttiin niin, että tämä tyttö kuuli (ihan tavallinen suomalainen hoikka ja mukava tyttö). Tämän pahimman kiusaajan kotona oli todennäköisesti ongelmia. Heille ei saanut mennä koskaan sisälle. Tämän tiedän, koska oltiin hyviä kavereita joskus. Jossain vaiheessa hän muuttui ilkeäksi ja keksi muutaman kiusaamisen kohteen. Tyttö oli täysin lauta ja haukkui yhtä isorintaista. Joku itsetunto-ongelma.
Sanoisin enemmänkin niin, että on kiusaajia, mielistelijöitä ja niitä jotka kiusaajat ottavat helposti kohteiksi. Ja tietysti ihan tavallisia ihmisiä joita ei kiinnosta mennä mukaan lapselliseen kiusaamiseen. Joillain on vaan tarve mollata muita jostain syystä ja se lähipiiri ei välttämättä uskalla sanoa toisin. En kyllä ole ikinä törmännyt työpaikkakiusaamiseen. Ehkä olen ollut niin vähän töissä. Aika lapsellista kiusata aikuisena. Nykyään osaisin kyllä sanoa vastaan.
Ei kaikki arat ole häviäjiä, joistakin tulee lätkävalmentajiakin!!!!
Mä en peruskoulusta tai lukiosta muista lainkaan fyysistä kiusaamista. Osasta puhuttiin pahaa selän takana ja varmaan he joskus saivat kuulla näitä asioita päin naamaakin. Olivat vähän sellaisia omituisia tyyppejä. Nyt jälkikäteen mietittynä taustalla oli ehkä jotain lievää aspergeria tai kehitysviistymää.
Korkeakoulussa taas olen huomannut, että jonkin verran on sellaista porukasta ulosjättämistä. Pääsyyksi mä sanoisin, että näiden tyyppien kanssa on rasittavaa tehdä ryhmätöitä. Ovat todella pikkutarkkoja ja pomottavat. Toiset taas eivät osallistu kunnolla tekemiseen tai eivät viittaa teksteissäään ja plagioivat suoraan jne. Sitten ehkä jää sellainen olo, että ei heidän kanssaan jaksa muutenkaan olla.
Joskus ihmisissä vain on joku tosi rasittava piirre, että hänen kanssaan harva jaksaa olla tekemisissä. Tokikaan tämä ei oikeuta kiusaamiseen. Hankalaksi menee siinä vaiheessa kun tämä rasittava tyyppi kokee sen kiusaamisena, että hänen kanssaan ei hoideta kuin pakolliset asiat.
Se nyt vaan on harvinaista, että isossa ryhmässä kaikki tulisivat keskenään toimeen hyvin.
Äkkipikaisuuteni sai joukon luonnehäiriöisiä mulkvisteja kiusaamaan minua koko ala-asteen.
Jos kiusaaminen olisi loppunut alkuunsa veikkaan että sosiaaliset suhteeni olisivat olleet luontevampia, ja olisin voinut kehittää jo lapsena parempia selviytymiskeinoja äkkipikaisuudelle.
6 vuotta huonoa kohtelua jättää jälkensä. Työelämään asti selvisin ilman kiusaamista, mutta luonnehäiriöisen mulkvistin pikkupuljussa tajusin taas mm. joutuneeni eristetyksi duunipaikan lounasretkueista. Pomo oli sattumoisin koulukiusannut kaveriani aikanaan, ja muitakin syitä lähteä oli, joten lähdin.
Kyse ei siis ole pelkästään siitä että kiusatut toistavat vanhoja malleja, kiusaajat tekevät niin myös.
Kyse on siis enemmän siitä että kiusausta tehdään se kiusaamisen kohde nuorella iällä, ja sellaisena hän pysyy jos ei osaa itse auttaa itseään, tai saa sopivaa apua itsensä auttamiseen.
Ja kiusaajista sama, mutta ihmisten nälvimistä ja yleistä kusipäisyyttä ei tässä yhteiskunnassa kai nähdä niin suurena ongelmana kuin ikuista altavastaajan asemaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo, että ihmiset on kusipäitä. Suurin osa. Just ne kiltit ja arat joutuu silmätikuks, just ne kilteimmät. Ihminen on lajina muutenkin epäonnistunu. Eli tämä tyyppi on mukava ja loistotyyppi, joka on liian kiltti.
Kuitenkin kiltti miehiä saa tällä palstalla kiusata.
Mä olen aina ollut ns. Outolintu. En ole koskaan ollut kiinnostunut valtavirran jutuista, en seuraa muotia ja viihdyn paljon yksin omien kiinnostuksen kohteideni parissa. Joskus kaipaan jonkun muunkin seuraa. En ole urheilullinen ja minulla on ollut vahvat silmälasit 4 - vuotiaasta asti.
Peruskoulun kävin neljässä eri koulussa perheen muutoista johtuen. Vaihdoin koulua kesken lukuvuodenkin. Lukion jätin kesken ja siirryin ammattiopintoihin. Työurani aikana olen ehtinyt olla töissä yli 20 työpaikassa.
Edellisten viestien perusteella minun olisi pitänyt kärsiä kovasti. Minua ei ole koskaan kiusattu, ei koulussa eikä töissään vaikken ole koskaan sopinut porukoihin. Ala-asteella muistan, että joskus joku tokaisi rillipöllö tms. Mutta niin sanottiin muillekin joilla oli lasit, joten enpä jaksanut pahoittaa mieltäni siitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut ns. Outolintu. En ole koskaan ollut kiinnostunut valtavirran jutuista, en seuraa muotia ja viihdyn paljon yksin omien kiinnostuksen kohteideni parissa. Joskus kaipaan jonkun muunkin seuraa. En ole urheilullinen ja minulla on ollut vahvat silmälasit 4 - vuotiaasta asti.
Peruskoulun kävin neljässä eri koulussa perheen muutoista johtuen. Vaihdoin koulua kesken lukuvuodenkin. Lukion jätin kesken ja siirryin ammattiopintoihin. Työurani aikana olen ehtinyt olla töissä yli 20 työpaikassa.
Edellisten viestien perusteella minun olisi pitänyt kärsiä kovasti. Minua ei ole koskaan kiusattu, ei koulussa eikä töissään vaikken ole koskaan sopinut porukoihin. Ala-asteella muistan, että joskus joku tokaisi rillipöllö tms. Mutta niin sanottiin muillekin joilla oli lasit, joten enpä jaksanut pahoittaa mieltäni siitäkään.
Minäkin olen ollut aina arka, ujo ja hieman pullukka. Eikä kukaan ole kiusannut!
Jos ärsyttävyyden perusteella kiusataan, niin sitten kiusaajat itse pitävät tuhansien ekojen kärkeä hallussaan. Kuka normaalisti kehittynyt haluaa muka sosiaalistua roskaväen ja suoranaisten rikollisten joukkoon? Paljon melua tyhjästä. Eikö kiusaajat annakin epäkypsän vaikutelman vielä kypsässä iässäkin? Ja olette varmaan nähneet heitä joskus yhtaikaa perheensä ja sukunsa kanssa, niinpä niin...
Otsikko sai mut miettimään, että haetaan tässä kiusatusta syytä, oikeutta kiusaamiselle.