suhteessa rikkinäisen ihmisen kanssa
Onko mitään toivoa? Vuoden kestänyt suhde todella rikkinäisen ihmisen kanssa. Jäänyt lapsena orvoksi, asuinpaikat ja -olot vaihdelleet, ei uskalla luottaa tai avautua ja on jotenkin kuoren alla. On todettu useaan kertaan että ei onnistu ja ei uskalla ja pysty. Silti ei halua ketään muutakaan enkä minäkään. Ollaan erossa joitakin viikkoja ja pidetään yhteyttä, yritetään olla kavereita vaan kunnes päädytään tapaamaan ja sulamaan toistemme syliin. Tavatessa on hyvä olla ja tulee olo että hän rakastaa. Mutta sitä ei saa sanoa, juuri mitään ei saa ettei ala ahdistaa ja pelottaa. Etäsuhde kaiken kukkuraksi. Miten tuota ihmistä voisi auttaa?
Kommentit (26)
Mutta kun hän ei puhu eikä avaudu. Ja mitään tunteita ei saa sanoa. Huonoina hetkinä tulee olo että olen vain varmaa seksiä varten. :(
aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun hän ei puhu eikä avaudu. Ja mitään tunteita ei saa sanoa. Huonoina hetkinä tulee olo että olen vain varmaa seksiä varten. :(
aloittaja
Eiköhän tässä tullutkin se vastaus.
Et voi pelastaa tai korjata toista. Vain hän voi sen itse tehdä.
Ehkä ei ole vielä valmis puhumaan. Ja jos tunteista ei saa puhua, niin saako ne näyttää?
Tai jos alkaa koko ajan tuntumaan siltä että olet vain varmaa seksiä varten niin unohda koko mies. Kaikkia ei voi auttaa.
Jos ei ole koskaan päässyt läheltä seuraamaan normaalia parisuhdetta niin voi olla ettei pysty siihen koskaan.
Tunteita saa näyttää. Koskettaa, halaa, silittää, hieroo, pussaa, katsoo hellästi, pitää lähellä, kampaa hiuksiani, on huomaavainen ja passaa ja palvelee.
ap
Älä harrasta seksiä ennen kuin olette muutenkin edenneet. Ei pysty tunteisiin, mutta seksin kaltaiseen intiimiyteen kyllä? Eikö teillä seksiin liity tunteita? Ap:n tapaiset ihmiset saattavat etsiä rikkinäisiä ihmisiä, joiden ongelmiin voivat keskittyä sen sijaan, että eläisivät omaa elämäänsä. Sinulla on oikeus suhteessa omiin tunteisiin ja tarpeisiin. Ei kaikessa voi mennä rikkinäisemmän ehdoilla.
Luottamuksen rakentaminen tuollaisen kanssa on hitaampaa, edetkää siis rauhallisesti. Pidä itselläsi mielessä, miten haluat itseäsi kohdeltavan.
Sun ei ole tarkoitus ruveta terapeutiksi vaan kannusta oikean avun piiriin ja pysyttele taustalla tukijana jos ihminen on sulle tärkeä. Onpa hyvä että on vielä etäsuhde jotta toinen saa aikaa parantua ja muovautua eheäksi. Kiirehtiminen ei kannata. Jos et jaksa odottaa niin unohda ja jatka matkaa.
Oletko itse nainen ja kumppanisi mies?
Älä ryhdy toiselle terapeutiksi ja äidiksi. Mikään parisuhde ei kestä sitä, että toisen ihmisen tunteet/ongelmat ovat liian suuressa osassa. En tarkoita, että vain täydellinen kumppani kelpaa, vaan sitä, että rikkinäisenkin täytyy toimia ja tehdä aktiivisesti asioita oman elämänsä/ongelmiensa eteen. Vaikka olisi vaikeaa tai jopa tuskaista. Jos ei ole valmis ottamaan vastuuta omasta elämästä, ei ole valmis parisuhteeseen.
Sinun pitää arvioida hänen kykynsä kehittyä. Rikkinäinen ihminen voi eheytyä rakkautesi avulla, jolloin hänestä tulee huomattavasti vahvempi ihmisenä kuin ns. tavikset (ymmärtää elämää laajemmasta perspektiivistä). Mikäli hän osoittaa kykyä kehittyä, panosta häneen. Mikäli näyttää, että hän ei pysty kehittymään tunteidensa ilmaisussa jne, niin sitten vain kiertoon.
Vierailija kirjoitti:
Mies on ja ei käy terapiassa.
ap
On aika mielenkiintoista perustella kaikenlaisia estojaan traumoilla, mutta sitten ei hae apua niihin ammatti-ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Älä harrasta seksiä ennen kuin olette muutenkin edenneet. Ei pysty tunteisiin, mutta seksin kaltaiseen intiimiyteen kyllä? Eikö teillä seksiin liity tunteita? Ap:n tapaiset ihmiset saattavat etsiä rikkinäisiä ihmisiä, joiden ongelmiin voivat keskittyä sen sijaan, että eläisivät omaa elämäänsä. Sinulla on oikeus suhteessa omiin tunteisiin ja tarpeisiin. Ei kaikessa voi mennä rikkinäisemmän ehdoilla.
Luottamuksen rakentaminen tuollaisen kanssa on hitaampaa, edetkää siis rauhallisesti. Pidä itselläsi mielessä, miten haluat itseäsi kohdeltavan.
Jos ihmisen on vaikea avautua, niin sitä, että ollaan sillä tasolla läheisyydessä, josta kenties puhut voi mennä vuosia. Kyllä sulkeutunutkin ihminen saattaa tarvita ja haluta seksiä, ei toki toista satuttaen, mutta en itse ajattele, että syvät tunteet ovat kaikille parisuhteessakaan seksin edellytys. Toki se on oleellista, ettei se sulkeutunut jätä hakematta apua. Muuten komppaan kirjoittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää arvioida hänen kykynsä kehittyä. Rikkinäinen ihminen voi eheytyä rakkautesi avulla, jolloin hänestä tulee huomattavasti vahvempi ihmisenä kuin ns. tavikset (ymmärtää elämää laajemmasta perspektiivistä). Mikäli hän osoittaa kykyä kehittyä, panosta häneen. Mikäli näyttää, että hän ei pysty kehittymään tunteidensa ilmaisussa jne, niin sitten vain kiertoon.
Pidä varasi tämänkin kanssa. Itse seurustelin vuosia todella rikkinäisen ihmisen kanssa, jonka ainoa motivaatio saada itsensä kuntoon, oli meidän suhteemme. Koki, ettei elämässään ollut muuta. No tämä johti siihen, että elin vuosia kuin kävellen munankuorilla ja jos sanoin tai tein mitään, minkä voi tulkitsemalla tulkita loukkaukseksi tai halveksunnaksi, uhkaili hän mm. itsemurhalla ja teki asioita, jotka ovat hänelle haitallisia (oli mm riippuvainen useasta asiasta ja "repsahti" aina minun takiani). Lopulta jouduin itsekin terapiaan ja vaikka rakastinkin puolisoani, en voinut enää elää tämän kanssa, sillä se oli minulle liian raskasta. Nyt olen yksin, mutta onnellisempi kuin ennen.
Minun ex oli koulukiusattu, orpo reppana. Minä turvallisen lapsuuden ja nuoruuden viettänyt, enkä edes tajunnut kuinka rikki toinen oli ja miten hän ripustautui ja imi minusta kaiken.
Palvoi maakin jalkojeni alla, sanoin, tottakai se imarteli. Lasten syntymän jälkeen vasta tajusin, että tämä ei ole oikein, minä olin äiti kolmelle lapselle, vaikka vain kaksi olin synnyttänyt.
Sai itsensä kasaan vuosien kuluessa ja tajusi lopulta että minä olenkin ihan tavallinen nainen, en mikään palvottava Madonna, siitähän se meteli syntyi ja ero.
Vähänkö loukkaavaa kun mies lähtiessään uuden naisen matkaan sanoi että nyt vasta hän on saanut kokea naisen rakkautta. Öö, entäs minä?
Mutta voiko olla olemassa näin pelokkaita ja tunteistaan hukassa olevia ihmisiä oikeasti?
Olemalla lähellä ja kuuntelemalla.
Itse olin ihan rikki kun aloin seurustelemaan mieheni kanssa. Vaikea masennus, anoreksia ja monta vuotta psykiatrisella osastolla.
Mies jaksoi tukea, olla lähellä ja pitää kiinni.
12 vuotta yhteiseloa takana ja tunnen itseni täysin ehjäksi.
Minulla oli syy parantua ja saada elämäni taas hallintaan. Se oli pelottavaa ja vaikeaa, mutta selvisimme siitä voittajina.
Nyt tuntuu siltä että olen maailman onnellisin nainen.