Lue keskustelun säännöt.
Kuka ääliö luokittelee ihmiset kilttimiehiin ja jännämiehiin?
20.03.2016 |
Niin ei mulla muuta. Miten tyhmä voi olla että kuvittelee miehiä olevan kahta laatua, ja naiset taas ovat kaikki samanlaisia.
Kommentit (26)
Mikseivät kiltit betat ole nyt röissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylilaudaltahan tuo luokittelu on peräisin. Syrjäytyneet nörttimiehet yrittävät keksiä itseä miellyttävän selityksen sille, mikseivät saa tyttöystävää.
Mikä sitten on se oikea selitys?
Aika paljon on elämässä toisaalta onnesta, toisaalta omasta viitseliäisyydestä kyse.
Monen on vaikea hyväksyä, kuinka suuri vaikutus sattumalla on. Ihmisillä on halu kontrolloida ja järkeistää kaikkea ympärillään. Jos naista vailla oleva mies lokeroi itsensä ja kaltaisensa, kadehtimansa menestyjämiehet sekä naiset kukin omaan lokeroonsa, niin hän voi lohduttautua sillä että hänen oma "statuksensa" on samantapainen luonnonlaki kuin se että aurinko nousee idästä. Tuntuu paljon turvallisemmalta kuin ajatella, että jos olisinkin mennyt sinne-ja-sinne silloin-ja-silloin, olisin voinut tavata elämäni rakkauden.
Toisaalta monet kiltiksi ja kunnolliseksi itsensä mieltävät miehet eivät oikeasti ole sellaisia. He ovat katkeroituneita toisten syyttelijöitä, jotka ovat pettyneet siihen, kun kaikkea ei kannetakaan heidän eteensä kultatarjottimella. Miksi kukaan nainen haluaisi viettää aikaansa heidän kanssaan kun nämä miehet eivät yritä ollenkaan ottaa toista huomioon tai osaa keskustella mistään mielenkiintoisesta. On paljon helpompaa itsensä kehittämisen suhteen todeta jälleen luonnonlainomaisesti, että olen lassukka eikä sille mitään voi.
Entäs naiset sitten? Hyväksikäyttöä friendzonella, löyhässä narussa roikuttamista, pelimiesten kanssa sekoilua jne. On vaikea ymmärtää keskivertomiehen tilannetta kun omassa jalkovälissä on se karvakolmio, joka on todella haluttua valuuttaa miesten keskuudessa.
Suurin osa tuntemistani naisista on parisuhteessa kilttien ja mukavien miesten kanssa, pelimiessekoiluja ei ole kuin murto-osalla ja silloinkin usein ollut syynä että on kuvitellut miehen olevan kiltti ja fiksu (ja mies on lempattu pysyvästi kun totuus on selvinnyt). Kaikki naispuoliset kaverit ovat myös joskus tulleet torjutuiksi, iso osa on ollut pitkiä aikoja ilman parisuhdetta (eikä nämä naiset muistuta ulkonäöltä tai käytökseltä örkkejä) ja suurin osa ei ole kiinnostunut yhden illan jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylilaudaltahan tuo luokittelu on peräisin. Syrjäytyneet nörttimiehet yrittävät keksiä itseä miellyttävän selityksen sille, mikseivät saa tyttöystävää.
Mikä sitten on se oikea selitys?
Aika paljon on elämässä toisaalta onnesta, toisaalta omasta viitseliäisyydestä kyse.
Monen on vaikea hyväksyä, kuinka suuri vaikutus sattumalla on. Ihmisillä on halu kontrolloida ja järkeistää kaikkea ympärillään. Jos naista vailla oleva mies lokeroi itsensä ja kaltaisensa, kadehtimansa menestyjämiehet sekä naiset kukin omaan lokeroonsa, niin hän voi lohduttautua sillä että hänen oma "statuksensa" on samantapainen luonnonlaki kuin se että aurinko nousee idästä. Tuntuu paljon turvallisemmalta kuin ajatella, että jos olisinkin mennyt sinne-ja-sinne silloin-ja-silloin, olisin voinut tavata elämäni rakkauden.
Toisaalta monet kiltiksi ja kunnolliseksi itsensä mieltävät miehet eivät oikeasti ole sellaisia. He ovat katkeroituneita toisten syyttelijöitä, jotka ovat pettyneet siihen, kun kaikkea ei kannetakaan heidän eteensä kultatarjottimella. Miksi kukaan nainen haluaisi viettää aikaansa heidän kanssaan kun nämä miehet eivät yritä ollenkaan ottaa toista huomioon tai osaa keskustella mistään mielenkiintoisesta. On paljon helpompaa itsensä kehittämisen suhteen todeta jälleen luonnonlainomaisesti, että olen lassukka eikä sille mitään voi.
Entäs naiset sitten? Hyväksikäyttöä friendzonella, löyhässä narussa roikuttamista, pelimiesten kanssa sekoilua jne. On vaikea ymmärtää keskivertomiehen tilannetta kun omassa jalkovälissä on se karvakolmio, joka on todella haluttua valuuttaa miesten keskuudessa.
Toki on olemassa halpamaisia naisiakin, jotka kohtelevat huonosti oikeasti kilttejä miehiä.
Mutta on myös olemassa todella paljon tavallisia naisia, jotka haluaisivat kovasti itselleen kunnollisen miehen ja ovat yhtä pettyneitä kuin seurustelukumppania vailla olevat miehetkin. Silti nämä naiset eivät puhu jännänaisista, kilttinaisista tai markkina-arvoista jne.
Naiset luultavasti eivät siksi halua allekirjoittaa tai ymmärrä lassukoiden näkemyksiä, koska heille on aina tarvittaessa saatavilla seksiä ja läheisyyttä. Heillä ihmettely sitten kohdistuu tuohon, että miksi mies häipyy aina seksin jälkeen eli miksi en kelpaa kaikesta huolimatta parisuhteeseen. Mies taas näkee paljon helpommin syy-seuraus suhteen, koska ei kelpaa edes seksiin.
En ole samaa mieltä tuosta, että naisille on aina tarvittaessa saatavilla seksiä, puhumattakaan läheisyydestä. Kenties ehkä tietynlaiseen seksiin ja tietynlaisissa olosuhteissa, mutta silloin tulee helposti huoran tai muuten kulahtaneen naisen maine. Ja naiselle itselleen saattaa myös jäädä kanssakäymisestä jotenkin halpa ja tyytymätön olo.
Kun sanot että mies "ei kelpaa edes seksiin" niin tunnut sisällyttävän siihen, että mieskin itse asiassa haluaisi jotain muutakin kuin seksiä?
Jos näin, niin miksi ihmeessä lassukat sitten vain roikkuvat epätoivoisesti jossain baareissa ja vauvapalstoilla sylkemässä myrkkyä ympärilleen? Mikseivät he mene sinne, missä on paljon naisia ja yritä herättää heidän kiinnostustaan? Olen itse opiskellut ja työskennellyt sellaisella alalla, missä on sekä naisia että miehiä, mutta naisia hieman enemmän. Miltei jokaikinen mies, riippumatta siitä kuinka vaatimattoman näköinen, hiljainen tai pienipalkkainen, on päätynyt nopeasti parisuhteeseen.
En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että lassukoiden päätelmien ennakko-oletukset pitävät paikkaansa. Muodollisesti lassukkateesit saattavat olla loogisesti pitäviä, mutta ne tuntuvat nojaavan virheelliseen dataan ja rajuun yksinkertaistamiseen.
Tässäkään keskustelussa et tunnu halukkaalta uudelleenarvioimaan vilpittömästi omaa ajattelumaailmaasi tai lassukoiden käyttäytymismalleja, vaikka itse kysyit, miksi osalla miehistä on vaikea löytää itselleen kumppania. Syyttelet naisia, etteivät he ymmärrä tavismiesten tilannetta tai sitä kuinka helppoa heillä on sukupuolensa ansiosta. Tässäpä sinulle ehdotus: mene vaikka kokkauskurssille ja yritä nähdä siellä olevat naiset ihmisinä eikä pelkästään kävelevinä karvakolmioina :P
Mikähän tämä ala mahdollisesti on, jolla on miehiä ja naisia ja jossa hissukatkin pariutuvat tuosta noin vaan? Ihan vaan siksi että voin oman elämänkokemuksen perusteella arvioida tätä empiiristä tulkintaasi tilanteesta?
Entä miten kauan siellä kokkikurssilla pitää jumittaa? Onko sulla muita suosituksia vastaavista kursseista, neulontaa tai vastaavaa en jaksa opetella? Mikä takaa etteivät ne naiset siellä kokkikurssilla pidä lähestymisiäni epämiellyttävänä tai luokittele minua suoraan betamieheksi kaverivyöhykkeelle? Tokihan voi riskin ottaa, mutta kyllä se miestäkin sattuu jos saa jatkuvasti pakkeja tms. jallittamista.
Mutta kiitos kannustuksesta, yritetään laittaa kolmiot taustalle. ;)
Humanistinen ala, muttei kuitenkaan kaikista humanistisin humanistinen :P
Jumita kokkauskurssilla niin kauan että a) naiset ehtivät todeta, ettet ole mikään psyko, ja b) opit kokkaamaan sen verran että voit kutsua jonkun illalliselle tai kokkaamaan yhdessä kanssasi :D
Vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyyshommat ovat myös sellaisia että niissä on paljon naisia, yleensä varsin hyväntuulisia ja elämäniloisia. (Ja jollei kumppania onnistu löytämään, niin voi silti saada paremman mielen itselleen.)
Mikään ei takaa, ettet saisi pakeja, mutta niin se elämässä menee, että jos ei riskeeraa mitään, niin ei voitakaan mitään. Ja onhan sekin aina mahdollista, että joku nainen kysyisi sinua ulos :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylilaudaltahan tuo luokittelu on peräisin. Syrjäytyneet nörttimiehet yrittävät keksiä itseä miellyttävän selityksen sille, mikseivät saa tyttöystävää.
Mikä sitten on se oikea selitys?
Aika paljon on elämässä toisaalta onnesta, toisaalta omasta viitseliäisyydestä kyse.
Monen on vaikea hyväksyä, kuinka suuri vaikutus sattumalla on. Ihmisillä on halu kontrolloida ja järkeistää kaikkea ympärillään. Jos naista vailla oleva mies lokeroi itsensä ja kaltaisensa, kadehtimansa menestyjämiehet sekä naiset kukin omaan lokeroonsa, niin hän voi lohduttautua sillä että hänen oma "statuksensa" on samantapainen luonnonlaki kuin se että aurinko nousee idästä. Tuntuu paljon turvallisemmalta kuin ajatella, että jos olisinkin mennyt sinne-ja-sinne silloin-ja-silloin, olisin voinut tavata elämäni rakkauden.
Toisaalta monet kiltiksi ja kunnolliseksi itsensä mieltävät miehet eivät oikeasti ole sellaisia. He ovat katkeroituneita toisten syyttelijöitä, jotka ovat pettyneet siihen, kun kaikkea ei kannetakaan heidän eteensä kultatarjottimella. Miksi kukaan nainen haluaisi viettää aikaansa heidän kanssaan kun nämä miehet eivät yritä ollenkaan ottaa toista huomioon tai osaa keskustella mistään mielenkiintoisesta. On paljon helpompaa itsensä kehittämisen suhteen todeta jälleen luonnonlainomaisesti, että olen lassukka eikä sille mitään voi.
Entäs naiset sitten? Hyväksikäyttöä friendzonella, löyhässä narussa roikuttamista, pelimiesten kanssa sekoilua jne. On vaikea ymmärtää keskivertomiehen tilannetta kun omassa jalkovälissä on se karvakolmio, joka on todella haluttua valuuttaa miesten keskuudessa.
Toki on olemassa halpamaisia naisiakin, jotka kohtelevat huonosti oikeasti kilttejä miehiä.
Mutta on myös olemassa todella paljon tavallisia naisia, jotka haluaisivat kovasti itselleen kunnollisen miehen ja ovat yhtä pettyneitä kuin seurustelukumppania vailla olevat miehetkin. Silti nämä naiset eivät puhu jännänaisista, kilttinaisista tai markkina-arvoista jne.
Naiset luultavasti eivät siksi halua allekirjoittaa tai ymmärrä lassukoiden näkemyksiä, koska heille on aina tarvittaessa saatavilla seksiä ja läheisyyttä. Heillä ihmettely sitten kohdistuu tuohon, että miksi mies häipyy aina seksin jälkeen eli miksi en kelpaa kaikesta huolimatta parisuhteeseen. Mies taas näkee paljon helpommin syy-seuraus suhteen, koska ei kelpaa edes seksiin.
En ole samaa mieltä tuosta, että naisille on aina tarvittaessa saatavilla seksiä, puhumattakaan läheisyydestä. Kenties ehkä tietynlaiseen seksiin ja tietynlaisissa olosuhteissa, mutta silloin tulee helposti huoran tai muuten kulahtaneen naisen maine. Ja naiselle itselleen saattaa myös jäädä kanssakäymisestä jotenkin halpa ja tyytymätön olo.
Kun sanot että mies "ei kelpaa edes seksiin" niin tunnut sisällyttävän siihen, että mieskin itse asiassa haluaisi jotain muutakin kuin seksiä?
Jos näin, niin miksi ihmeessä lassukat sitten vain roikkuvat epätoivoisesti jossain baareissa ja vauvapalstoilla sylkemässä myrkkyä ympärilleen? Mikseivät he mene sinne, missä on paljon naisia ja yritä herättää heidän kiinnostustaan? Olen itse opiskellut ja työskennellyt sellaisella alalla, missä on sekä naisia että miehiä, mutta naisia hieman enemmän. Miltei jokaikinen mies, riippumatta siitä kuinka vaatimattoman näköinen, hiljainen tai pienipalkkainen, on päätynyt nopeasti parisuhteeseen.
En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että lassukoiden päätelmien ennakko-oletukset pitävät paikkaansa. Muodollisesti lassukkateesit saattavat olla loogisesti pitäviä, mutta ne tuntuvat nojaavan virheelliseen dataan ja rajuun yksinkertaistamiseen.
Tässäkään keskustelussa et tunnu halukkaalta uudelleenarvioimaan vilpittömästi omaa ajattelumaailmaasi tai lassukoiden käyttäytymismalleja, vaikka itse kysyit, miksi osalla miehistä on vaikea löytää itselleen kumppania. Syyttelet naisia, etteivät he ymmärrä tavismiesten tilannetta tai sitä kuinka helppoa heillä on sukupuolensa ansiosta. Tässäpä sinulle ehdotus: mene vaikka kokkauskurssille ja yritä nähdä siellä olevat naiset ihmisinä eikä pelkästään kävelevinä karvakolmioina :P
Mikähän tämä ala mahdollisesti on, jolla on miehiä ja naisia ja jossa hissukatkin pariutuvat tuosta noin vaan? Ihan vaan siksi että voin oman elämänkokemuksen perusteella arvioida tätä empiiristä tulkintaasi tilanteesta?
Entä miten kauan siellä kokkikurssilla pitää jumittaa? Onko sulla muita suosituksia vastaavista kursseista, neulontaa tai vastaavaa en jaksa opetella? Mikä takaa etteivät ne naiset siellä kokkikurssilla pidä lähestymisiäni epämiellyttävänä tai luokittele minua suoraan betamieheksi kaverivyöhykkeelle? Tokihan voi riskin ottaa, mutta kyllä se miestäkin sattuu jos saa jatkuvasti pakkeja tms. jallittamista.
Mutta kiitos kannustuksesta, yritetään laittaa kolmiot taustalle. ;)
Humanistinen ala, muttei kuitenkaan kaikista humanistisin humanistinen :P
Jumita kokkauskurssilla niin kauan että a) naiset ehtivät todeta, ettet ole mikään psyko, ja b) opit kokkaamaan sen verran että voit kutsua jonkun illalliselle tai kokkaamaan yhdessä kanssasi :D
Vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyyshommat ovat myös sellaisia että niissä on paljon naisia, yleensä varsin hyväntuulisia ja elämäniloisia. (Ja jollei kumppania onnistu löytämään, niin voi silti saada paremman mielen itselleen.)
Mikään ei takaa, ettet saisi pakeja, mutta niin se elämässä menee, että jos ei riskeeraa mitään, niin ei voitakaan mitään. Ja onhan sekin aina mahdollista, että joku nainen kysyisi sinua ulos :)
No niin. Melkein arvasin alan. Siellä on poikkeuksellisesti miesten markkinat. X)
Vapaaehtoistyö kuulostaa houkuttelevalta, koska siellä tosiaan taitaa pyöriä paljon naisia. Ongelma on vaan siinä, että maksan mielestäni jo niin paljon veroja ettei oikein huvittaisi mennä paapomaan ketään vielä omalla vapaa-ajalla. Ehkä täytyy joustaa tästä periaatteesta. ;)
Ja jos olisin niin onnekas, että joku nainen vapaaehtoisesti pyytää treffeille, niin pistäisin välittömästi tuplaloton vetämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylilaudaltahan tuo luokittelu on peräisin. Syrjäytyneet nörttimiehet yrittävät keksiä itseä miellyttävän selityksen sille, mikseivät saa tyttöystävää.
Mikä sitten on se oikea selitys?
Aika paljon on elämässä toisaalta onnesta, toisaalta omasta viitseliäisyydestä kyse.
Monen on vaikea hyväksyä, kuinka suuri vaikutus sattumalla on. Ihmisillä on halu kontrolloida ja järkeistää kaikkea ympärillään. Jos naista vailla oleva mies lokeroi itsensä ja kaltaisensa, kadehtimansa menestyjämiehet sekä naiset kukin omaan lokeroonsa, niin hän voi lohduttautua sillä että hänen oma "statuksensa" on samantapainen luonnonlaki kuin se että aurinko nousee idästä. Tuntuu paljon turvallisemmalta kuin ajatella, että jos olisinkin mennyt sinne-ja-sinne silloin-ja-silloin, olisin voinut tavata elämäni rakkauden.
Toisaalta monet kiltiksi ja kunnolliseksi itsensä mieltävät miehet eivät oikeasti ole sellaisia. He ovat katkeroituneita toisten syyttelijöitä, jotka ovat pettyneet siihen, kun kaikkea ei kannetakaan heidän eteensä kultatarjottimella. Miksi kukaan nainen haluaisi viettää aikaansa heidän kanssaan kun nämä miehet eivät yritä ollenkaan ottaa toista huomioon tai osaa keskustella mistään mielenkiintoisesta. On paljon helpompaa itsensä kehittämisen suhteen todeta jälleen luonnonlainomaisesti, että olen lassukka eikä sille mitään voi.
Entäs naiset sitten? Hyväksikäyttöä friendzonella, löyhässä narussa roikuttamista, pelimiesten kanssa sekoilua jne. On vaikea ymmärtää keskivertomiehen tilannetta kun omassa jalkovälissä on se karvakolmio, joka on todella haluttua valuuttaa miesten keskuudessa.
Toki on olemassa halpamaisia naisiakin, jotka kohtelevat huonosti oikeasti kilttejä miehiä.
Mutta on myös olemassa todella paljon tavallisia naisia, jotka haluaisivat kovasti itselleen kunnollisen miehen ja ovat yhtä pettyneitä kuin seurustelukumppania vailla olevat miehetkin. Silti nämä naiset eivät puhu jännänaisista, kilttinaisista tai markkina-arvoista jne.
Naiset luultavasti eivät siksi halua allekirjoittaa tai ymmärrä lassukoiden näkemyksiä, koska heille on aina tarvittaessa saatavilla seksiä ja läheisyyttä. Heillä ihmettely sitten kohdistuu tuohon, että miksi mies häipyy aina seksin jälkeen eli miksi en kelpaa kaikesta huolimatta parisuhteeseen. Mies taas näkee paljon helpommin syy-seuraus suhteen, koska ei kelpaa edes seksiin.
En ole samaa mieltä tuosta, että naisille on aina tarvittaessa saatavilla seksiä, puhumattakaan läheisyydestä. Kenties ehkä tietynlaiseen seksiin ja tietynlaisissa olosuhteissa, mutta silloin tulee helposti huoran tai muuten kulahtaneen naisen maine. Ja naiselle itselleen saattaa myös jäädä kanssakäymisestä jotenkin halpa ja tyytymätön olo.
Kun sanot että mies "ei kelpaa edes seksiin" niin tunnut sisällyttävän siihen, että mieskin itse asiassa haluaisi jotain muutakin kuin seksiä?
Jos näin, niin miksi ihmeessä lassukat sitten vain roikkuvat epätoivoisesti jossain baareissa ja vauvapalstoilla sylkemässä myrkkyä ympärilleen? Mikseivät he mene sinne, missä on paljon naisia ja yritä herättää heidän kiinnostustaan? Olen itse opiskellut ja työskennellyt sellaisella alalla, missä on sekä naisia että miehiä, mutta naisia hieman enemmän. Miltei jokaikinen mies, riippumatta siitä kuinka vaatimattoman näköinen, hiljainen tai pienipalkkainen, on päätynyt nopeasti parisuhteeseen.
En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että lassukoiden päätelmien ennakko-oletukset pitävät paikkaansa. Muodollisesti lassukkateesit saattavat olla loogisesti pitäviä, mutta ne tuntuvat nojaavan virheelliseen dataan ja rajuun yksinkertaistamiseen.
Tässäkään keskustelussa et tunnu halukkaalta uudelleenarvioimaan vilpittömästi omaa ajattelumaailmaasi tai lassukoiden käyttäytymismalleja, vaikka itse kysyit, miksi osalla miehistä on vaikea löytää itselleen kumppania. Syyttelet naisia, etteivät he ymmärrä tavismiesten tilannetta tai sitä kuinka helppoa heillä on sukupuolensa ansiosta. Tässäpä sinulle ehdotus: mene vaikka kokkauskurssille ja yritä nähdä siellä olevat naiset ihmisinä eikä pelkästään kävelevinä karvakolmioina :P
Mikähän tämä ala mahdollisesti on, jolla on miehiä ja naisia ja jossa hissukatkin pariutuvat tuosta noin vaan? Ihan vaan siksi että voin oman elämänkokemuksen perusteella arvioida tätä empiiristä tulkintaasi tilanteesta?
Entä miten kauan siellä kokkikurssilla pitää jumittaa? Onko sulla muita suosituksia vastaavista kursseista, neulontaa tai vastaavaa en jaksa opetella? Mikä takaa etteivät ne naiset siellä kokkikurssilla pidä lähestymisiäni epämiellyttävänä tai luokittele minua suoraan betamieheksi kaverivyöhykkeelle? Tokihan voi riskin ottaa, mutta kyllä se miestäkin sattuu jos saa jatkuvasti pakkeja tms. jallittamista.
Mutta kiitos kannustuksesta, yritetään laittaa kolmiot taustalle. ;)
Humanistinen ala, muttei kuitenkaan kaikista humanistisin humanistinen :P
Jumita kokkauskurssilla niin kauan että a) naiset ehtivät todeta, ettet ole mikään psyko, ja b) opit kokkaamaan sen verran että voit kutsua jonkun illalliselle tai kokkaamaan yhdessä kanssasi :D
Vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyyshommat ovat myös sellaisia että niissä on paljon naisia, yleensä varsin hyväntuulisia ja elämäniloisia. (Ja jollei kumppania onnistu löytämään, niin voi silti saada paremman mielen itselleen.)
Mikään ei takaa, ettet saisi pakeja, mutta niin se elämässä menee, että jos ei riskeeraa mitään, niin ei voitakaan mitään. Ja onhan sekin aina mahdollista, että joku nainen kysyisi sinua ulos :)
No niin. Melkein arvasin alan. Siellä on poikkeuksellisesti miesten markkinat. X)
Vapaaehtoistyö kuulostaa houkuttelevalta, koska siellä tosiaan taitaa pyöriä paljon naisia. Ongelma on vaan siinä, että maksan mielestäni jo niin paljon veroja ettei oikein huvittaisi mennä paapomaan ketään vielä omalla vapaa-ajalla. Ehkä täytyy joustaa tästä periaatteesta. ;)
Ja jos olisin niin onnekas, että joku nainen vapaaehtoisesti pyytää treffeille, niin pistäisin välittömästi tuplaloton vetämään.
Jos et koe olevasi veli hento valkoinen tai halua paapoa ihmisiä, niin erilaisia luonnonsuojeluhommia riittää myös. Varmasti löydät helposti monenlaisia vaihtoehtoja, joista voit valita itsellesi parhaiten sopivimman ja mielenkiintoisimman. Eikä aikasi mene ihan hukkaan, vaikket kumppania löytäisikään. Itse olin vapaaehtoistyössä opiskeluaikana yhdessä kahvilassa ja siellä sai aina kakkupalan kiitokseksi työstä :D
Mikähän tämä ala mahdollisesti on, jolla on miehiä ja naisia ja jossa hissukatkin pariutuvat tuosta noin vaan? Ihan vaan siksi että voin oman elämänkokemuksen perusteella arvioida tätä empiiristä tulkintaasi tilanteesta?
Entä miten kauan siellä kokkikurssilla pitää jumittaa? Onko sulla muita suosituksia vastaavista kursseista, neulontaa tai vastaavaa en jaksa opetella? Mikä takaa etteivät ne naiset siellä kokkikurssilla pidä lähestymisiäni epämiellyttävänä tai luokittele minua suoraan betamieheksi kaverivyöhykkeelle? Tokihan voi riskin ottaa, mutta kyllä se miestäkin sattuu jos saa jatkuvasti pakkeja tms. jallittamista.
Mutta kiitos kannustuksesta, yritetään laittaa kolmiot taustalle. ;)