Suostuisitteko olemaan tekemisissä tällaisen sukulaisen kanssa?
Syvästi uskovainen mummo, jonka mukaan mm. esiaviollinen seksi on suuri synti. On mm. jatkuvasti patistelemassa suvun avoliitossa eläviä nuoria naimisiin. Kaiken huippuna sanoi suoraan, että keskenmenoni oli jumalan rangaistus siitä ettei olla menty miehen kanssa naimisiin ennen lapsen hankkimista. En enää jaksa tätä mummoa. Olenko kamala jos en enää ole hänen kanssaan tekemisissä?
Kommentit (31)
Naurettavaa kysellä täällä muilta, pitääkö ilkeiden sukulaisten kanssa olla tekemisissä. Minä en ole tekemisissä edes mukavien sukulaisteni kanssa, koska mielenkiinto ei riitä. Aivan hullua tämä joidenkuiden riippuvuus sukulaisista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asias. Pitäskö vieraitten se sun puolestas päättää?
Mummon omituisuuksista (minun mielestäni törkeyksistä) huolimatta kaikki eivät välttämättä ihan helposti niele sitä, että yks kaks en suostu tapaamaan miehen mummoa ollenkaan.
Ap
Se ei silti muuta sitä asiaa että valinnan joudut tekemään itse. Ehkä se tarkoittaa sitä että kaikki eivät valintaasi hyväksy, mutta koska se ei ole heidän valintansa miksi heidän pitäisi se hyväksyä tai mitä väliä vaikkeivat hyväksyisikään.
Paljonko mummolla ikää mittarissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asias. Pitäskö vieraitten se sun puolestas päättää?
Mummon omituisuuksista (minun mielestäni törkeyksistä) huolimatta kaikki eivät välttämättä ihan helposti niele sitä, että yks kaks en suostu tapaamaan miehen mummoa ollenkaan.
Ap
Ja pitäisi silti niellä mummon törkeydet? Joskus en muuten oikeasti tajua, siis ihan oikeasti, miksi jotkut sukulaiset antavat yhden messuta vapaasti ja sen sanomisista ei saisi loukkaantua. Kertokaa pliis?
No... Kyllä minä voisin olla tekemisissä. En ole hirveän herkkänahkainen, enkä jää sanattomaksi helposti. Minusta sinun, tai jonkun valjastamasi hlön, pitäisi sanoa tälle mummolle, että mitä sanoi keskenmenosta, oli hyvin sopimatonta ja että mummo saa itse valita, onko tekemisissä teidän kanssanne, koska jos on, sellaiset puheet pitää jättää.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani keskenmenostasi.
Suuri määrä suomalaisia lapsia olisi suuressa vaarassa, jos mummon mielipide pitäisi paikkansa. Valtaosa lapsista syntyy avoliitoista.
Mummon kommentti oli ilkeä ja loukkasi sinua. Toisaalta hän ei paremmasta tiedä, joten parasta olisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos - niin vaikealta kuin tuntuukin.
Miehen mummo, joten sinulla voi aina olla ns. muuta menoa, kun mies tapaa mummoaan.
Alapeukku väärästä tiedosta. Ei synny valtaosa, vaikka luku onkin jo yli 40 % avioliiton ulkopuolisille lapsille. Tähän sisältyvät yksinhuoltajat ja avoliitot.
En kyllä tajua, mitä se mummoa tai ketään muutakaan häiritsisi, ettei lapsenlapsen tyttöystävä (ei edes aviopuoliso) käy käymässä. Luultavasti on tyytyväinen vaan. Sukujuhlissa saatat nähdä; hengaa silloin muiden kanssa. Ei ole mitään syytä tunkeutua seuraan muuten.
Vanha ihminen on ihan yhtä vastuussa puheistaan kuin muutkin aikuiset.
MInusta tuo keskenmenojuttu on sen verran rankkaa puhetta, että tuskin olisin tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa.
Käyttäjä321 kirjoitti:
Muistisairaudet voivat tuoda esiin sellaisia piirteitä, jotka aikaisemmin ovat olleet hyvän käytöksen takia piilossa. Toisekseen - mikä pakko on kertoa mummolle kaikki yksityiskohdat elämästänne, kuten keskenmeno?
Raskaus voimennä kesken vielä sen jälkeenkin, kun siitä on jo kerrottu sukulaisille. Siinä voisi ennen pitkää moni ihmetellä, että eikö sulla ollut laskettu aika viime viikolla, että miten menee.
Minun isoisänä oli vanhan kansan ajattelija, jonka mielestä naisilla miehillä on eri työt ja naisen paikka on kotona. Hyväntahtoisesti me näistä kinattiin ja meillä oli oikeasti hauskaa yhdessä ja hyvät välit, vaikka ajatusmaailma oli aika erilainen, joten siinä mielessä ymmärrän ajatuksen, että ihmiset on niin erilaisia ja vanhoilla ihmisillä on erilaisia ajatuksia kuin nuorella.
Kuitenkin ap:n tapaus on kovin erilainen. Keskenmeno on varmasti raskas ja surullinen asia (osanottoni siitä sinulle ap) ja se, että mummo sanoi siitä niin kuin sanoi, ylittää mielestäni ne rajat, joita pitää sietää. Jos minulla olisi ollut keskenmeno ja jos joku olisi sanonut, sukulainen tai ei, että siihen on tuollainen syy ja itse sen aiheutin kun en mennyt naimisiin, en tiedä minäkään olisinko pystynyt enää tapaamaan kyseistä ihmistä. Muutoin siis voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta kun kyse on oman lapsen menettämisestä, ymmärrän hyvin sua ap, jos et enää pysty häntä kohtaamaan.