Lue keskustelun säännöt.
Ikävimmät kokemukset au-pairina?
20.03.2016 |
Itse olin vuoden Lontoossa. Suomalainen perhe ei ottanut mua mihinkään perheen sisäisiin juttuihin mukaan, en saanut illalla viettää aikaa heidän kanssaan olohuoneessa, vaan mun piti luikkia omaan huoneeseeni. Olivat varakkaita, ja sen tekivätkin selväksi tällaiselle persaukiselle tavalliselle tallaajalle. Vertasivat usein mua aiempiin au-paireihin. Vieläkin ihmetyttää, etten vaihtanut perhettä.
Kommentit (8)
Suomessa on ihan samanlaista olla "au-pairina".Pienten lasten vanhemmat ovat niin saatanan väsyneitä että odotukset hoitajaa kohtaan on ihan kohtuuttomat.Hoitajalla ei sais olla mitään omaa elämää ja pitäis olla aina saatavilla.Mitä tahansa teet siitä keksitään sanomista.Luulen et se johtuu huonosta omasta tunnosta.Kun ei itse jakseta tehdä mitään omien lasten kans vaikka jossain välissä ois aikaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vessassa ei ollut lukkoa ja aina kun istuin pytyllä perheen pojille (ja isälle) tuli aina hirveä hätä ja vetivät oven auki. Sama jos olin suihkussa.
Laitoin omat traumani tanne: :)
http://www.vauva.fi/keskustelu/2521562/au_pair_muistelot?changed=145841…
En enää menis, ellei olis omaa kylppäriä. Aamulla kaikki odotti vuoroaan ja mä tietty au-pairina pääsin aina viimeisenä. Muutenkin hyvin kylmä ja kolkko perhe au-pairia kohtaan. En missään vaiheessa tuntenut itseäni hyväksysyksi :(
Mä olin Hollannissa. On niin tuurikauppaa, miten kemiat kohtaa. En ikinä ottaisi itselleni au-pairia pyörimään kotiini. Huh mikä ajatuskin. Ymmärrän, että alkaa naama ärsyttää puolin ja toisin. Yritä siinä sitten vuoden päivät sinnitellä, kun periksikään ei viitsi antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheen teinitytto varasti multa rahaa. Enpa tohtinut asiasta sanoa, koska pelkasin, ettei mua uskottaisi.
Muistan, että olin yksinäinen ja tunsin kateuden pistoksen, kun kaverillani oli mukava perhe ja tuntui käsittämättömältä, että perhe kutsui au-pairin aina iltateelle kanssaan. Ei meillä vaan :/ Kaikenlaisia perheitä onkin. Miettiiköhän koskaan,miten tuli kohdeltua au-pairia, joka kuitenki oli heidän "armoillaan?"
Pyykkihuolto kuului tietty suurena osana työnkuvaan ( 4kk Ranskassa). Ei siinä mitään, mutta mun piti myös silittää rouvan pikkarit ja lasten kalsarit.