Olenko ainut, joka on aina hävennyt rintojaan?
Häpesin heti, kun alkoivat kasvaa. Johtui varmaan kummisetäni seksistisistä kommenteista tai jotain?
Myöhemmin, kun tulin raskaaksi, mieheni sanoi, että tissini roikkuvat kuin jollain lehmällä.
Nyt kun tuo ulkonäkökeskeinen mies vaihtoi mut vihdoin pienitissisempään, olen harkinnut rintojen pienennysleikkausta, mutta jostakin syystä kynnys mennä anomaan sitä on ihan hirveä! Pelkään että omalääkäri pitää sitä pinnallisena.
Rinnoista on oikeasti hirveästi haittaa, niskat, hartiat ja selkä ovat jatkuvasti kipeänä, en pysty nukkumaan kunnon asennoissa, kuppikoot ei riitä kaupoissa.
Tuntuu että noi rinnat pilaavat koko elämäni.
Kommentit (23)
Et ole ainoa. Minäkin häpesin niitä heti, kun alkoivat kasvaa ja edelleen häpeän enemmän tai vähemmän. Osin häpeän taustalla on kouluaikainen kiusaaminen, joka kohdistui kaiken muun ohella myös rintoihini. Lisäksi ovat nykyään rumat, koska roikkuvat. Mahdollisesti leikkautan ne tulevaisuudessa, koska haluaisin edes hetken elämässäni kokea rintani kauniiksi.
Et ole ainoa. Minäkin häpeän miestissejäni. Asialla ei olisi muuten niin paljoa väliä, mutta naisten kommentit ja reaktiot sattuvat
Olis kiva kuulla terveyskeskuslääkäreiden mielipiteitä asiasta? Vai kannattaako mennä yksityiselle? Saisiko sieltä pienituloisena lähetteen kunnalliselle puolelle? ap.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Minäkin häpeän miestissejäni. Asialla ei olisi muuten niin paljoa väliä, mutta naisten kommentit ja reaktiot sattuvat
Mies tisseistä pääsee eroon laihduttamalla normaalipainoon.
Vierailija kirjoitti:
Voi sinua. Toivottavasti uskallat mennä lääkärille puhumaan. Tsemppiä! :)
Kiitos paljon:) Kiva, että tällä palstalla on empaattisiakin ihmisiä. Oikein ihana viikonloppua sinulle:) ap.
Kerron vielä, että asiaa ei ole yhtään auttanut se, että olen laihduttanut. Painoindeksini on 22, mutta siltikään rinnat eivät ole pienentyneet tarpeeksi, eikä edes changen mallistosta löydy tarpeeksi isoa kuppia minulle. ap.
Ite en häpeä yhtään, päinvastoin. Koskaan eivät ole olleet kiinteät eivätkä samankokoiset vaan ihan jättidaisarit on kyseessä. Jos harrastaisin juoksua niin saattaisin lyödä itseni tajuttomaksi omalla rinnallani. Mutta mikä hitti ne ovatkaan? Aina kun olen alastomana päässyt lähitaisteluetäisyydelle miehen kanssa niin olen " jumalaisen kaunis" ja " himottava nainen". Hah! Ja lapset on imetetty ainakin osittain kunnialla joten hyvät tissit ovat.
Minä tykkäsin rinnoistani vielä silloin kun oli korkeintaan C-kuppi, mutta sen jälkeen kun rinnat kasvoivat kokoon 75G en ole kertaakaan avarakaulaista paitaa käyttänyt, en edes normaalia toppia. Kaikissa paidoissani menee kaula-aukko solisluiden kohdalla. Aina kuulee jotain kommenttia tai saa tuijotusta jos on tiukka paita päällä... En tykkää näin suurista kun roikkuvat ja raskausarpia on, venymättömät paidat ovat harvassa, mutta kipuja ei ole ollenkaan. Ja olen vasta 20-vuotias, ja normaalipainoinen. Ihanteeni on muutenkin siro kroppa.
Vierailija kirjoitti:
Ite en häpeä yhtään, päinvastoin. Koskaan eivät ole olleet kiinteät eivätkä samankokoiset vaan ihan jättidaisarit on kyseessä. Jos harrastaisin juoksua niin saattaisin lyödä itseni tajuttomaksi omalla rinnallani. Mutta mikä hitti ne ovatkaan? Aina kun olen alastomana päässyt lähitaisteluetäisyydelle miehen kanssa niin olen " jumalaisen kaunis" ja " himottava nainen". Hah! Ja lapset on imetetty ainakin osittain kunnialla joten hyvät tissit ovat.
Kiva, että sulla noin:). Mulla vaikuttanut itsetunnon lisäksi myös terveyteen eli tullut noita niska- hartia- ja selkäkipuja. Miehet kyllä kehuvat vaatteet päällä, että mulla on hyvät rinnat, mutta tekisi mieli vaan mottasta niitä, koska inhoan tuota. Olen nykyisin siis yksin, enkä todellakaan halua miestä, joska keskittyy rintoihini millään tavoin. Siksi ja sitä paremmalla syyllä tuo leikkaus olisi tärkeä.
Miksi mä en vaan uskalla?
Voi kun joku tulisi kertomaan oman kokemuksensa? Miten asia etenis, jos varaisin terveyskeskukseen ajan? saako kertakäynniltä polille ajan ja jos niin millä perustein? Entä yksityiseltä puolelta ja minkä alan lääkäriin pitäisi ottaa yhteyttä? ap.
Mulla taas on niin päin, että rinnat on ihan olemattomat tubulaariset ketunnokat :( olen 19-vuotias ja en ole näyttänyt rintojani moniin vuosiin kenellekään enkä tiedä miten kykenen näyttämään nämä jollekin miehelle noskus. Silikoneja en haluaisi, mutta on sekin vaihtehto käynyt mielessä. En edes tiedä tuleeko imettäminen tulevaisuudessa onnistumaan jos joskus raskaudun.
Sinulle isolle tekstaava ääliö voisin sanoa, että mene muualle. Sulla on vakava ongelma oman itsesi kanssa! Kukaan tervepäinen ei tekstaa tollasia!!
Samoin minä olen aina hävennyt rintojani, yhä edelleen vihaan niitä. Kehityin paria vuotta muuta ikäryhmää aiemmin, ja jo 10-vuotiaana sain kuulla ensimmäiset limaiset kommentit kehittyvistä rinnoistani aikuisilta miehiltä - pahin ja mieleenpainuvin oli sukulaismiehen virnuileva tuijotus ja kommentti, kuinka on huomannut, että johan tälläkin likalla tisut kasvaa. Kuvottavaa! Ja kasvoivatkin sitten oikein todella. Kun sitten teini-iässä laihduin normaalipainon ylärajalta alarajalle, jäi minulle löysät riippatissit, jotka ovat kauttaaltaan raskausarpien peittämät. Nopean ja rajun kasvun vuoksi olivat vuosia aivan puna-siniraidalliset. Lisäksi isot rinnat tuntuvat antavat joillekin ihmisille oikeuden puhua niistä ihan missä ja milloin tahansa mihin sävyyn tahansa. Ja turha unelmoida hyvin istuvista vaatteista, kun kaikki kohtuuhintaiset vaatteet on leikattu samalla telttamallilla, jotka eivät todellakaan hoikalle isorintaiselle sovi. Ja trikoopaidassa näyttää tyrkyltä...
Vierailija kirjoitti:
Kerron vielä, että asiaa ei ole yhtään auttanut se, että olen laihduttanut. Painoindeksini on 22, mutta siltikään rinnat eivät ole pienentyneet tarpeeksi, eikä edes changen mallistosta löydy tarpeeksi isoa kuppia minulle. ap.
Lumingerie.fi. Veikkaisin sieltä löytyvän kokoja. Käytä myös heidän sivuillaan olevaa kokolaskuria.
Kokemus : Rinnat oli tajuttoman isot. Mitta 50 cm.. Eli se lääkärin ottama mitta solisluulta nänniin. Eli roikot, venyneet ihot. Kyllä, kamalat, hankalat, aina väärässä paikassa. Miehet kun tykkäs niin tunsin lähinnä kiusaantuneisuutta. Mä kävin yksityisellä josta pyysin lähetteen julkiselle. Tosin menin sitten omakustanteisesti leikkaukseen. Mutta mee yksityiselle ja pyydä lähete julkiselle. Lääkäri se on... Varmasti nähnyt paljon pahempaa ku isot roikot rinnat. Ja toisaalta jos ei ni aina voi oppia uutta 😊 mitä sitä häpeämään. Mulla leikattiin rintoja yhteensä pois kolme kiloa! Rinnat on ekan kerran lapsuusajan siinä missä pitääkin. Ihanaa. Rakastan näitä todella. Yhä hyvin hyvin usein ajattelen että mä olen näistä niin onnellinen.. Elämäni paras ratkaisu. Eikä mulla edes ollut mitään kipuja missään.. Epäsopivat liivit toki puristi muttei muuta. Vartalo kaikkineen näyttää sopusuhtaiselta. Liivejä saa mistä vaan.. Liikkuminen kivaa. Eikä tarvii keräillä näitä kainalosta jne.. Tiette kyllä ne joilla on superdaisarit 😉 mutta kuule.. Häpeällä menetät vaan onnellisia vuosia. Lääkäriin siitä.. Siitä hän rahansa saa. Mullekin lääkäri sanoi että työkseen näkee isoja rintoja muttei koskaan oo nähnyt näin isoja.. Ja tuskinpa sillä oli montaa vuotta eläkeikään. Mutta niinhän se oli.. Isot oli. Olisinpa hakenut apua aikaisemmin ennenku nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on niin päin, että rinnat on ihan olemattomat tubulaariset ketunnokat :( olen 19-vuotias ja en ole näyttänyt rintojani moniin vuosiin kenellekään enkä tiedä miten kykenen näyttämään nämä jollekin miehelle noskus. Silikoneja en haluaisi, mutta on sekin vaihtehto käynyt mielessä. En edes tiedä tuleeko imettäminen tulevaisuudessa onnistumaan jos joskus raskaudun.
Joo sama täällä..pienet ketunnenät ollu aina.
Pari lasta tehnyt mutta ihan sama a-kuppi edelleen :(
mulla on aina ollut pienet rinnat ja ei niissä se koko haittaa vaan se et ne roikkuu ku jotku märät sukat. sen lyhyen hetken ku imetin ja rinnat oli täynnä maitoa ne oli kiinteämmillään kun koskaan ja silloin pidin niistä paljon. harmi vaa et lopputuloksena oli vielä pidemmät märät sukat
Aika turhaa loppujen lopuksi itsensä häpeäminen. Jokainen meistä on uniikki eikä kukaan muukaan ole itseänsä parempi.
Se on joskus työn ja tuskan takana hyväksyä itsensä semmoisena kuin on mut siihen pitäis kaikkien pyrkiä. :)
T M. Mies
Mä häpeän. Näyttää pikemminkin kahdelta roikkuvalta kullilta kuin tisseiltä.
Voi sinua. Toivottavasti uskallat mennä lääkärille puhumaan. Tsemppiä! :)