Naisiin pettynyt, katkeroitumisen äärellä
Kertokaapa minulle naiset hyviä syitä miksi ei pidä katkeroitua vaan yrittää taas uudestaan. Olen nyt elellyt tässä elämää ja koen nykyään suhteet pinnalliseksi joissa ei ole mitään aitoa, koen olevani joku kulutustavara ja hyödyke naisille.
Mistä löytäisi nykyään jotain aitoa ja syvällistä, ihmisen jonka elämässä on muitakin arvoja kuin miltä kaikki näyttää ulospäin, ihminen joka on henkisesti niin kypsä, että pystyy näkemään miehen ihmisenä eikä kulutustavarana.
On teitä ihania naisia, kyllä minä sen tiedän, mutta voi olla lopullinen isku jos vielä kerran heittäydyn tunteiden vietäväksi, huomaten että taas minua kusetettiin, minä ihmisenä en ole minkään arvoinen vaan kaikk muut ulkoiset tekijät oli se mihin nainen rakastui.
Kommentit (59)
Laita deittiprofiili, jossa kerrot suoraan, ettet ole pinnallinen ja etsit kaltaistasi syvällistä naista vierellesi. Et anna etkä pyydä kuvaa. Jos yhtään tärppää, niin se on varmaan hyvä mätsi.
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen, mutta on vähän samanlaisia fiiliksiä eron jälkeen. Tuntui siltä, että ex-vaimo oli kiinnostunut minusta vain elättäjänä. Näin varmasti olikin kun yritti erotessa kiitellä kaikesta mitä olin hänen ja lasten vuoksi tehnyt...taisi omatunto laittaa puhumaan. Omaisuuden jakamisessa ei sitten enää mitään tunnontuskia ollut. Niin ja elarit kyllä kelpaa.
Mietin että miten sitä uskaltaa enää luottaa naisiin. Tosin se ei taida olla ongelma kun en ole alfauros niin tuskin noita mahdollisia kumppaneita kovin paljon tulee enää vastaan. Lapsia tosin ei enää huvita hankkia ja avioehto on ihan välttämätön jos tässä vielä naimiisiin joutuu.
Miten niin "elarit kelpaa"? Miksi nainen niistä kieltäytyisi, kun ne ovat sinun lastesi elättämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Laita deittiprofiili, jossa kerrot suoraan, ettet ole pinnallinen ja etsit kaltaistasi syvällistä naista vierellesi. Et anna etkä pyydä kuvaa. Jos yhtään tärppää, niin se on varmaan hyvä mätsi.
Todella huono neuvo. Mikä olisi pinnallisempaa kuin se, että ilmoittaa että "minä en ole pinnallinen". "Syvällisyys", jos sitä oikeasti on, tulee itsestään esiin ja muut "syvälliset" ihmiset huomaavat sen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos muuten kommenteista, pari kommentoijaa erityisesti jä mieleen, oli taustalla selvästi kykyä ajatella asioita syvällisemmin, olisi hienoa tutustua tuollaisiin ihmisiin ihan vaikka kavereina. Joskus kaipaa juttuseuraa ihmisistä joilla on elämänkokemusta ja viisautta, aina ei jaksa sitä pinnallista höpön höpöä mitkä on opittu jostain sinkkuelämää sarjoista.
Aapee
Olen sitä mieltä, että jokainen jolla on tarve alkaa polkea ja pilkata muita esim. tv-sarjan katsomisen vuoksi, on aika pinnallinen ihminen.
HAH HAHH AHHAHAHAHHHHAH!
Hauska aloitus. Jatka katkeruuden tiellä.
t: Eronnut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen, mutta on vähän samanlaisia fiiliksiä eron jälkeen. Tuntui siltä, että ex-vaimo oli kiinnostunut minusta vain elättäjänä. Näin varmasti olikin kun yritti erotessa kiitellä kaikesta mitä olin hänen ja lasten vuoksi tehnyt...taisi omatunto laittaa puhumaan. Omaisuuden jakamisessa ei sitten enää mitään tunnontuskia ollut. Niin ja elarit kyllä kelpaa.
Mietin että miten sitä uskaltaa enää luottaa naisiin. Tosin se ei taida olla ongelma kun en ole alfauros niin tuskin noita mahdollisia kumppaneita kovin paljon tulee enää vastaan. Lapsia tosin ei enää huvita hankkia ja avioehto on ihan välttämätön jos tässä vielä naimiisiin joutuu.
Miten niin "elarit kelpaa"? Miksi nainen niistä kieltäytyisi, kun ne ovat sinun lastesi elättämiseen?
Ihan turha väittää, että ne menevät vain minun lasteni elättämiseen. Naiset maksavat elareilla lähes poikkeuksetta myös omia menojaan. Tai säästävät itselleen sen osan mikä jää käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen, mutta on vähän samanlaisia fiiliksiä eron jälkeen. Tuntui siltä, että ex-vaimo oli kiinnostunut minusta vain elättäjänä. Näin varmasti olikin kun yritti erotessa kiitellä kaikesta mitä olin hänen ja lasten vuoksi tehnyt...taisi omatunto laittaa puhumaan. Omaisuuden jakamisessa ei sitten enää mitään tunnontuskia ollut. Niin ja elarit kyllä kelpaa.
Mietin että miten sitä uskaltaa enää luottaa naisiin. Tosin se ei taida olla ongelma kun en ole alfauros niin tuskin noita mahdollisia kumppaneita kovin paljon tulee enää vastaan. Lapsia tosin ei enää huvita hankkia ja avioehto on ihan välttämätön jos tässä vielä naimiisiin joutuu.
Miten niin "elarit kelpaa"? Miksi nainen niistä kieltäytyisi, kun ne ovat sinun lastesi elättämiseen?
Ihan turha väittää, että ne menevät vain minun lasteni elättämiseen. Naiset maksavat elareilla lähes poikkeuksetta myös omia menojaan. Tai säästävät itselleen sen osan mikä jää käyttämättä.
Viranomaiset arvioivat mikä on oikea määrä, siihen sinun on tyytyminen. Ex-vaimo on sitä mieltä että elareilla ei saa edes ruokaa lapsille, ex-mies on sitä meiltä että exä tuhlaa rahat kampaajaan. Jokainen haluaa niin paljon rahaa kuin mahdollista ja kukaan ei halua antaa muille kolikkoakaan. Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen, mutta on vähän samanlaisia fiiliksiä eron jälkeen. Tuntui siltä, että ex-vaimo oli kiinnostunut minusta vain elättäjänä. Näin varmasti olikin kun yritti erotessa kiitellä kaikesta mitä olin hänen ja lasten vuoksi tehnyt...taisi omatunto laittaa puhumaan. Omaisuuden jakamisessa ei sitten enää mitään tunnontuskia ollut. Niin ja elarit kyllä kelpaa.
Mietin että miten sitä uskaltaa enää luottaa naisiin. Tosin se ei taida olla ongelma kun en ole alfauros niin tuskin noita mahdollisia kumppaneita kovin paljon tulee enää vastaan. Lapsia tosin ei enää huvita hankkia ja avioehto on ihan välttämätön jos tässä vielä naimiisiin joutuu.
Miten niin "elarit kelpaa"? Miksi nainen niistä kieltäytyisi, kun ne ovat sinun lastesi elättämiseen?
Ihan turha väittää, että ne menevät vain minun lasteni elättämiseen. Naiset maksavat elareilla lähes poikkeuksetta myös omia menojaan. Tai säästävät itselleen sen osan mikä jää käyttämättä.
Anteeksi, mulla taisi juuri nousta oksennusta ylös.
Olisit liittanyt mukaan "nallekarhun" kriteriointiin deittipalveluissa kayttamasi vaatimuslistat, ei olisi kirjoituksesi vain osa totuutta.
Eipä kannata edes yrittää, elät yksin vaan.
Aina kun täällä tulee vastaan joku, joka valittaa että AINA hänen suhteensa ovat sellaisia tai tällaisia, niin sitä ihmettelee miksi kukaan näistä ei tajua, että hänellä on huono maku.
Jotkut tuntee vetoa sellaiseen ihmistyyppiin, joka ei vaan toimi.
Joko etsii aina tietyn näköistä ihmistä, tietyn luonteista ihmistä tmv.
Vaikea tilanne kun yksikään nainen ei viehäty miehestä joka jo valmiiksi tuomitsee heidät pinnallisiksi. Näen aika ison ristiriidan siinä, että ap:lla on vaatimuslista siitä millainen on hänen mielestään aito ja ei-pinnallinen nainen ja on hyvin tuomitseva naisia kohtaan mutta naisella ei saa olla mitään toiveita (saati sitten vaatimuksia) miestä kohtaan tai heti ap tuomitsee pinnallisena. Tekopyhyys paistaa läpi niin räikeästi että varmasti on ne tapailemasi naisetkin sen nähneet.
Mulle sattunut vaan sellasii miehiä kohdalle, joilla arvossa vaan hoikkuus, timmisyys, simpsakkuus, hiusten väri, p i m p s, tms. Noita vaan pitäneet arvossa. Tälleensä.
Ettet vaan itte ole korostanut naisen kriteerinä ulkonäköä ja kehon rakennetta, tukkaa ym?! Ym pinnallista.
Ne, jotka ei elareita maksa, joutaisi linnaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Opettele itse aidoksi niin tunnistat epäaitouden. Epäilen, että se joka havaitsee jonkun epäkohdan toisissa ja valittaa siitä ei ole itseasiassa itsekään täysin sinut kyseisen epäkohdan kanssa.
Miten voisit olla sellainen, että naiset syvemmin luottaisivat sinuun, avautuisivat sinulle haavoittuvaisuuksistaan ja oikeasti haluaisivat/pystyisivät luottamaan sinuun kuin kallioon, jolloin ulkoiset seikat menettäisivät merkityksensä? Avaudutko itse yhtään, vai esitteletkö vain pintaa? Ei silloin ole kummakaan, jos naiset toimivat suhteellisen samoin. Sukupuolillahan ei ole tässä väliä, voisi aivan hyvin olla toisinkin päin.
Tämä! Olen itse sellainen hyvin avoin, jopa hieman naiivi nainen. Minuun on helppo tutustua ja avaudun helposti. Lisäksi olen perusoptimistinen ja hymyilevä. Ikinä en ole ollut intiimissä suhteessa kieron tai pinnallisen ihmisen kanssa. Kaikki ovat olleet tiettyyn pisteeseen saakka hyvin antoisia suhteita, joista ei ole niiden päätyttyäkään jäänyt katkeraa oloa. Pari suhdetta kaatui siihen, että taisin olla liian kiltti enkä osannut vartioida omia rajojani. Mutta eivät ne miehet tieten tahtoen kävelleet rajojeni yli, ja olivat lopulta pahoillaan, että meidän keskeinen dynamiikkamme ei sitten toiminutkaan.
Mutta yleisesti ottaen uskon kyllä siihen, että sitä saa mitä antaa. Usko itseesi ja usko hyvään.
Taitaa siis ihmiset ihan sukupuoleen katsomatta olla petollisia ja itsekeskeisiä pintaliitäjiä ja ihmisuhteissaan narsistisia kerskakuluttajia.
Olen sitä mieltä että parisuhde on sellainen suuri kusetus jota ihmisille on syötetty.
Mitä suurempi valhe, sen helpompi se on ihmisille syöttää.