Työssä viikkokaupalla ilman töitä?

Tuohan on paras tilanne mitä olla voi. Palkka juoksee eikä mitään tarvitse tehdä.

Joo, täällä olen palstaillut 90% työajasta jo monta kuukautta... Ja voin sanoa että ei todellakaan ole "paras tilanne". Jokainen voi itse kokeilla yrittää keksiä tekemistä 8h/päivä niin, että ei tietenkään saa poistua työpaikalta ja pitää kuitenkin näyttää siltä että jotain tekee. Ja sitten keksiä tuntikirjanpitoon mitä on muka tehnyt. Eihän sitä nimittäin voi julkiseksi tuoda että tekemistä ei ole, sillä silloin loppuu palkanmaksukin hyvin äkkiä :(. Enkä ole ainoa samassa tilanteessa oleva, mutta johtoporras on uskomattoman saamatonta. Mullakin tavallaan olisi projekti, mutta en voi tehdä sitä yksin, eikä johdosta osata/viitsitä organisoida muuta toimintaympäristöä mukaan projektiin. Verrataan vaikka siihen että olisin tapetoija, mutta kirvesmiehet on koko ajan muilla työmailla eikä mulla ole seiniä joita tapetoida.

Ja joo, uusi paikka ollut hakusessa kohta puoli vuotta, mutta eipä tässä työllisyystilanteessa hyvältä näytä, ehkä kerran kuussa tulee hakuun joku mitä voi hakea, ja niihin hakijoita 50-100...

Minulla ollut jo monta vuotta. Hyvin hiljaista. Työkaverit höpöttävät että kamala kiire, ovat ihme nysvääjiä. Itse ole tehokas ja kehitän rationaalisen tavan toimia.

Olen it-alalla, projektiluontoisessa työssä, ja kyllähän joskus projektien välillä on tuollaisia aikoja. Ja ai että minä nautin niistä! Yleensähän täällä on kova kiire ja stressi, ja varsinkin projektien loput on yleensä hermojaraastavaa aikaa. Oi ihanuus jos ei olekaan heti uutta projektia alkamassa, vaan saa vaan olla jokusen viikon. Teen sillon paljon etätöitä, pidän pitkiä lounaita, nautin täysillä elämästä. Pomokin sanoo, että lepää nyt vaan, että on voimia sitten kun uusi projekti alkaa, ja hyväksyy siis velttoilun täysin.

Ite väsyin vastaavaan tilanteeseen. Vaikka kuinka kysyin ja pyysin esimiehellä harvoin oli antaa tehtäviä mitä olisin voinut suorittaa. Parin vuoden "kituuttamise" jälkeen meni hermot ja lähdin opiskelemaan toista alaa.

Ja jos joku pitää tota ihanteellisena tilanteena, niin ei oo selvästikkään ollu vastaavassa tilanteessa. Ei netissäkään jaksa loputtomiin notkua. Jossain vaiheessa neuloin sitten työaikana useamman sukkaparin.