Lue keskustelun säännöt.
Teini toistaa "aivan sama" ja häiritsee aina
15.03.2016 |
kun yritän siivota, levätä, syödä. Kun tulee vessahätä niin eikös vaan, siellähän se on lutraamassa takapuoltaan joka kerta, tai meikkaamassa. Kun yritän jutella hänen kanssaan, vastaus on juurikin tämä 'aivan sama' tai 'mee pois', mutta auta armias kun selkäni käännän niin natinativalivalisitäjatätä! Kyllä mä tiedän millaisia teinit ovat, muistan oman nuoruuteni eikä ole ensimmäinen lapseni, mutta välillä tuntuu että käyn kurkkuun kiinni-mitä en tietenkään tee oikeasti. Sitten on vielä nuorimmaiseni, sellainen esiteini( poika), jonka kanssa joku hemmetin suihkuunmeno ja haisevien kalsarien vaihto on jumalaton operaatio, saa uhkailla vaikka millä että vaihtaa ne kalsarit. Kaiken lisäksi mua raivostuttaa nyt se että olisin vihdoin ehtinyt imuroida niin perhanan vekotin on tukossa! Mikään ei ole niin turhauttavaa kun jos koneet ei toimi! Taustalla natisee teini joka on tällä kertas koko ajan jotain vailla. Huoks, tekisi mieli sanoa näille että pitäkää s***na paskanne ja häipyä, kadota, miten hermot on näin pirun tiukalla?? Tai ehkä käyn Alkossa ja vedän kännit, menen peiton alle ja pistän päälle lapun että 'äiti on nyt vähän väsynyt'. Ruokaa noilla kyllä on, ja osaavat ottaa. Mie romahan!
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Sitä mä kyllä ihmettelen että mistä toi nykyteinien mykkyys ja "mitävälii" "whatevöö" asenne oikeen tulee? Ei silloin 80-luvulla kun minä olin nuori ollut tuommoista, mistä ne on ton todella ärsyttävän tavan kommunikoidan oikeen oppineet. Toiset on ihan kokonaan mykkiä, ei nosteta katsetta puhelimesta ollenkaan ja puheliaammatkin toistelee vaan noita iänikuisia fraasejaan. Miten voi esim. edes hakea kesätöitä jos ei osaa puhua? Tajuavatkohan ne sitten yli kakskymppisinä kuinka ärsyttäviä ovat olleet, hävettääkö? Voisko joku lähiaikojen entinen teini nyk. parikymppinen vastata.
Kenen vastuulla se nuoren kasvatus on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ne kodin ulkopuoliset harrastukset tunnu kiinnostavan, maalaavat ja musisoivat kotona- mikä on hienoa-mutta joskus on näitä päiviä kun pää tarvitsisi lomaa lapsista. Rakkaita ne silti ovat. Ap
Miksi et sitä lomaa ota? Ei kai tuon ikäiset enää kädestä kiinni pitäjää 24/7 tarvitse ?
Missäs se isä on?
Eihän ne kädessäpitämistä vaadi mutta olen se ainut aikuinen lähimailla. Ei ne nyt ihan pärjää jos lähden viikoksi jonnekin, kai? Lasten isää ei ole enää, ei siitä sen enempää..lapsettomien huutelua peiliin katsomisesta: Kuule katso itse sinne peiliin kun tänne tulet arvostelemaan! Parhaani olen yrittänyt. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mä kyllä ihmettelen että mistä toi nykyteinien mykkyys ja "mitävälii" "whatevöö" asenne oikeen tulee? Ei silloin 80-luvulla kun minä olin nuori ollut tuommoista, mistä ne on ton todella ärsyttävän tavan kommunikoidan oikeen oppineet. Toiset on ihan kokonaan mykkiä, ei nosteta katsetta puhelimesta ollenkaan ja puheliaammatkin toistelee vaan noita iänikuisia fraasejaan. Miten voi esim. edes hakea kesätöitä jos ei osaa puhua? Tajuavatkohan ne sitten yli kakskymppisinä kuinka ärsyttäviä ovat olleet, hävettääkö? Voisko joku lähiaikojen entinen teini nyk. parikymppinen vastata.
Kenen vastuulla se nuoren kasvatus on?
No vanhempien vastuulla tietysti, mutta ei tuntemani vanhemmat ole mykkiä. Itselläni ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mä kyllä ihmettelen että mistä toi nykyteinien mykkyys ja "mitävälii" "whatevöö" asenne oikeen tulee? Ei silloin 80-luvulla kun minä olin nuori ollut tuommoista, mistä ne on ton todella ärsyttävän tavan kommunikoidan oikeen oppineet. Toiset on ihan kokonaan mykkiä, ei nosteta katsetta puhelimesta ollenkaan ja puheliaammatkin toistelee vaan noita iänikuisia fraasejaan. Miten voi esim. edes hakea kesätöitä jos ei osaa puhua? Tajuavatkohan ne sitten yli kakskymppisinä kuinka ärsyttäviä ovat olleet, hävettääkö? Voisko joku lähiaikojen entinen teini nyk. parikymppinen vastata.
Nosta se katse puhelimestasi ja katso ympärillesi. Voit aika nopeasti oivaltaa mistä asenne tulee.
En jaksa uskoa, että olet yhtään parempi teini ollut aikoinasi, joten nyt jää mitali postittamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mä kyllä ihmettelen että mistä toi nykyteinien mykkyys ja "mitävälii" "whatevöö" asenne oikeen tulee? Ei silloin 80-luvulla kun minä olin nuori ollut tuommoista, mistä ne on ton todella ärsyttävän tavan kommunikoidan oikeen oppineet. Toiset on ihan kokonaan mykkiä, ei nosteta katsetta puhelimesta ollenkaan ja puheliaammatkin toistelee vaan noita iänikuisia fraasejaan. Miten voi esim. edes hakea kesätöitä jos ei osaa puhua? Tajuavatkohan ne sitten yli kakskymppisinä kuinka ärsyttäviä ovat olleet, hävettääkö? Voisko joku lähiaikojen entinen teini nyk. parikymppinen vastata.
Kenen vastuulla se nuoren kasvatus on?
No vanhempien vastuulla tietysti, mutta ei tuntemani vanhemmat ole mykkiä. Itselläni ei ole lapsia.
Mutta he eivät ole nähneet vaivaa tätä taitoa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ne kodin ulkopuoliset harrastukset tunnu kiinnostavan, maalaavat ja musisoivat kotona- mikä on hienoa-mutta joskus on näitä päiviä kun pää tarvitsisi lomaa lapsista. Rakkaita ne silti ovat. Ap
Miksi et sitä lomaa ota? Ei kai tuon ikäiset enää kädestä kiinni pitäjää 24/7 tarvitse ?
Missäs se isä on?
Eihän ne kädessäpitämistä vaadi mutta olen se ainut aikuinen lähimailla. Ei ne nyt ihan pärjää jos lähden viikoksi jonnekin, kai? Lasten isää ei ole enää, ei siitä sen enempää..lapsettomien huutelua peiliin katsomisesta: Kuule katso itse sinne peiliin kun tänne tulet arvostelemaan! Parhaani olen yrittänyt. Ap.
Miksi viikoksi sitten pitäisi lähteä? Muutaman tunnin irroittautuminen tuosta pahimman marttyyrin roolista sitten jeesuksen helpottaa kummasti.
Yh since -98
Jos itsellä ois teinejä vastaisin samalla mitalla; mitä ruokaa? - ihasama, koska syödää? - mitvit jne. Eiköhän alkais ääni kellosa muuttumaan. tai sitte ei. jii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ne kodin ulkopuoliset harrastukset tunnu kiinnostavan, maalaavat ja musisoivat kotona- mikä on hienoa-mutta joskus on näitä päiviä kun pää tarvitsisi lomaa lapsista. Rakkaita ne silti ovat. Ap
Miksi et sitä lomaa ota? Ei kai tuon ikäiset enää kädestä kiinni pitäjää 24/7 tarvitse ?
Missäs se isä on?
Eihän ne kädessäpitämistä vaadi mutta olen se ainut aikuinen lähimailla. Ei ne nyt ihan pärjää jos lähden viikoksi jonnekin, kai? Lasten isää ei ole enää, ei siitä sen enempää..lapsettomien huutelua peiliin katsomisesta: Kuule katso itse sinne peiliin kun tänne tulet arvostelemaan! Parhaani olen yrittänyt. Ap.
Miksi viikoksi sitten pitäisi lähteä? Muutaman tunnin irroittautuminen tuosta pahimman marttyyrin roolista sitten jeesuksen helpottaa kummasti.
Yh since -98
Juuri noin! Olisko äipällä eniten hankaluuksia löytää se kotiovi? Oma harrastus, kerran viikossa työväenopistosta, kavereiden kanssa kahville kaupungille? Pienikin juttu auttaa paremmin kuin tuollainen tyhjän kiukkuilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän remmiä perseelle ni loppuu niskottelut
Sylin täydeltä sympatiaa ap:lle! :) Teinin ihan sama -vaihe oli mulle tosi raskas. Tyttö oli tosi ilkeä ja välinpitämätön, itsekeskeinen, koko maailman olisi pitänyt pyöriä hänen ympärillään. Huusi kun yritin olla läsnä ja jutella ja huusi jos en ollut. Ei muka kuunneltu vaikkei voitu olla kuulematta, vaan aina kun ei voitu yhtyä hänen näkemyksiinsä. Jos tyttö käyttäytyi loukkaavasti toistuvasti annettuin arestia ja välillä takavarikoitiin puhelin. Aina rauhoituttuaan ymmärsi mikä oli mennyt vikaan. Kerroin aina että murkkuikään kuuluu kapinointi ja murkun vanhemmille kuuluu rajanveto, vaikka se tuntuisi hänestä kuinka pahalta. Välillä jouduin itse ottamaan aikalisän, kävelemään ulos ja käymään ajelulla rauhoittuakseni.
Viime kesänä käyttäytyminen muuttui yhtäkkiä ja tilaa tuli keskustelulle. Pahoja päiviä on vieläkin välillä, mutta nykyään tuntuu ymmärtävän että muillakin on tunteet ja pyytää anteeksi jälkeenpäin.
Se että jollakulla menee murkkuikä huomaamatta ohi, ei suinkaan kerro hyvästä vanhemmuudesta. Oman ammatillisenkin kokemuksen mukaan enemmänkin siitä, että nuorella ei ole ollut riittävän turvallista aikuista, johon peilata kasvuun kuuluvat vaikeat tunteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sylin täydeltä sympatiaa ap:lle! :) Teinin ihan sama -vaihe oli mulle tosi raskas. Tyttö oli tosi ilkeä ja välinpitämätön, itsekeskeinen, koko maailman olisi pitänyt pyöriä hänen ympärillään. Huusi kun yritin olla läsnä ja jutella ja huusi jos en ollut. Ei muka kuunneltu vaikkei voitu olla kuulematta, vaan aina kun ei voitu yhtyä hänen näkemyksiinsä. Jos tyttö käyttäytyi loukkaavasti toistuvasti annettuin arestia ja välillä takavarikoitiin puhelin. Aina rauhoituttuaan ymmärsi mikä oli mennyt vikaan. Kerroin aina että murkkuikään kuuluu kapinointi ja murkun vanhemmille kuuluu rajanveto, vaikka se tuntuisi hänestä kuinka pahalta. Välillä jouduin itse ottamaan aikalisän, kävelemään ulos ja käymään ajelulla rauhoittuakseni.
Viime kesänä käyttäytyminen muuttui yhtäkkiä ja tilaa tuli keskustelulle. Pahoja päiviä on vieläkin välillä, mutta nykyään tuntuu ymmärtävän että muillakin on tunteet ja pyytää anteeksi jälkeenpäin.
Se että jollakulla menee murkkuikä huomaamatta ohi, ei suinkaan kerro hyvästä vanhemmuudesta. Oman ammatillisenkin kokemuksen mukaan enemmänkin siitä, että nuorella ei ole ollut riittävän turvallista aikuista, johon peilata kasvuun kuuluvat vaikeat tunteet.
Kiitoksia! Ap
Hahahaaahaaa!!!
Kerro ihmeessä miten saat niihin kuria,koska usko tai älä,meillä tekee 30 vuotias mies tuota samaa!!!Annanko sillekin remmiä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hahahaaahaaa!!!
Kerro ihmeessä miten saat niihin kuria,koska usko tai älä,meillä tekee 30 vuotias mies tuota samaa!!!Annanko sillekin remmiä??
Meilläkin teinit ja mies. "Mitä haluatte syödä? Tarvitteko kaupasta jotain?" "Ihan sama ei kiinnosta miettiä." "Mennäänkö lomalla johonkin?" "Iha sama ei kiinnosta" "Mites koulussa/töissä?" "Emt..." Sitten ne valittaa että miks meillä ei oo sitä ja tätä ja ruoka on pahaa eikö voitais syyä jotain muuta ja miksi me ei taaskaan menty lomalla mihinkään.
Voi nyt saatana opetelkaa saamaan ne suunne auki kun kysytään että mitä sinä haluaisit. Just taas teini vinkui, että kaveri oli lomalla Teneriffalla ja toinen laskettelemassa ja me vaan oltiin kotona. Minä kysyin joulukuussa, kun oli kevään matkat alennuksessa, että haluatteko lähteä johonkin ja mihin. Saamani vastaus oli käytännössä evvk joten jätin sitten varaamatta kun ei kerta osata sanoa.
Tsemppiä ap :)
Teinit on täälläkin välillä niiin raivostuttavia, ja välillä aivan mahtavia kun se vireillä oleva aikuisuus pilkahtaa sen kaiken kiukuttelun ja äksyilyn välistä.
Kaikkein pahimpina hetkinä muistutan itseäni, että tässä ne lapset vaan repii itseään vanhemmista irti. Kohti aikuisuutta ja itsenäisyyttä.
Siis lutraamassa takapuolta, mitä tämä meinaa?
Meillä 14v. poika jo ok. Ihana, valoisa ja tottelee.
No toinen poika täyttää 12v. Meillä kokeisiin pakko lukea ja siitähän taistellaan oikein kunnolla.
No 8 tuli historiasta, yhden illan remontoi huonettaan eli heitteli tavaroita. Historian kirja lenteli ja ym.
Sitten kun haluan olla rauhassa niin tulee kylkeen kiinni ja pyörii. Inhoan tuota levotonta pyörimistä. Haluaa aina jotain ja kritisoi.
Olen nolo äiti, kun puhun kaikille ja kysyn kaikkien kuullen että haluaako lapseni läskiruokaa. Siis kysyn leffassa että haluatko sitä tai tätä.
Sanoin pojalle että onneksi nolot äidit ei synnytä noloja lapsia vaan ne voi synnyttää ihan fiksuja lapsia. Poika oli ihan hiljaa.
Sen kaveritkin ärsyttää, kun ne houkuttelee poikaa jonnekkin ja ei saa mennä jos kokeet tulossa. Sota syttyy taas kerran.
Sanoo mua norsuksi niin mä sanon että se on korvassa inisevä itikka, aina kimpussa.
Mun poika sanoi että kaikki hänen ikäiset on samanlaisia kuinhän että turha kenenkään on selitellä mitään.
Teinit tietää kaiken ja ovat niin sairaan itsekkäitä mutta kaikki kuuluu asiaan. 38
Lapset ja nuoret ei opi sanomalla vaan esimerkistä. Paljon on puhuttu jo viimeiset 20 vuotta, että vanhemmat ei puhu lapsille, ei lue, eikä vietä heidän kanssa aikaa keskustelemalla asioista. Eikä aikuisen puhelin käyttäytminen eroa paljon nuorten käytöstä.