Koska te pienten lasten vanhemmat opitte vahtimaan niitä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

^ juuri näin.

Mutta kyllä kauhealta tuo tänpäiväinen tapaus tuntuu. Ilmeisesti on ihan "laitettu" ulos kun tarkkaan tiedettiin mitä on päällä ja oli pipp, hanskat jne. Mutta kuka päästää 3-vuotiaan ulkoiluttamaan koiraa?? Saatk valvomatta jos lähistölläkään vettä..

Pakosti tulee mieleen, sunnuntaiaamu, onko ollu krapulassa vanhemmat, tai pieni vauva kotona ja isompaa käytetty sitten apuna. Joka tapauksessa, syyllisyys ja tuska on varmasti kamala :((

Kuvistahan näkyi, että kyseessä oli maatalo. Olisiko vanhemmat olleet navettatöissä, ne kun pitää viikonloppunakin tehdä.

Miksi pitäisi vahtia joka minuutti? Ei kaikkia tämän maailman riskejä voi poistaa edes sulkemalla lapsi pumpulilla täytettyyn tynnyriin, ja hukkuminen nyt on tilastojenkin valossa riskeistä sieltä pienemmästä päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimimerkki kirjoitti:

Voi apua! Millähän me lapset ennen selvittiin kun ei ketään aikuinen viitsinyt valvoa meitä koko aikaa.

 siihen aikaan oli vällyjen välissä vipinää ja tehtiin uutta, muutoin oli jo pirtillinen. Kyllähän niitä meni tapaturmissa, hukkui jne. 

Hohhoijaa näitä "kyllä me ennenkin sitä ja tätä" -ihmisiä. Joo, ennen ei vahdittu lapsia yhtä tarkasti. Sata vuotta sitten lapsia vahdittiin tuskin ollenkaan. Ja silloin niille sattuikin kaikenlaista, lasten tapaturmakuolleisuus oli paljon suurempaa kuin nykyisin. 

Yli 50 v olen ja kyllä meillä ainakin lapsia vahdittiin. Maaseudulla asuttiin ja äidin kuulin usein sanova, että lapsia pitää vahata ( vahtia).

Minäkin olen 50-v ja reippaasti alle kouluikäisestä olen ollut nuoremman siskon kanssa kahdestaan pihalla. Varhaisin muisto 3-v, jolloin sisko oli 2-v. Asuttiin kaupungissa.

Oma äitini päätti kolmannen sisaruksen eli minun kohdalla, että kyllä vanhemmat sisarukset katsoo perään. Olin silloin juurikin kolme tai neljä, ja maatilan työt tarvitsi kaksi tekijää. Isoveljeni oli välillä sijaisauktoriteetti. Kaikkea sattui aina välillä, mutta kyllä ne "kurinpalautukset" vanhemmilta aina opettivat kantapään kautta. Nykyaikana lapsille ei saada viestiä yhtä hyvin perille, uskallan väittää. Tai voivathan kasvatustyylitkin periytyä.