Mikä on ihmisellä, joka ei saa siivotuksi?
Kommentit (29)
Mä oon vaan ihan saamarin laiska ja saamaton.
Aina kun olen siivonnut päätän että jatkossa laitan heti kaiken paikoilleen kun olen valmis, tiskit heti koneeseen ja kone.tyhjäksi heti, samoin pyykit heti kaappiin kuivurin jälkeen mutta aina jää tekemättä.
Sitten kun aloitan en pääse edes alkuun ennen kuin lapsilla on kolmas maailmansota pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Huhuu?
Kuka siellä?
Masennus, laiskuus, välinpitämätön elämänasenne, kiire, vähäinen vapaa-aika, sairaus, asioiden erilainen priorisointi...
Kyllästyminen, tuthautuminen, väsymys, masennus, viha asuntoa ja itseään kohtaan (kamala muovimattoinen luukku mutta ei voimia eikä rahaamuuttaa muuale). Minun syyni.
Laiskuus, aloitekyvyttömyys, motivaation puute
Krooninen selkäkipu. Kaikki kumartelu on kauheaa. Siivoaisin mielelläni jos pystyisin.
Yleinen saamattomuus ja uupumus (opettajan töihin menee vuorokaudesta noin 4.00-23.00, ihan vaan sen takia etten saa tehtyä nopeammin. Silti on kaikki aina myöhässä ja rästissä ja huonosti suunniteltu). En siivoa ollenkaan työaikoina. Lomilla onkin niin paljon sotkua selviteltävänä, että luontaisena näpertelijänä en saa koskaan kaikkea siivotuksi edes kesäloman aikana. Sitä paitsi vihaan sitä, että kotityöt ovat aina uudestaan edessä, tekee niitä sitten kuinka paljon tahansa. En vaan jaksa rutiineita.
Riippuu puhutaanko sellaisesta normaalista sotkusta vai ihan sairaasta sotkusta, jolloin asunnossa ei mahdu kulkemaan kuin pieniä polkuja myöten ja yhdestäkään huonekalusta ei näy mitään, kun sen päällä on tavara-/jäte-/ vaatevuori.
Normaalin siivoamattomuuden syy on varmasti useimmiten ruuhkavuodet, väsymys, laiskuus, halu tehdä jotain muuta vapaa-ajallaan kuin siivota.
Jätetyyppisen siivoamattomuuden syy on yleensä henkistä sorttia. Ymmärrettävää on sekin, että kun koti on tarpeeksi sotkuinen, ei enää tiedä mistä aloittaa, ja epätoivo sen suhteen, että saako koskaan valmista aikaiseksi. Silloin on helpompi sulkea silmät ja toivoa ydinräjähdystä tai vastaavaa.
laiskaope kirjoitti:
Yleinen saamattomuus ja uupumus (opettajan töihin menee vuorokaudesta noin 4.00-23.00, ihan vaan sen takia etten saa tehtyä nopeammin. Silti on kaikki aina myöhässä ja rästissä ja huonosti suunniteltu).
Kauheaa! Olen todella pahoillani puolestasi. Kuulostaa siltä, että totaalinen burn out on ihan nurkan takana. Onko tää sulla jatkuvaa, että valvot aamuneljästä asti, teet raskaan työpäivän ja suunnittelet vielä iltayhteentoista? Sun kannattaisi hakea pian apua, jos aiot toimia opettajana vielä jatkossa.
1-vuotias lapsi. Levittää ihan kaiken lattialle, minkä vaan käsiinsä saa. Ei yksi ihminen ehdi niin nopeasti kerätä kuin tuo jo ehtii seuraavaan paikkaan. Pelkää imuria, voin imuroida vain kun nukkuu päikkärit ulkona.
Ylipäätään jos yritän tehdä jotain, niin roikkuu siinä jalassa "auttamassa". Kaikki tekemiset pitäisi ajoittaa siihen 2 tunnin päikkäreihin. Siinä ehtii yllättävän vähän, menee usein ruoanlaittoon se aika.
Kun lapsi hereillä, aika menee syöttämiseen, ruokailun jälkien siivoamiseen, potattamiseen, vaipanvaihtoon, leikkimiseen, pesemiseen, ulkoiluun, pukemiseen.
Liian vähän säilytystilaa.
En jaksa. Olen traumatisoitunut niin että energia on poissa näiden siivousasioiden suhteen.
Nyt odotan että saisin vihdoin oikeaa apua jotta voisin tokeentua ja se tarkoittaisi myös sitä että tämä näkyisi arjessa.
Imuri hajosi eikä saa aikaiseksi ostaa uutta.
Osasyy on laiskuus ja osasyy sotkuinen mies. En halua kulkea miehen perässä korjaamassa jälkiä, joten sotkukasat saa olla. Omat jälkeni kyllä siivoan. Ongelma on yhteiset tilat, kuten vessa, kylppäri ja sauna, mies ei ole pessyt niitä koskaan. Ikkunoita en pessyt viime vuonna kertaakaan, inhoan sitä hommaa, mutta eipä mieskään ole tehnyt muut kuin ihmetellyt niiden likaisuutta.
Huhuu?