Lue keskustelun säännöt.
Maailman tunnetuimpiin lukeutuva huippuekologi Ilkka Hanski: Metsien hakkuun lisääntyminen Suomessa hävittää lajit
09.03.2016 |
Ylen uutinen aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/hakkuut_nousevat_ennatystasolle__monet_metsalajit…
Ilkka Hanski on muun muassa ainut eurooppalainen henkilö, joka on saanut Frontiers of Knowledge palkinnon (400 000 euroa), joka jaetaan tieteen ja teknologian uranuurtajille.
Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan Hanski on saanut aiemmin kaksi muuta merkittävää palkintoa, joita niitäkään ei ole tähän mennessä myönnetty muille eurooppalaisille ekologeille: Balzan Prize for Ecological Sciences vuonna 2000 ja Crafoord Prize in Biosciences vuonna 2011.
Hanski on Suomen merkittävimpiä, ellei merkittävin tutkija.
Kommentit (12)
Metsähallituslaki se taitaa täälläkin olla taustalla. Nuo Kemijärven tehtaiden tarvitsemat hakkuut saadaan hakkaamalla virkistys- ja luonnonsuojelualueet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja hysteerikot kauhistelevat, että nyt kuolee kettu ja orava, kun oikeasti menetämme hitupihtisammalen ja vimpelijäärän. Ja sitten jotain lintuja, joista kyllä nyt ollaan niin huolissaan, mutta kun osoitetaan vapaana liikkuvien kissojen aiheuttavan suurta tuhoa lintukannoille, saa osakseen vain haukkumista ja kettuilua.
Mutta jos on sydämelle niin tärkeä asia, niin olkaa hyvät ja ostakaa metsää (tai kenties olette sellaista perimässä) ja jättäkää mätänemään. Itsestään se on kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ja hysteerikot kauhistelevat, että nyt kuolee kettu ja orava, kun oikeasti menetämme hitupihtisammalen ja vimpelijäärän. Ja sitten jotain lintuja, joista kyllä nyt ollaan niin huolissaan, mutta kun osoitetaan vapaana liikkuvien kissojen aiheuttavan suurta tuhoa lintukannoille, saa osakseen vain haukkumista ja kettuilua.
Mutta jos on sydämelle niin tärkeä asia, niin olkaa hyvät ja ostakaa metsää (tai kenties olette sellaista perimässä) ja jättäkää mätänemään. Itsestään se on kiinni.
Hitupihtisammal ja vimpelijäärä ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta ihan yhtä tärkeitä, kuin kettu. Lajien sukupuutto aiheuttaa suoria vaikutuksia, jotka on mm. eroosio, vedenpuhdistuspotentiaalin lasku, geneettisen materiaalin katoaminen (vimpelijäärän genomissa saattaa piillä vaikka ratkaisu alzheimerin taudin parantamiseen, mutta emme koskaan saa tietää, koska sen kompleksinen, ainutlaatuinen geneettinen rakenne katoaa ikiajaksi), luonnon tasapainotilan häiriöt (voivat johtaa tulviin, tuholaisten massaesiintymiin, jos vimpelijäärä on vaikka pikkuvimpelijäärän kovin kilpailija, ja pitää sen kannan kurissa. Ja kun vimpelijäärä kuolee, niin pikkuvimpelijäärä pääsee popsimaan koko metsän männyt)
jne jne jne
Lajit luo tasapainon luontoon. Kun ihminen sieltä nopealla tahdilla poistaa tavaraa, niin tapahtuu ennen pitkää asioita, joita emme olisi halunneet tapahtuvan.
Tuo mies on kunnostautunut nimenomaan luonnon suojelun saralla. Ei tuo henkilö ole objektiivinen, vaikka häntä kuinka kehuu.
Taso jolla ollaan on hyvin alhainen. Aikanaan metsät lisääntyi, vaikka metsää on käytetty enemmän kuin tuossa mainitut korkeammat tasot.
Puu on uusiutuvaa ja kotimaista. Paljon parempi käyttää puuta kuin pumpata pohjoisessa öljyä tai kuljettaa mistään hiiltä.
Tulen lisäämään puun kulutusa, suomalainen puun käyttö on kestävää ja vähentää globaaleja hiilipäästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on kunnostautunut nimenomaan luonnon suojelun saralla. Ei tuo henkilö ole objektiivinen, vaikka häntä kuinka kehuu.
Taso jolla ollaan on hyvin alhainen. Aikanaan metsät lisääntyi, vaikka metsää on käytetty enemmän kuin tuossa mainitut korkeammat tasot.
Puu on uusiutuvaa ja kotimaista. Paljon parempi käyttää puuta kuin pumpata pohjoisessa öljyä tai kuljettaa mistään hiiltä.
Tulen lisäämään puun kulutusa, suomalainen puun käyttö on kestävää ja vähentää globaaleja hiilipäästöjä.
Juu, kuten allergiatutkimus ja metapopulaatiodynamiikka. Luuletko että mies saisi "pikku-Nobelin" ihan kevyin perustein? Jos et pienessä päässäsi pysty ymmärtämään mitä ekologia on, niin jätä se niille, jotka pystyvät :D
Tässä yksi hänen tutkimuksien haaroista:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on kunnostautunut nimenomaan luonnon suojelun saralla. Ei tuo henkilö ole objektiivinen, vaikka häntä kuinka kehuu.
Taso jolla ollaan on hyvin alhainen. Aikanaan metsät lisääntyi, vaikka metsää on käytetty enemmän kuin tuossa mainitut korkeammat tasot.
Puu on uusiutuvaa ja kotimaista. Paljon parempi käyttää puuta kuin pumpata pohjoisessa öljyä tai kuljettaa mistään hiiltä.
Tulen lisäämään puun kulutusa, suomalainen puun käyttö on kestävää ja vähentää globaaleja hiilipäästöjä.
Täh? Lueppa huviksesi kaverin tutkimuslistaa. Tässä jotain mihin törmäsin:
Flight-induced changes in gene expression in the Glanville fritillary butterfly
Kvist, J., Mattila, A. L. K., Somervuo, P., Ahola, V., Koskinen, P., Paulin, L., Salmela, L., Fountain, T., Rastas, P., Ruokolainen, A., Taipale, M., Holm, L., Auvinen, P., Lehtonen, R., Frilander, M. J. & Hanski, I. Oct 2015 In : Molecular Ecology. 24, 19, p. 4886-4900 15 p.
Publication: Contribution to journal › A1 Refereed journal article
Hunt for the origin of allergy - comparing the Finnish and Russian Karelia
Haahtela, T., Laatikainen, T., Alenius, H., Auvinen, P., Fyhrquist, N., Hanski, I., von Hertzen, L., Jousilahti, P., Kosunen, T. U., Markelova, O., Mäkelä, M. J., Pantelejev, V., Uhanov, M., Zilber, E. & Vartiainen, E. May 2015 In : Clinical and Experimental Allergy. 45, 5, p. 891-901 11 p.
Publication: Contribution to journal › A1 Refereed journal article
Cytochrome P450 gene CYP337 and heritability of fitness traits in the Glanville fritillary butterfly.
De Jong, M., Wong, S. C., Lehtonen, R. & Hanski, I. 1 Apr 2014 In : Molecular Ecology. 23, 8, p. 1994-2005 12 p.
Publication: Contribution to journal › A1 Refereed journal article
------------
Genetiikkaa, perhosia ja allergioita. Mutta tätä tää on Suomessa. Peruspena luulee, että huippuekologiksi tullaan keräämällä kukkakimppuja pihamaljakkoon ja kasvattamalla partaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Yllättävää" että metsälobbarit ovat sitä mieltä että metsää voi kaataa :D Samalla tavalla kuin elinryöstäjät on sitä mieltä, että eihän kaikki nyt vaan tarvitse sisäelimiä...
Joo kannattaa allekirjoittaa se addressi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen metsät kasvavat edelleenkin joka vuosi enemmän, kuin mitä metsissä tehdään hakkuita. Eli Suomen metsävarat kasvavat koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on kunnostautunut nimenomaan luonnon suojelun saralla. Ei tuo henkilö ole objektiivinen, vaikka häntä kuinka kehuu.
Taso jolla ollaan on hyvin alhainen. Aikanaan metsät lisääntyi, vaikka metsää on käytetty enemmän kuin tuossa mainitut korkeammat tasot.
Puu on uusiutuvaa ja kotimaista. Paljon parempi käyttää puuta kuin pumpata pohjoisessa öljyä tai kuljettaa mistään hiiltä.
Tulen lisäämään puun kulutusa, suomalainen puun käyttö on kestävää ja vähentää globaaleja hiilipäästöjä.
Täh? Lueppa huviksesi kaverin tutkimuslistaa. Tässä jotain mihin törmäsin:
Flight-induced changes in gene expression in the Glanville fritillary butterfly
Kvist, J., Mattila, A. L. K., Somervuo, P., Ahola, V., Koskinen, P., Paulin, L., Salmela, L., Fountain, T., Rastas, P., Ruokolainen, A., Taipale, M., Holm, L., Auvinen, P., Lehtonen, R., Frilander, M. J. & Hanski, I. Oct 2015 In : Molecular Ecology. 24, 19, p. 4886-4900 15 p.
Publication: Contribution to journal › A1 Refereed journal article
Hunt for the origin of allergy - comparing the Finnish and Russian Karelia
Haahtela, T., Laatikainen, T., Alenius, H., Auvinen, P., Fyhrquist, N., Hanski, I., von Hertzen, L., Jousilahti, P., Kosunen, T. U., Markelova, O., Mäkelä, M. J., Pantelejev, V., Uhanov, M., Zilber, E. & Vartiainen, E. May 2015 In : Clinical and Experimental Allergy. 45, 5, p. 891-901 11 p.
Publication: Contribution to journal › A1 Refereed journal article
Cytochrome P450 gene CYP337 and heritability of fitness traits in the Glanville fritillary butterfly.
De Jong, M., Wong, S. C., Lehtonen, R. & Hanski, I. 1 Apr 2014 In : Molecular Ecology. 23, 8, p. 1994-2005 12 p.
Publication: Contribution to journal › A1 Refereed journal article
------------
Genetiikkaa, perhosia ja allergioita. Mutta tätä tää on Suomessa. Peruspena luulee, että huippuekologiksi tullaan keräämällä kukkakimppuja pihamaljakkoon ja kasvattamalla partaa.
Miten tuo kertoo, että mies ei olisi ympäristöaktivisti? Minusta hänen viiteryhmänsä kertoo päinvastaista.
Kyllä monilla saroilla menestyneet voivat olla hyvinkin kiinnostuneita eri asioista. Yliopistomaailmassa löytyy hyvinkin paljon tiettyjä asioita ajavia ihan politiikasta tekniikkaan ja ympäristöön.
Vannoutunut luontoaktivisti ei ole se objektiivisin arvioimaan asioita, jotka hän on päättänyt olevan heikommalla tolalla. Suomen metsät on parhaiten hoidettuja ja metsät tuottavat oikeasti hoidettuna paljon hyvääkin. Tottakai niitä on suojeltavakin, mutta Suomessa metsiä suojellaan.
Aina on ollut fanaatikkoja, joiden mielestä metsiin ei saisi koskea. Uusiutuvina metsät kuitenkin on yksi parhaista raaka-ainelähteistä ympäristön kannalta. Kun esimerkiksi kymmenesosa betonitonneista korvattaisiin hoidetulla metsällä, olisimme paljon pidemmällä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä.
No niin kepulaiset, eiköhän tehdä Suomesta puupelto!!
Eikun vitsi vitsinä. Eikö tässä ole nyt ilmiselvänä ratkaisuna se, että hakkuiden vastapainoksi suojellaan merkittävät vanhat metsät ja käyteään tehokkaasti niitä mitä voidaan. Kaikki voittaa!