Lue keskustelun säännöt.
14-vuotias pelkää pimeää!
09.03.2016 |
Mikä neuvoksi, kun 14-vuotias tyttö pelkää pimeää niin paljon, ettei suostu nukkumaan kuin jonkun vieressä? Nukkuu yleensä 10-vuotiaan siskonsa vieressä, seinän puolella, tai jos 10-vuotias haluaa nukkua yksin, niin nukkuu minun ja isänsä välissä.
Jos isä tai minä olen poissa, ei suostu nukkumaan parisängyn reunassa tai keskellä ilman valoja. Eli molemmilla puolin on aina oltava joku muu tai toisella puolella sisko/minä/isä ja toisella puolen seinä.
Tämä alkaa rassaamaan kovasti meitä muita, minä ja mies haluttaisiin nukkua tilavammin, samoin 10-vuotias haluaa jo nukkua yksin sängyssään.
Molemmilla lapsilla on omat huoneet, mutta 14-vuotias ei nuku omassa huoneessaan yksin.
Edes jalkopäässä ei suostu nukkumaan.
Alkaa näyttämään siltä, että nukkuu vielä 18-vuotiaanakin meidän vieressä, jos asuu vielä kotona..
Jos tytöllä on kaveri yökylässä, niin kaveri haluaa nukkua yksin jolloin tyttö menee joko siskonsa viereen tai meidän vanhempien väliin.
Muuten hän on ihan "normaali" lapsi/teini, viettää aikaa kavereidensa kanssa, koulussa menee hyvin jne.
Ei osaa oikein sanoa mikä pelottaa, menee itkuiseksi ja epätoivoiseksi jos yritetään painostaa nukkumaan omassa huoneessa, tai edes eri sängyssä. On ehdotettu että vietäisiin hänen sänkynsä siskon huoneeseen, mutta kumpikaan tytöistä ei suostu- nuorempi haluaa oman huoneen ja sängyn, vanhempi oman huoneen mutta yhteisen sängyn siskonsa kanssa.
Kukaan muu ei halua nukkua valot päällä eikä ahtaasti. Onhan 14-vuotias jo sen verran iso, että ahdasta tulee.
Onko muilla ollut vastaavaa? Ideoita saa heittää :)
Kommentit (16)
Minusta tuosta kasvetaan eroon itsekseen, ei painostamalla. Jos lapsella on jotain pelkoja, niitä ei käskyttämällä karkoteta.
Osaisiko hän kirjoittaa paperille sen, miksi pelkää pimeää. Voi toki olla, että siihen ei ole mitään erityisempää syytä, ainoastaan yleinen kokemus pimeän uhkaavuudesta.
Ilmeisesti mikään yövalo ja makuuhuoneen oven pitäminen auki tai vaihtoehtoisesti lukossa (oveen voisi asentaa vaikka semmoisen vessanlukon, jos on vakio-sisäovi, niissä on usein lukon paikka valmiina kahvan alla, johon voi helposti itsekin asentaa lukon)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa joku lemmikki joka voisi nukkua tytön vieressä? Koira tai kissa.
Minullaki oli järjetön pimeän pelko aikuisikään saakka. Se oli todennäköisesti seurausta kauhuelokuvista joita näin ihan liian pienenä. Nukuin valot päällä vielä opiskelijakämpässäkin. Vanhempien viereen en sentään kehdannut mennä enää n.10 vuotta täytettyäni.
Hei! Kiitos ehdotuksestasi. Meillä on kissoja, ja yksi onkin tytön oma ja erittäin rakas lemmikki. Mutta kissa ei riitä hänelle "suojeliaksi" pimeässä, ja toisekseen nuista lähtee niin älyttömästi karvaa, että kissoilta on pääsykielletty sänkyihin.
Mitään kauhuelokuvia tyttö ei ole varmaan koskaan (tietääkseni) katsonut, pelkää niitäkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuosta kasvetaan eroon itsekseen, ei painostamalla. Jos lapsella on jotain pelkoja, niitä ei käskyttämällä karkoteta.
Osaisiko hän kirjoittaa paperille sen, miksi pelkää pimeää. Voi toki olla, että siihen ei ole mitään erityisempää syytä, ainoastaan yleinen kokemus pimeän uhkaavuudesta.
Ilmeisesti mikään yövalo ja makuuhuoneen oven pitäminen auki tai vaihtoehtoisesti lukossa (oveen voisi asentaa vaikka semmoisen vessanlukon, jos on vakio-sisäovi, niissä on usein lukon paikka valmiina kahvan alla, johon voi helposti itsekin asentaa lukon)?
Hei! Tuo lappu juttu on aika hyvä idea.
Valitettavasti yövalokaan ei kelpaa, eikä se että ovi olisi vaikka kokonaan auki, ja valo palaisi toisessa huoneessa. Oven pitää olla kiinni ja joko valot päällä tai joku vieressä.
Ap
Yövalo. Itse pelkään pimeää kuollakseni vielä nyt vaikka olen kohta 30. Meillä on ratkaisuna ollut sängyn yläpuolelle kiinnitettävä kunnon yövalo. Ei siis mitään pientä pistorasiaan tulevaa härpäkettä. Toki se kasvattaa vähän sähkölaskua mutta itse tuon ikäisenä vanhempani totesivat että se on pieni paha lapsen mielenrauhasta.
Lisäksi kannattaa keskustella onko huoneessa jotain mikä pelottaa eniten esim sängyn alunen. Jos on niin hankkikaa esim sängynaluslaatikko niin sinne sängyn alle ei mahdu mörköjä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuosta kasvetaan eroon itsekseen, ei painostamalla. Jos lapsella on jotain pelkoja, niitä ei käskyttämällä karkoteta.
Osaisiko hän kirjoittaa paperille sen, miksi pelkää pimeää. Voi toki olla, että siihen ei ole mitään erityisempää syytä, ainoastaan yleinen kokemus pimeän uhkaavuudesta.
Ilmeisesti mikään yövalo ja makuuhuoneen oven pitäminen auki tai vaihtoehtoisesti lukossa (oveen voisi asentaa vaikka semmoisen vessanlukon, jos on vakio-sisäovi, niissä on usein lukon paikka valmiina kahvan alla, johon voi helposti itsekin asentaa lukon)?Hei! Tuo lappu juttu on aika hyvä idea.
Valitettavasti yövalokaan ei kelpaa, eikä se että ovi olisi vaikka kokonaan auki, ja valo palaisi toisessa huoneessa. Oven pitää olla kiinni ja joko valot päällä tai joku vieressä.Ap
Kysy, auttaisiko tuo lukko? Tyttö voisi olla varma, ettei huoneeseen pääse yöllä kukaan. Ja kissankin saisi ottaa sänkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko tytölle hommata poikaystävän?
Älkää vain syyllistäkö tms. Olen vieläkin katkera vanhemilleni jotka pilkkasivat pimeänpelkoani ja olivat vihaisia kun pidin valoa yöllä (tulivat sen aina sammuttamaan ja läksyttivät aamulla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pelkäsin tuon ikäisenä ihan hirveästi. Mulla oli jatkuvasti tunne, että huoneessa on joku paha olento. Tunne oli hyvin todellisen tuntuinen. Olisin ihan mieluusti nukkunut jonkun kanssa, mutta en kehdannut. :( Meni sitten joskus ohitse.
Aika jännä lukea että ihmisillä on vastaavia kokemuksia. Itse olin heti tulossa ehdottamaan, että tytön kannattaisi varmaan keskustella psykologin kanssa. Tuommoinen turvattomuus kuulostaa hyvin raskaalta. Onko hän siis koko ikänsä, jo 14 vuoden ajan aina nukkunut teidän vanhempien tai siskon vieressä? Vai onko tilanne alkanut jonkun tapahtuman seurauksena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä lukea että ihmisillä on vastaavia kokemuksia. Itse olin heti tulossa ehdottamaan, että tytön kannattaisi varmaan keskustella psykologin kanssa. Tuommoinen turvattomuus kuulostaa hyvin raskaalta. Onko hän siis koko ikänsä, jo 14 vuoden ajan aina nukkunut teidän vanhempien tai siskon vieressä? Vai onko tilanne alkanut jonkun tapahtuman seurauksena?
En ole ap vaan tuo lähellä 30 käyvä pimenpelkoinen. Minulla oli ihan normaali lapsuus ja ymmärsin kyllä että pimeässä ei ole mitään pelättävää mutta se pelko oli todella järjenvastainen. Pimeänpelko on hyvin yleistä ja se on jäänne siltä ajalta kun pimeässä piti oikeasti pelätä hyökkäyksiä jne. Toiset vaan on paljon herkempiä kun toiset. Terapia siihen ei auta jos kyse on siitä että on vaan herkempi.
Itse muistan aikanaan joidenkin tivaamalla tivaaman että miksi pelkään ja kun en osannut sanoa miksi niin sitten vastaus oli tuhahdus, nokan vartta katsominen ja paskantärkeä "Noniin voit siis nukkua pimeässä!!!!"
Eräs nuoruusaikainen ystäväni tarvitsi aina yöksi radion päälle, muuten ei saanut nukuttua. Siis se oli tosi hiljaisella, eikä varmaan vaikuttanut unenlaatuun, mutta rauhoitti jotenkin. Ehkä hän ihan hiljaisessa jäi sitten kuuntelemaan jokaista risahdusta ja pelkäsi niitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukun vieläkin valot päällä, joskus riittää lukuvalo, joskus laitan kattovalotkin. Ja viereisessä huoneessa valot myös. Eivät ne pelot aina ole rationaalisia, en myöskään koskaan nuku selkä sängystä poispäin, ja koira on unikaverina. Ja olen sentään 43-vuotias teinien äiti 😊.
Pärjääkö tyttö esimerkiksi kotona yksin ollessaan hyvin vai pelkääkö sitäkin?
Mä aloin pelkäämään pimeää juuri leffojen takia, pystyin kyllä nukkumaan mutta jos piti sängystä nousta yöllä niin napsin kaikki valot päälle, vieläkin aikuisena nukun yövalon kanssa. Yksin oleminen kotona karmii myös koska silloin kiinnitän huomiota jokaiseen kolaukseen, se puolison läsnäolo jossain helpottaa. Lähinnä ne perinteiset kauhuleffaskenaariot pelottaa, suihkussa en käy ikinä jos kukaan ei ole kotona koska mielessä pyörii että kohta joku murhaa mut tähän tai käy kimppuun, kämppään on helppo tulla sisään kun suihkussa sitä ei kuule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en myöskään nuku selkä huoneeseen päin ja tuntuu turvalliselta, kun yöpöytä on osin vaatekaapin oven edessä :D
ja ikää on 36v!
Hei!
Kiitokset vastauksista.
Missään nimessä ei olla pilkattu tyttöä tästä pelosta. Uskaltaa olla kyllä yksin kotona päiväsaikaan ja valot päällä iltaisin, öitä ei yksin ole joutunut olemaankaan.
Tyttö puhuu tosiaan että pimeässä ei voi nukkua nimenomaan yksin, mutta ei kesäisinkään jolloin on ihan valoisaakin yöllä.
Pimeässä ei uskalla siis olla ollenkaan, mutta nukkua ei suostu kuin vieressä, kahden ihmisen välissä tai ihmisen ja seinän.
Pienenä lapset nukkuivat meidän kanssamme, vähän isompana yhdessä ja nyt nuorempi haluaisi nukkua yksin mutta vanhempi ei.
Eli oikeastaan ongelma ei sinänsä ole pimeä, vaan se, ettei suostu missään olosuhteissa nukkumaan yksin. On esimerkiksi jättänyt menemättä erilaisille leireille, jos siellä on kielletty nukkumasta vierekkäin kaverin kanssa.
Kaverilta on pitänyt hakea hänet pois monesti jos oli yöksi jäämässä, kun selvisi ettei kaveri aijo nukkua hänen vieressään. Ei olekaan kahteen vuoteen enää kavereille yöksi yrittänytkään.
Kerran hän oli sairaalassa kaksi yötä, ja oli kaikki valot päällä, viereisessä pedissä ollut oli sammuttanut valot jolloin tyttö ei omien sanojensa mukaan nukkunut ollenkaan koko yönä!
Ap
Hankkikaa joku lemmikki joka voisi nukkua tytön vieressä? Koira tai kissa.
Minullaki oli järjetön pimeän pelko aikuisikään saakka. Se oli todennäköisesti seurausta kauhuelokuvista joita näin ihan liian pienenä. Nukuin valot päällä vielä opiskelijakämpässäkin. Vanhempien viereen en sentään kehdannut mennä enää n.10 vuotta täytettyäni.