asumme eri huoneissa. veikkauksia kauanko suhde kestää?
Ollaan oltu 4 v yhdessä, ja viimeisen vuoden mies asunut ja nukkunut toisessa huoneessa. 1lapsi.
Ei ihmeemmin riitoja, ei tosin seksiä tai läheisyyttäkään. En ole painostanut "muuttamaan yhteen" kun näyttää tuolla viihtyvän. Tämmöistäkö sitten 10-20vuotta? Kauanko epäilette että suhteemme vielä kestää? Itse olen jo työtuttavaan ihastunut, luulen että johtuu tästä tilanteesta.
Mies ilmeisesti vaan viihtyy näin. Ei mullakaan mitään pahempaa valittamista ole, ei onneksi tee (hänen kanssaan) seksiäkään enää mieli. Kohtahan onneksi suhteemme tod näk muuttuu sisarilliseksi, seksi alkaa tuntua luonnottomalle ja voimme erota ystävinä :D
Ikää n. 35 molemmilla.
Kommentit (14)
Sun miehelläsi on kaiketi toinen nainen tai muita naisia. Ootte ollut vasta lyhyen aikaa yhdessä ja suhde jo noin huonossa jamassa. Miten tuohon on ajauduttu?
Me on nukuttu eri huoneissa yli 10 vuotta, mutta kyllä meillä seksiä on viikottain ja läheisyyttä myös. Puhumme myös paljon ja vietämme aikaa mielellään yhdessä.
En osaa sanoa teidän suhteen kestosta. Mutta viestistäsi tuli mieleen, että monissa parisuhteissa on varmaan tultu siihen pisteeseen, että seksi tuntuu jo aivan mahdottomalta. Onko monen vuoden tauon jälkeen enää paluuta seksielämään tämän saman kumppanin kanssa?
Puoli vuotta sanoisin minäkin.
Onko syynä toiseen huoneeseen muuttamiseen ollut vauvan syntyminen ja se, että toisen pitää saada nukkuakin, jotta jaksaa töissä? Mutta ilmeisesti sinäkin siis olet jo työelämässä takaisin. Aika nopeasti olette saaneet lapsen. Minkä ikäinen lapsi on? Suhteen kohtalo riippuu hiukan siitä.
Meillä oli tuo tilanne yhdessä vaiheessa, ja eihän siinä mennyt kauan kun tajusi, ettei yhdessä asumisessa ole mitään järkeä, kun ei oikeasti enää asu yhdessä eikä elä perheenä.
Syy tilanteeseen: Mies vaan muuttanut sinne. Ei myöskään vapaaehtoisesti istu esim samalla sohvalla. Suuttuu jos tungen siihen, pl jos hänen sukulaisiaan on paikalla silloin esittää että meillä on oikein romanttista :D
En tiedä. Ajattelin nyt elellä ihan rauhassa, hankkia omia harrastuksia ja käydä jossain lyhyillä matkoilla lapsen kanssa kahdestaan niin mies saa olla rauhassa.
Ap
Ap miksi et eroa miehestä? Vai onko tuo sinulle mielekästä elämää kun mies ei selvästikään rakasta sua enää?
Vierailija kirjoitti:
Syy tilanteeseen: Mies vaan muuttanut sinne. Ei myöskään vapaaehtoisesti istu esim samalla sohvalla. Suuttuu jos tungen siihen, pl jos hänen sukulaisiaan on paikalla silloin esittää että meillä on oikein romanttista :D
En tiedä. Ajattelin nyt elellä ihan rauhassa, hankkia omia harrastuksia ja käydä jossain lyhyillä matkoilla lapsen kanssa kahdestaan niin mies saa olla rauhassa.
Ap
Meillä ihan samanlaista,nukutaan samassa sängyssä,mutta akkaan ei saa koskea eikä edes mennä lähellekään.
vituttaa vaan kun on pitänyt lapsi tehdä tuon kanssa ja jos jostain löytyy joku uusi kiva pirkko heitän entisen pihalle samantien.
t.M
Aapeen kuvauksen perusteella heidän suhteensa on jo ohi: Eri huoneissa nukkumisen lisäksi he tekevät kaiken muunkin erillään eivätkä edes kaipaa toisiaan. Asenne on kielteinen ja passiivinen.
Mutta ei eri huoneissa nukkuminen välttämättä tarkoita huonoa suhteesta, jos kaikki muu on kunnossa. Esim meillä se tarkoittaa vain, että mulla on erinäisiä muista syistä johtuvia univaikeuksia ja lisäksi miehellä on lievä uniapnea, joka pitää mua hereillä ( Eli ei se kuorsaus, vaan mä valvon, että milloin kuorsaus lakkaa ja mies pitää taas tönäistä hengittämään) jos olen samassa huoneessa. Ja juu tiedän että uniapneaan olisi hoitoa, mutta se on sen verran lievä, että mies ei itse koe tarvetta lääkärille ja ne hoitovehkeet ei ole ihan kevyttä mallia - joten pakottaakaan ei voi. Meillä on parin vuosikymmenen mittainen suhde, teemme yhdessä asioita, haemme läheisyyttä hereilläoloaikana ja ennen kaikkea olemme kiinnostuneita toistemme hyvinvoinnista.
Siis onko tuo suhde, jos kumpikaan ei huomioi toista mitenkään romanttisesti? Eli on tainnut loppua se jo ajat sitten.
Minä haluaisin omaan huoneeseen. olen aina sanonut, että elämän suurimpia nautintoja on hyvät unet. Mieheni kuorsaa, hiplaa unissaan ja hohtaa kuumuutta. Nautin, kun hän on työmatkalla ja saan nukkua yksin. Mutta mies tyrmää ajatuksen erillisistä makuuhuoneesta ja sekoittaa asiaan rakastamisen. Minä rakastan miestäni ja haluan häntä, ei tämä siihen liity. Ja niin minä sinnittelen samassa huoneessa, samassa vuoteessa, jo 18. vuosi menossa. :(
Vaikuttaa vähän siltä, että olette henkisesti jo eronneet. Tuo teidän elämänne tuntuu mun mielestä aika surulliselta: kumpikaan ei merkitse toiselle mitään, yhteinen elämä on "ihan sama". Ehkä kannattaisi nyt ryhdistäytyä ja erota myös fyysisesti. Tehän olette jo aikuisia, joten elämänkokemusta ja rohkeutta luulisi sen verran piisaavan, että voitte muuttaa elämäänne.
Yleisellä tasolla: eri huoneissa nukkumisesta/ asumisesta ei sinänsä voi päätellä mitään suhteen laadusta, siihen voi olla vaikka mitä käytännön syitä. Silti suhde voi olla lämmin ja hyvä, mutta teidän kohdalla niin ei ole. Veikkaan, että te voitte elää noin vaikka hautaan asti jos ette saa erottua, mutta toivon, että eroatte, jotta teidän kaikkien elämänlaatu paranisi. Yksin toisen kanssa on paljon yksinäisempi kuin omillaan.
Maksimissaan 2v tästä päivästä.