Ilpäiväkerho ekaluokkalaiselle: Kallis ja hyvä vs. halvempi ja huonompi.

Taidetaan tehdä niinkuin enin osa täällä ehdotti, ja oma mielikin oli alunperin sillä kannalla:



Ilmoitamme lapsemme siihen kalliimpaan kerhoon, ja revimme rahan vaikka mistä. Ei meillä ole mitään ihme paineita rahallisesti, tähänkin asti on aina pärjäilty joten kuten. Lisämenot vain aina huolestuttavat vähän, kun tulot eivät vastaavasti nouse. Mutta kyllä me keinot keksitään, onneksi ei olla mitään luottokorttien vinguttajia, niin pysyy talous omissa käsissä.



Tällä alueella asuminen on muutenkin vähän vaativaa lapsille, on levottomuutta, liikennettä ja meteliä. Koulu, johon poika menee, on suuri. Ajattelimme, että hänelle on tärkeää, että pystyy koulupäivän jälkeen rauhoittumaan ja rentoutumaan, kun kotona sitten taas alkaa iltahärdelli pikkusisarusten kanssa.

valvojia onkin lapsimäärään nähden vähän. Tuskin tää nyt sua auttaa, halusin vaan antaa oman kommenttini, puistoja on varmasti tosi erilaisia.

Alkuvuodet olimme siellä joka päivä joka päivä, ja hyvältä näytti. Muiden äitien kanssa ajattelimme, että tännepä on kiva tuoda lapset sitten iltapäiväkerhoon, kun tullut tutuksi vuosien aikana ja kovasti tykätään.



Sitten alkoi kuulua kummia: Henkilöstöä siirrettiin toisiin puistoihin, vähennettiin, ma-suhteita ei jatkettu jne. Siis " löysät pois" , alettiin puhua enemmän ja enemmän vanhempien osallistumisesta puiston toimintoihin, mikä sinänsä on ihan ok.



Kun vakansseja vähennettiin ja lapsimäärä kasvoi, alkoi puiston toiminta näyttää ihan erilaiselta kuin vielä vuotta aiemmin. Ja tässä vaiheessa lähtivät vanhat työntekijät pois - eivät jaksaneet enää. Paineet kasvoivat liian suuriksi.



Uudella porukalla on ollut kova työ luoda uudestaan hyvä henki puistoon, uusin ehdoin uudessa tilanteessa, kun puitteet ovat edelleen yhtä niukat.



Jotenkin Helsingin päättävissä elimissä ei meinata tajuta, miten tärkeitä nämä kaupungin leikkipuistot ovat lähialueen perheille. Monet toiminnot puistossa ovat suoranaista lastensuojelutyötä, johon kaikilla perheillä on mahdollisuus päästä mukaan matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti.



No, meni vähän aiheen vierestä, mutta kun jotenkin liippaa läheltä meilläkin.

Meillä koulutulokkaiden vanhempainillassa oli iltapäivähoidon järjestäjät mukana kertomassa toimistaan. Hinnoista ei paljon ollut puhetta, ainoa hintansa ilmoittanut taho oli ilmeisestikin se halvin...



Heillä tosin toivotaan, että vanhemmat ja lapsi " tekevät kotona sopimuksia" ip-hoidossa käymisestä ja siellä käyttäytymisestä. Asia sinänsä ok, mutta kyynikko tulkitsee kyllä tuota kohtaa sillä tavalla, että he eivät pysty takaamaan lapsen turvallisuutta tiukan paikan tullen. Tuli olo, että paettaisiin lopulta näiden " sopimusten" taakse.



Pistää kyllä miettimään tuo kerhojen erilaisuus. Kaikkihan ei tule esille komeista esitteistä tai hienoilta nettisivuilta. Ison nuorisojärjestön paikalliset kerhot voivat olla ihan erilaisia toisiinsa verrattuna



Ehkä ap:n kannattaisi hankkia " tuoretta" tietoa siitä halvemmastakin vaihtoehdosta, nuo tilanteethan voivat myös muuttua, toiminta kehittyy jne. Onko siellä leikkipuistossa vaihtunut henkilökunta paljon, onko syyt tiedossa (Meillä päin esim. vanhat työntekijät sanoivat lähtiessään pakevansa uppoavasta laivasta...). Vuoden kuluttua toiminta saattaa jo olla vakiintunutta ja pahimmat kriisit elettyä elämää.



Saapa nähdä, miten meilläkin lopulta päätetään,

Ite laittaisin lapsilisät vaikka tohon kerhoiluun... sopivan kokonen summa.

läksykerhossa valvotaan että läksyt tehdään ja harrastetaan askartelua, liikuntaa yms.

itse olen opiskeleva yksinhuoltaja ja tuloina vain opintotuki, lapsilisä ja elatusmaksu. silti vien lapseni 70 e /kk maksavaan hyvään ip-hoitoon. onneksi isä maksaa puolet :)

lapsi on tykännyt ja hoitajat ovat ihania. ruokakin on usein ihan jotain muuta kun pieni välipala; usein lämmin ruoka, kerran viikossa lasten toiveruokaa. olen todella tyytyväinen :)

Kyllä sen 60 ¿ jostain pinnistäisin. Onhan 90 ¿/kk iso raha, mutta mielummin tosiaan 60 ¿ maksan enemmän kunnon hoidosta.

Itse olen ip-ohjaajana ala-asteen yhteydessä olevassa kerhossa ja se on kamalaa.. Ohjaajia on aivan liian vähän lasten määrään katsoen, erityislapsia meillä on noin 5kpl. Yritämme kaikkemme mutta silti tuntuu että se on vain säilytyspaikka koulu jälkeen. Erityislapset vaatii paljon ohjaajilta huomioo joten muut lapset joutuvat lähinnä tyytymään siihen että ohjaajat katsoo heidän touhuja vain sivusilmällä. Etenkin ulkona ollessa on näin. Sisällä on aikaa muillekin enemmän kun on pienet tilatja näkee kaikki kerralla. Kerho maksaa välipalan kanssa 100 euroa/kk

jossa on yhteistila ja kolme huonetta. Ip:ssä on paljon aktiviteetteja, discoa, laskettelua, vierailuja, teatterikäyntejä, liikuntakerho, afrikkalaisen tanssintunteja kerran viikossa, aina aiheisiin sopivaa askertelua tms... ei jokainen ole vain lapsen säilytyspaikka, kuten väitit...

ip kerhoon. joko seurakunnan tai kaupungin järjestämä, itse töissä kaupungin. Ainoat retket mitä olemme uskaltaneet tehdä on kävelylenkki läheisen lammen ympäri ja metsään menty leikkiin.