En oppinut ammattikorkeakoulussa juuri mitään, muilla sama tunne?
Valmistuin jouluna 2014 AMK:sta, koska halusin olla järkevä. Koulussa ei kiinnostanut panostaa kursseihin. Menin rimaa hipoen koko ajan. Lukeminen oli juuri sitä, että pänttäsin edellisenä iltana tenttiin ja unohdin kaiken tentin jälkeen. Harjoittelut olivat paikoissa, joissa ei ole töitä tarjolla. Tuli nekin valittua periaatteella "laittakaa mut mihin vaan harjoittelemaan, kunhan saan ne tehtyä alta pois".
Nyt ammattiin valmistuneena olen epämotivoituneempi kuin koskaan, en tunne osaavani yhtään mitään, eikä minulla ole suhteita työelämään juuri niihin paikkohin, joissa niitä töitä on tarjolla ja töitä on vaikeaa saada. Monesti en ole päässyt edes haastatteluun, sillä en ole ollut ko. paikassa harjoittelussa. Monesti kysytään "missäs olit harjoittelussa?" ja kun kerron, niin vastaukseksi saan "jaa, sehän kuulostaa mielenkiintoiselta, ihan erilaista hommaa kuin tämä meidän työ". Ja jää työt saamatta.
Olen ollut viimeisen vuoden aikana vain sellaisissa määräaikaisissa pätkähommissa, joita voi tehdä jopa amistutkinnon tehneet. En oikein pääse etenemään urallani ja nekin vähät tiedon rippeet, jotka opiskeluaikanani sain, häviävät kuin tuhka tuuleen. Pahinta on se, ettei minua edelleenkään motivoi tehdä tätä työtä.
Kommentit (38)
En mäkään yliopistossa. Graduni aiheesta tiedän vähän, mutta siihen se jää.
Tekniikan alaa, en nyt lähde erittelemään sen tarkemmin. Olisin edes lukenut dippa-inssiksi. ap
Mulla on ihan just toinen vuosi opiskelua takana ja alkaa siis vikat 1,5 vuotta.. Joo, ei tästä tuu mitään. En oo mitään oppinut ja läpäsen kurssit just kans kakkosilla tai tuurilla kolmosilla.
Harjoitteluakaan ei oo vielä tehty, onneks perusharjoittelun saan hyväksiluettua. Pariin syventävän harkan paikkaan oon ottanut yhteyttä mut ei oo tullut vastauksia.
Tradenomiksi opiskelen.. jos ees kaupan kassalle päätyis töihin niin oon tyytyväinen, sekin ois ylennys tästä hamppariravintolatyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alaa, en nyt lähde erittelemään sen tarkemmin. Olisin edes lukenut dippa-inssiksi. ap
Mulla on vähän samanlainen fiilis DI-opintojen jälkeen... tuntuu etten osaa juuri mitään muusta kuin dippatyöni aiheesta. Motivaatio oli tosi heikko koko opiskelujen ajan, vaikka numerot onkin hyviä.
Vaikka kyllä toisaalta uskonkin, että sen verran kuitenkin pohjatietoa on päähän tarttunut, että pystyn sitten työpaikalla opettelemaan tarvittavat asiat :D
Oma vikasi siis. Säikähdin jo, että opetuksen taso ja vaatimukset olisivat laskeneet niin aihaisiksi, että et siksi olisi oppinut.
Kävin ammattikorkean hyvin-kiitettävin arvosanoin. Nappasin parhaat harjoittelupaikat. Tein oman alani töitä kesäisin jo opintojeni ohessa. Moni näistä on yrittänyt saada minut töihin suoraan opinnoista valmistuttanikin, muttasilti valitsin itselleni aivan uuden työnantajan. Painavana kriteerinä oli hyvä johtaminen, kun valitsin työpaikkani. Viihdyn!
Tästä syytä HR:n on tärkeää tarkastaa paperit, koska kyllä se motivaatiosta aika paljon kertoo onko valmistunut 4 vai 2 keskiarvolla. Miksi pitäisi olettaa, että työelämässä panostaisit yhtään enemmän?
Tuota.. Joo. No syy tähän löytyykin aloituksestasi.
Valmistun nyt lähihoitajaksi kesäkuussa, ja voin sanoa valmistuvani ylpeänä suorituksistani ja reppu täynnä eväitä työelämään. Ero siinä on se, että mä opiskelin ja panostin.
Turhaan valitat, itsepähän valintasi teit.
Jos et tämän vuoden loppuun mennessä ole päässyt työelämään järkevästi mukaan, niin sinuna hyväksyisin tappioni ja lähtisin uudestaan opiskelemaan. Joko joku ammatillinen lisäkoulutus tai kokonaan uusi ala.
Komppaan muita. Ei sitä kokemusta ja tietoa tuoda sulle kotiovelle.
Kuinka tyhmä täytyy olla, että pystyy käymään koulua vuosikausia oppimatta mitään?
Hae maisteriksi tai kandiksi yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Hae maisteriksi tai kandiksi yliopistoon.
Heh, maisterihakuun vaan paperit 2:n keskiarvolla. Ja tuskin ap ei-ensikertalaisena mahtuu kandikiintiöönkään, jos motivaatio ja oppimistulokset tuota luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syytä HR:n on tärkeää tarkastaa paperit, koska kyllä se motivaatiosta aika paljon kertoo onko valmistunut 4 vai 2 keskiarvolla. Miksi pitäisi olettaa, että työelämässä panostaisit yhtään enemmän?
Useimmiten työkokemus on se, joka vain ratkaisee. Varsinkin joillakin tekniikan aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae maisteriksi tai kandiksi yliopistoon.
Heh, maisterihakuun vaan paperit 2:n keskiarvolla. Ja tuskin ap ei-ensikertalaisena mahtuu kandikiintiöönkään, jos motivaatio ja oppimistulokset tuota luokkaa.
Nykyinen tilanne voi motivoida pääsykokeisiin lukuun.
Ihan sama se on yliopistollakin. Nuo kouluthan ovat älykkyystestejä. Jos pääset läpi saat alkaa opiskelemaan työelämässä. Tietty hyvä olisi oppia edes jotain.
En minäkään kokenut oppivani mitään ja tuostahan se juuri johtui, etten oikeasti mitään opetellut. Juuri ja juuri läpi. Ala ei kiinnostanut, enkä ole ollut koskaan töissä. Oli pakko mennä vaan johonkin, mihin pääsee helposti sisään, kun äiti savusti minut ulos kotoa. Onneksi teki niin, vaikka silloin suututtikin. Yksin asuvaa nettirunkkaria vielä pahempi kohtalo olisi olla äidin luona asuva nettirunkkari.
Kyllähän sitä itse pitää olla motivoitunut oppimaan ja tekemään hyvää jälkeä. Jos teet kaiken vain siksi että saat jonkun aanelosen käteen, niin olisit varmaan voinut käyttää ekan koulupäivän sellaisen värkkäämiseen ja tulostamiseen ja sitten luovuttaa paikkasi jollekin oikeasti oppimaan tulevalle. Minäkin olen tehnyt harjoitteluja jos jonkinmoisissa paikoissa ja aina olen jotain oppinut, vaikka sitten sen että mitkä työtavat eivät sovi minulle tai millainen on hyvä tiimi tai huono johtaja tai ihan vain että miten keitetään teetä tai käytetään hälytyslaitteistoa. Aina voi oppia jotain ja aina voi löytää motivaatiota. Ihan omaa menetystä jos käyttää vuositolkulla aikaa pelkkään olemassaoloon.
No sitä niittää mitä kylvää.