- - - Miten selvitä häpeän tunteesta (kasvojen menettäminen)? - - -
Hyvät kanssa sisaret, ja veljet. Pyytäisin apuanne hankalaan tilanteeseeni.
Häpeä on varmasti useimmille tuttu tunne. Elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, ja välillä mokaa pienesti, välillä isommin. Häpeä voi kestää minuutin tai pari päivää, miten sattuu.
Mulle häpeästä on tullut tosi iso juttu, joka hankaloittaa elämääni. Pari väärin valittua sanaa, epäonnistunut kevennys - ja se oli siinä. Taustaksi, olen pienen kaupungin yläkoulun opettaja, kansankynttilä, paikallinen julkkis ja tekemisiäni seurataan. Osallistuin pari viikkoa sitten tilaisuuteen, jossa heitin ilmaan kevyen "vitsin", jota yleisö ei ilmeisesti ymmärtänyt, tai ymmärsi väärin. - Siis julkisessa tilaisuudessa kymmenien ihmisten edessä- Sain pari henkilöä suuttumaan silmittömästi ja he myös sen kertoivat minulle siinä saman tien, ihmisten edessä. Yleisön ilmeet olivat hämmästyneitä... no, tuskin tarvitsee kertoa enempää... Täysi floppi. Nyt juttu leviää, värittyy ja velloo valtoimenaan. Olen käytännössä täyden idiootin maineessa.
Miten tästä eteen päin? Julkinen anteeksipyyntö ei enää onnistu, tilanne vaan on sellainen, että "juna meni jo". En aidosti usko, että voisin selittelemällä enää selvitä tästä. Pitänee vaan painaa leuka rintaan ja yrittää selvitä päivästä toiseen. Toivoa, että tomu laskeutuu.
Miten olette selvinneet käsittämättömästä tilanteesta ja häpeästä?
Kommentit (32)
Yyyy, pikkupaikkakunnan ahdasmielistä meininkiä, ahdistavaa! Miksi haluat asua tuollaisessa umpiossa? Itse muuttaisin isompaan kaupunkiin heti.
Mutta asiaan. Olet siis heittänyt vitsin, jota kukaan ei tajunnut. Et ole tehnyt rikosta. Ihan turhaan häpeät sitä, että kyläläiset ovat huumorintajuttomia ja tyhmiä.
Sillä viisiin, että ihmisiä ei lopulta kiinnosta kuin omat hommansa, ei toisten toilailuja jaksa kauan mehustella. Tuskin kukaan alkaa kutsua sua jatkuvasti Moka-Sirpaksi tai Mölyapina-Marjaksi. Elät muuten entiseen malliin ja teet niitä asioita, mistä nautit. Ehkä jossain tilaisuuden tullen voit kahdenkesken sanoa jollekin loukkaantuneelle, että kun se homma ei mennyt niin kuin piti. Tuntuuhan se aluksi pahalta, aivan hirvittävän pahalta, en sitä sano, mutta elämä voittaa. t. häpeän vuoksi itsaria yrittänyt
Hyväksymällä itsesi epätäydellisenä inhimillisenä ihmisenä. Ja ymmärtämällä, että ei se muillakaan niin kummoista ole. Hyväksy, että mokasit, että häpeät ja että muillekin tapahtuu samantyyppisiä juttuja. Kun tämän tajuaa, ei enää ota nuin raskaasti tuommoisia juttuja. Itselleen voi jopa nauraa ystävällisesti.
Kerro se vitsi, kyllä sinut muutenkin tunnistetaan tuosta aloituksesta! Olisi kiva kuulla, millä lailla se oli outo.
Tiedän tunteen, häpeä voi pahimmillaan olla halvaannuttavaa.
Mulla ongelmana on se, että saan häpeäkohtauksia ihan pienemmistäkin jutuista. Jään usein vatvomaan omia sanomisiani tai tekemisiäni ja kärpäsestä tulee härkänen. Mulla on ilmeisesti aika heikko itsetunto ja siihen lisäksi vielä toisten miellyttämisentarve.
Oon yrittänyt etsiä netistä apua asiaan, mutta aika usein siellä vaan neuvotaan unohtamaan koko asia (jolle ei voi tehdä mitään) ja menemään eteen päin. No, se ei paljon tällaista ammattihäpeäjää auta. Se mun juttu on juuri siinä, että kontrolloin tekemisiäni ja meen paniikkiin, jos tuntuu että nyt mokasin jotain.
Tässä asiaan liittyvää:
" Häpeän olemassaolosta muistuttaa se, miten reagoimme asioihin ja tapahtumiin. Jokin on koskettanut syvällä olevaa häpeän tunnetta, kun reagoimme epäoleellisiin asioihin turhan voimakkaasti suuttumalla, loukkaantumalla tai tuntemalla itsemme hylätyksi tai torjutuksi. Tallaisissa tilanteissa voi tulla tietoiseksi omasta kohtaamattomasta häpeästään.
Teologian tohtori Ben Malinen puhuu häpeänappuloista, jotka ovat itselle hyvin arkoja kohtia ja palauttavat mieleen aiemmin koetun, torjutun häpeän. Kun jokin painaa häpeänappulaa, kokee usein fyysisiä reaktioita, kuten punastumista, katseen painamista, jähmettymistä, puheen salpautumista tai tilanteesta vetäytymistä."
Opettajakin on ihminen. Kaikki ihmiset mokaavat, jopa amerikan presidentit. Ihminen, joka mokaa harvoin, ei yleensä tee yhtään mitään muutakaan. Ota rennosti ja jos joku ottaa puheeksi asian niin naureskelet vaan, että: Mun moka, tulipa kerrottua huono vitsi kun kaikki eivät ymmärtäneet. Elleivät ota puheeksi, ota itse jos tilaisuus on sopiva.
Kaatuu niitä valtamerilaivojakin. Leuka rintaan ja pää edellä kohti uusia pettymyksiä! ;-) T: Ison firman johtaja, joka on kans mokannut joskus.
Jos häpeän tunne ei meinaa millään mennä ohi, kokeile Mind Fullnessia tai jotakin muuta metodia, jolla saat ajatukset kääntymään pois mokastasi.
Kokeile vaikka itseäsi kehuvaa mantraa vastapainoksi painostavalle häpeän tunteelle. Kuullostaa ehkä naivilta, mutta se auttaa. Tilanteeseen ei kannata jäädä surkuttelemaan.
Katso täältä lisää:
http://www.anittaoertel.net/component/content/article?id=3:h
Jos vitsi ei ollut loukkaava tai syrjivä ketään kohtaan, niin jatka elämääsi normaalisti.
Kukaan ei kuollut, joten jatkat puheista välittämättä elämääsi normaalisti. Jos puheet ja mollaaminen ei vuodenkaan jälkeen lopu, kannattaa muuttaa isompaan kaupunkiin.
Hyväksy vaan se että hävettää. Voit sanoa itsellesi monta kertaa ääneen että kamala kun hävettää. Kylläpä hävettää. Hoe tätä niin tunne tulee sidettävämmäksi. Voit myös kertoa läheisillesi että sua hävettää, se auttaa.
Sitten vaan leuka rinnassa raitille. Kerrot vastaantulijoille että sua hävettää. Ihmiset on yllättävän anteeksiantavia ellei asia liity johonkin pedofiliavitsiin.
Mulla vähän sama juttu...jotenkin kun yritän keventää (heittää vitsiä) niin kaikki menee pieleen. Eli yritän välttää vitsailua ja pysyä asiassa.
Mokailua ei ole kielletty...jatka vaan omana itsenäsi.
Suomalaiset ovat häpeäjäkansaa. Ja jos joku ei ymmärrä hävetä, niin laitetaan häpeämään, ikään kuin julkiseen häpeäpaaluun. Minä en luontaisesti nolostele, mutta olen huomannut, että sitä pitää moni pahana. Jos en tahallani ole tehnyt väärin tai satuttanut toista elollista olentoa, niin mitä sitä häpeemään? En ymmärrä. Kaikki mokaa kuitenkin. Virheistä oppii, ja opettajana sun pitäisi tietää se kaikista parhaiten.
No, mua pidetään aika outona. Olen sellainen luonnonlapsi.
Suomalaiset ja japanilaiset ovat tässä samanlaisia. Pelätään vimmatusti kasvojen menetystä. Jotkut jopa tappaa itsensä häpeän takia. Mutta ei elämä oo niin vakavaa.
Minua kyllä kiinnostaisi se vitsi. Vihjaa vähän 😀
Maalaistollojen mielipiteet ei ole kiinnostaneet ennenkään, miksi siis nyt? Muuta sivistyksen pariin pois kepuloitten keskeltä.
MInäpä veikkaan, että suurin osa läsnäolijoista ymmärsi kyllä vitsin, mutta tajusi myös tilaisuuden nöyryyttää sinua, joten valitsi esittää etteivät muka ymmärtäneet. Nuo syrjäseutujen kepulaiskylät ovat ihan hirveitä paikkoja - pois sieltä jos vielä henki kulkee.
Takerrun tuohon "Yleisön ilmeet" -kohtaan. Tuli vaan mieleen että ehkä heitä siinä järkytti enemmän niiden muutamien ihmisen reaktio kuin se vitsisi, ja siksi olivat hämästyneen näköisiä. Itse ainakin jään tyrmistyneenä katsomaan jos joku mesoaa julkisella paikalla. Uskoisin että sellaista julkista lynkkaamista ja tylytystä pidetään laajastikin huonona käytöksenä, ja luulen että tässä jupakassa ollaan "sinunkin puolella". Eli varmasti joukossa oli myös empaattisia ja viisaitakin ihmisiä jotka osasivat nähdä tilanteen läpi.
Katsopa Curb Your Enthusiasm (Jäitä hattuun) -sarjaa, niin opit jokapäiväisestä noloudesta.
Se Larry on kyllä jonkun sortin asperger, mutta silti. Tilanteita sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Jos vitsi ei ollut loukkaava tai syrjivä ketään kohtaan, niin jatka elämääsi normaalisti.
Tottakai se oli loukkaava ja/tai syrjivä. Ei tuollaista yleisöreaktiota tule muuten.
Kokeile eft