"jos pienituloisissa perheissä vain toinen vanhemmista käy töissä, se on yleensä äiti" Subj. hoito-oikeuden rajoitus koskee siis useimmiten isiä
Miten minusta tuntuu että useimmiten on ajateltu että se työtön joka vie lapsen koko päiväksi päiväkotiin on yleensä äiti. Tilastot kuitenkin kertoo, että se onkin isä, joka ei työttömänä ollessaan hoida lapsia.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/852702/KSML+Yha+useampi+nainen+perheen…
Kommentit (13)
Veikkaan että monelle tulee ainoaksi vaihtoehdoksi ero. Työssäkäyvä yh-äiti saa toki kokopäiväisen hoitopaikan.
Miten muuten käy jos on yhteishuoltajuus ja se työtön vanhempi asuu vaikkapa ihan toisella paikkakunnalla. Lapset pakko antaa tälle arkipäiviksi?
Minkälaisten luusereiden kanssa teette oikein lapsia? Ikinä en voisi ajatella, että mieheni olisi huonompi lastenhoitaja kuin minä. Toisaalta ei hän kyllä ole työtönkään. Mutta oikeasti eikö miehiä voisi pitää ihan täysivaltaisina ihmisinä?
Pitääkö mun antaa lapset arkipäiväiksi työttömälle isälle joka asuu 300 km:n päässä? Minä käyn töissä mutta en varmaan ole enää oikeutettu kokopäiväiiseen hoitopaikkaan koska isä on työttömänä? Nuorempi on vasta 2 v, ovat nähneet isäänsä vain kaksi kertaa kuussa. Meillä on yhteishuoltajuus.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisten luusereiden kanssa teette oikein lapsia? Ikinä en voisi ajatella, että mieheni olisi huonompi lastenhoitaja kuin minä. Toisaalta ei hän kyllä ole työtönkään. Mutta oikeasti eikö miehiä voisi pitää ihan täysivaltaisina ihmisinä?
Siinä vaiheessa kun mies käyttäytyy kuin vajaavaltainen niin vaikea on häntä pitää täysivaltaisena...
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisten luusereiden kanssa teette oikein lapsia? Ikinä en voisi ajatella, että mieheni olisi huonompi lastenhoitaja kuin minä. Toisaalta ei hän kyllä ole työtönkään. Mutta oikeasti eikö miehiä voisi pitää ihan täysivaltaisina ihmisinä?
Tilanteet muuttuu. Jos et ole huomannut, työttömyys, etenkin miesten, on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Monellet tuo on aiheuttanut masennusta ym. Ihminen ei olekaan ihan sama kuin silloin vuosia sitten kun perhettä perustettiin.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö mun antaa lapset arkipäiväiksi työttömälle isälle joka asuu 300 km:n päässä? Minä käyn töissä mutta en varmaan ole enää oikeutettu kokopäiväiiseen hoitopaikkaan koska isä on työttömänä? Nuorempi on vasta 2 v, ovat nähneet isäänsä vain kaksi kertaa kuussa. Meillä on yhteishuoltajuus.
Ei koske etävanhempaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö mun antaa lapset arkipäiväiksi työttömälle isälle joka asuu 300 km:n päässä? Minä käyn töissä mutta en varmaan ole enää oikeutettu kokopäiväiiseen hoitopaikkaan koska isä on työttömänä? Nuorempi on vasta 2 v, ovat nähneet isäänsä vain kaksi kertaa kuussa. Meillä on yhteishuoltajuus.
Ei koske etävanhempaa
Jos on viikko-viikko-systeemi, niin sittenkö pitää?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pelottavaa ajatella mitä tapahtuu kun syrjäytyneet isät pakotetaan hoitamaan lapsia. Moni nainen on täällä kirjoittanut sohvaloisesta, joka ei hoida kotia eikä lapsia. Nyt on sitten pakko... Millä seurauksin?
Onko syrjäytynyt isä lapsia hoitamassa jotekin pelottavampi kuin syrjäytynyt äiti? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pelottavaa ajatella mitä tapahtuu kun syrjäytyneet isät pakotetaan hoitamaan lapsia. Moni nainen on täällä kirjoittanut sohvaloisesta, joka ei hoida kotia eikä lapsia. Nyt on sitten pakko... Millä seurauksin?
Onko syrjäytynyt isä lapsia hoitamassa jotekin pelottavampi kuin syrjäytynyt äiti? Miksi?
Kyse on siitä että nämä syrjäytyneet vanhemmat ovat usemmiten isiä, eivät äitejä. Eli esimerkiksi tämä päivähoito-oikeuden muutos koskettaakin todennäköisemmin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö mun antaa lapset arkipäiväiksi työttömälle isälle joka asuu 300 km:n päässä? Minä käyn töissä mutta en varmaan ole enää oikeutettu kokopäiväiiseen hoitopaikkaan koska isä on työttömänä? Nuorempi on vasta 2 v, ovat nähneet isäänsä vain kaksi kertaa kuussa. Meillä on yhteishuoltajuus.
Ei koske etävanhempaa
Jos on viikko-viikko-systeemi, niin sittenkö pitää?
Jos on viikko-viikko-systeemi, niin ei kai se isä omalla viikollaan muutenkaan lähde kuskaamaan lapsia hoitoon sieltä 300km päästä?
Mun kotipaikkakunnalla on paljon kotiäitejä, joita voi pitää jollain lailla syrjäytyneinä.
Peruskoulun jälkeen on menty ammattikouluun sille linjalle, jolle on sattunut pääsemään. Paikallisessa ammattikoulussa on tytöille tarjolla luonnonvara-ala (eläintenhoitaja) ja palveluala tytöille (kokki ja lähihoitaja), sillä sukupuolirooleja ei siellä ylitetä, eikä tytöt edes hae sähköasentajaksi tai maalariksi. Kun töitä ei paikkakunnalla ole, eikä itsellä ole minkäänlaista aloitekykyä (joskus muutetaan poikaystävän perässä isompaan kaupunkiin, jossa saattaa avautua uusia mahdollisuuksia), niin lasten tekeminen on oikeastaan ainoa vaihtoehto "päästä elämässä eteenpäin". Lapset hoidetaan tietenkin kotona tai viedään isovanhemmille, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tai työttömänä. Lapset eivät saa "varhais-" tai muutakaan kasvatusta, sillä äidit (ja isät) itsekin ovat jääneet henkisesti ikuiseen teini-ikään. Mammat sanovat kouluttautuvansa uudelleen, kun lapset ovat vähän isompia, mutta eihän se tilanne ole sen parempi sitten 30 - 40 -vuotiaanakaan peruskoulupohjalta ja ilman työkokemusta. Toivottomuus ja näköalattomuus periytyy ties kuinka monessa sukupolvessa. Esimerkkini on Itä-Suomesta, mutta tällaista on varmasti paljon muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Mun kotipaikkakunnalla on paljon kotiäitejä, joita voi pitää jollain lailla syrjäytyneinä.
Peruskoulun jälkeen on menty ammattikouluun sille linjalle, jolle on sattunut pääsemään. Paikallisessa ammattikoulussa on tytöille tarjolla luonnonvara-ala (eläintenhoitaja) ja palveluala tytöille (kokki ja lähihoitaja), sillä sukupuolirooleja ei siellä ylitetä, eikä tytöt edes hae sähköasentajaksi tai maalariksi. Kun töitä ei paikkakunnalla ole, eikä itsellä ole minkäänlaista aloitekykyä (joskus muutetaan poikaystävän perässä isompaan kaupunkiin, jossa saattaa avautua uusia mahdollisuuksia), niin lasten tekeminen on oikeastaan ainoa vaihtoehto "päästä elämässä eteenpäin". Lapset hoidetaan tietenkin kotona tai viedään isovanhemmille, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tai työttömänä. Lapset eivät saa "varhais-" tai muutakaan kasvatusta, sillä äidit (ja isät) itsekin ovat jääneet henkisesti ikuiseen teini-ikään. Mammat sanovat kouluttautuvansa uudelleen, kun lapset ovat vähän isompia, mutta eihän se tilanne ole sen parempi sitten 30 - 40 -vuotiaanakaan peruskoulupohjalta ja ilman työkokemusta. Toivottomuus ja näköalattomuus periytyy ties kuinka monessa sukupolvessa. Esimerkkini on Itä-Suomesta, mutta tällaista on varmasti paljon muuallakin.
Miten ne on peruskoulupohjalla jos ovat käyneet amiksen?
Jotenkin pelottavaa ajatella mitä tapahtuu kun syrjäytyneet isät pakotetaan hoitamaan lapsia. Moni nainen on täällä kirjoittanut sohvaloisesta, joka ei hoida kotia eikä lapsia. Nyt on sitten pakko... Millä seurauksin?