♥SYYSKUU-04VIIKONLOPPU♥
Kommentit (32)
Eilinen mummolareissu otti niin voimille, että illalla olikin sitten ihan väsyksissä. Aika paljon näköjään vaikuttaa sekin, etten ehtiny nukkua päikkäreitä, vaikken yleensäkän nuku kuin puolisen tuntia.
Ei sitte hiihdetykään. Oli jotenkin muka niin kylmä eikä tullu oikein sopivaa hetkeä. Synttärit meni kivasti. Tulipa vanhat kyläläisetkin samalla nähtyä ja naapurin " nuorisonkin" (päälle 30v kuten mäkin) kanssa ehti vaihtaa muutaman sanan.
Aamulla haudutin sitte 4-viljan puuroa oikein kunnon " suoraan myllstä" -hiutaleista ja keitin mustikasoppaa. Lapset ei ollu kovin innoissan, mutta omasta mielestä tuli hyvää.
Tänään pitäis ainakin anoppilaan mennä ja madekeitto keittää.
Ynis. Lähdin eilen etukäteen Pekan ja keskimmäisen kanssa sieltä synttäreiltä. Mun äiti jäi sinne vähän tiskaamisavuksi ja esikoinen halusi jäädä myös. Muuta pukemista ei ollu kuin kengät, mutta millään en meinannu saada niitä tytön jalkaan, kun väsyksissään rupes kiukkuamaan, että hän haluaa lähteä kotiin, ei mummolaan jne. Sain kyllä tytön lopulta ihan hyvin nukkumaan, mutta kyllä tympi, kun lähtiessä niin huusi ja kiukkus. Tosin voi olla, ettei ihmiset sitä niin kovin kuullu, kun istuivat oven takana porukassa ja juttelivat.
Kivaa pyhää kaikille!
Lumisateen keskeltä T@hti ja kolmikko sekä rv 19 tasan
Yövieraat lähtivät kotimatkalle aamiaisen jälkeen. Ollut kiva viikonloppu :) Perjantaina näin ystäviä ja jaksoin ihmeen kauan nauttia seurasta. Eilen teimme hyvää ruokaa ja oli rentouttavaa seurustella tytön mentyä nukkumaan. Käytiin saunassa, nautittiin muutama lasi viiniä/olutta, jne. Ja mikä parasta, saimme kaikki nukkua :) Myös tyttö on nyt taas nukkunut hyvin ja huomaa, että on hyvien yöunien ansiosta taas uutta iloista energiaa.
Ynikselle voimia arjen pyöritykseen! Sitähän se välillä on, mitä kirjoitit .. ja täällä on aina tilaa valittaa.
Leppiksellekin voimia! Ja toivottavasti teillä asiat tosiaan pian lähtevät parempaan suuntaan.
Kerppu, oli mukava lukea että teilläkin ruoka-asioissa mennyt kivasti eteenpäin asiat. Peukut pystyssä, että hyvin alkanut vaihe jatkuu edelleen.
Mimmu, tsemppiä! Toivottavasti saat levättyä joskus itsekin!
Hiihtämisestä sen verran, että koulukokemukset eivät ole olleet sen enmpää pahoja kuin erityisen ihaniakaan. Yleensä olin hiihtokilpailuissa siinä keskivaiheella. Eli neutraalia neutraalia - sekä kokemukset että menestys. Minusta vaan tuntuu, että ne pakolliset hiihtokilpailut tappoivat monen mukavat muistot hiihtämisestä. Ja minusta se listojen laittaminen koulun oveen (mikä myös meillä oli tapana) oli myös tylsää ja osalle varmasti myös ei-niin-kiva-kokemus. Vaikka sen aina melkein etukäteen tiesi, kuka keikkuu listalla ekana ja kuka viimeisenä.
Mutta joka tapauksessa, mä kyllä tykkään nykyään hiihtää. Se tekee niin hyvää kireille hartioille ja muutenkin monipuolista liikuntaa. Eli komppaan tässä Hipsua.
Kivaa päivän jatkoa!
Alli
Lukemassa kävin illalla mutten sit jaksanutkaan kirjottaa enää.
Picnic-risteily oli ihan kiva lasten kanssa. Sopivan mittainen ainaki meidän ipanoille ja mun hermoille ;-) Ruoka oli hyvää! Siinäpä se suurin anti olikin. Hytti meillä oli kans, oli ihan hyvä juttu. Pääsi hetkeks rauhoittuun ja lapset sai touhuta, kiipeillä yläsänkyyn jne...
Sassan sapuskatilanne näyttää ja tuntuu ihan omituiselta! Kaurapuuroa pistelee täysiä satseja, perunaa menee aivan järkkyjä määriä, hedelmää pitää saada kahdesti päivässä... Ja päälle litran verran korviketta! Ja siis kaikki on kunnossa! Tuotokset täysin normaaleja, iho täydellinen, vointi hieno... Jos ei tuolla syömisellä ala kertyä painoa ni ei millään... Eilen veteli laivalla lounaaksi maissi-peruna-soseen ja päälle 2dl " maitoa" . Päivällisellä, seisovasta pöydästä, mätti ranskalaisia ihan urakalla!! Sai joka kerta hirveät hepulit ku lautanen tyhjeni, lisää, lisää... Ja niissä ranskalaisissahan on tietty öljyä ja minkä lie kanssa on paistettu samassa... Strange!!!!
Sassan pottailu on myös kehittynyt nyt hurjasti. Eilen just ravintolassa sanoi kakka, kakka ja piteli vaippaansa. Meni vajaa puol tuntia ja sanoi uudestaan. No, hajua ei tuntunut edelleenkään. Mies lähti lapsien kanssa sit hyttiin jonkun ajan päästä. Sassa oli menny pöntölle ja tehny ne sit sinne! Ihan hassua!
Anteeksi vaan tää oma napa mut enpä ole yleensä pystynyt paljoo positiivisia asioita teille tilittää...
Painosta vielä. Siis omasta. Ei tehny mieli tänään mennä vaa`alle, kivempi mennä sit vasta kun tuntuuki siltä et olis pudonnu lisää :) Jatu kyseli miten oon onnistunu. No, ihan vaan jättämällä kaikki turhat syömiset pois. Syön 2 lämmintä ateriaa päivässä ja aamu- ja välipalan. Illalla ei tuu paljoo nyt syötyy. Pelkkää ananasmurskaa rahkan kanssa vaan ja light-mehukeittoja. Noi mehukeitot auttaa mulla myös siihen ruoan jälkeen tulevaan makean himoon. Huikka tölkistä ja taas pärjää...
Mulla on sitä ylipainoo niin runsaasti että siksikin lähtee nyt (vielä) helposti. Saa nähdä mihin painoon tökkää. Ja tökkää, sen tiedän. Nyt siis 78kg :( Tavoite olis 65, ainaki. Matka on pitkä mutta ensi askeleet on otettu ja se on iso asia. Naamasta näkee hyvin et on lähteny toi melkein 5kg. Kehtas jopa eilen käskeä miestä ottaa mustakin kuva. Mua ei ole saanu viime aikoina millään kameran eteen... Yököttää kattoa niitä mihin on joutunu.... Yök.
No joo, tähän on hyvä lopettaa ;-)
Kerppu
Typy ollut tänään taas varsin aktiivinen... Eilen ripuloi nelisen kertaa, mutta ei kuumetta ja on syönyt ja juonut ihan ok, joten en ole ainakaan vielä huolissani. Pyykkiä vaan riittää :-/ Pari vaatekertaa meni aika pikaisesti pesuun...
Pönksylle vielä pikapikaparantumista. Kurjaakin kurjempaa, että tauti näin pitkästi rallattelee elimistössä :-(
Hiihdosta vielä sen verran, että minäkin olen ollut sellainen keskitason hiihtäjä koulun kilpailuissa, joten sen takia ei angstia ole. Harmittaa vaan, että ei ole enää sitä intoa ja iloa mitä ennen yläasteen jonossahiihtoa hiihtoa kohtaan tunsin.
Toki monesta lapsuus- ja kouluajan negatiivisista kokemuksista olen ammentanut oppia omaan toimintaani lasten parissa.
Idealismi on kyllä päässyt karisemaan.
Mies päässee pitämään matkallaan pari vapaapäivääkin nyt viikonloppuna. Ihmettelen, etteivät saaneet päähänsä lähteä Torinoon, kun kuitenkin suht lähellä Pohjois-Italiassa ovat. Ovat eilen porukalla lasketelleet ja nauttineet. Toivottavasti saa voimaa sen verran, että jaksaa ensi viikonloppuna olla kotona " vastuussa" :-)
Huomenna pitäis mun hyvän ystävän tulla yökylään. Hän on viiden päivän pikareissulla Suomessa. Tekisi niin mieli käydä heidän luona Usassa ennen töiden aloittamista, mutta ei taida onnistua.
Kesällä olisi myös sukulaistytön häät Kaliforniassa, mutta tuskin pääsen sinnekään. Välillä on hankalaa, koska kaikki mukavat ihmiset ja sukulaiset ovat ripoteltuina pitkin maailmaa, mutta onneksi nykyisin on helppoja tapoja olla yhteyksissä!
mietiskelee
Keilin
Kerppu, mä lähden huomenna lasten kanssa picnik-risteilylle.
Kaksi kaveria lapsineen lähtee mukaan :) Saas nähdä mitä reissusta tulee 6 lapsen kanssa, joista neljä on 1-2 vuotiaita.
Aattelin että tuo hyvän pituinen reissu Lintsun ekalle laivamatkalle ja myös äipän hermoille.
Johan on Pönksyllä sitkeä tauti, voi kun jo helpottaisi.
Hiihto, iiinhosin hiihtoa, ainoat kokemukset on koulun " pakkohiihdosta" huonoilla vehkeillä. Hiihtokisoihin oli pakko osallistua ja olin aina viimenen tai tokavika.
Pitäisi ehkä kokeilla näin vanhemmalla iällä lajia uudelleen vapaaehtoisesti :)
Ynis, äitisi ei varmaankaan voi olla näkemättä ja kuulematta meidän ryhmärämää huomenna.
Mimmu, meilläkään ei mitään syytä (allergia, koliikki ym) Lintsun huudolle löytynyt. Samoin päivisin tyttö nukkui hyvin päikkärit ja yölläkin nukkui kun oli huudot huudettu.
Jaksamista kovasti sinulle.
Nyt ruokaa lähtee laittamaan hän, hyvikset.
Hilu
Vatsavaivaa meidän perheessä, pienimmällä ja minulla. Luulin ensin, että Väkkärän vaiva johtui lisääntyneestä vehnästä, mutta kun minunkin masu meni sekaisin, niin en oikein tiedä...
Hienolta kuullostaa Sassan menu! A-lääkäri sanoi minulle, että suolisto kehittyy " nykäyksittäin" 1-, 1½- ja 2-vuotiaana. Ne ovat sellaiset iät, jolloin voi ruveta laakista sopimaan paljon sellaisia ruokia, jotka eivät aikaisemmin ole sopineet. Sassan tilanne sopisi tuohon.
Isot, Ykkönen ja Kakkonen siis, lähtivät tänään vanhempieni matkaan ja palaavat reilun viikon kuluttua. Hengähdystauko heidän kanssa kamppailuun :)
Hullu olin, söin kokonaisen pizzan... auts kun sattuu masuun.
Melkein koko pizza naamarissa ja tuloksena vatsanväänteet ja raipuli. Jee jee jerry cotton.
On ollut vähän kiukkuinen päivä. -siis minulla. Mies suositteli viinilasia kulmakuppilassa kaverin kanssa. Harmi, ettei kukaan syysemoista ole Dickursbystä ;) Se on taas se vaihe kuukaudesta. Niin ja mä reagoin usein stressin laukeamiseen vähemmän kanssaihmisiä mairittelevalla tavalla.
Piti tosiaan vielä sanoa, että jeejeeSassa! Ja onskua Tuuliinan perheelle. Huisia, että tänne tulee lisää vauvoja. Mä kun ajattelen Kepsua niin äidin pikku vauvelina. :)
Torinossa einyt tapahdu mitää mielenkiintoista, joten äkkiä tänne mamit sankoin joukoin -HETI! :)
hk
Kurjia tauteja liikkeellä. Kaikki terveeksi ja äkkiä, toivoo hän! Meille ei ole onneksi nuhaa kummempaa vielä tullut. Kop kop.
Viime yö. Pitihän sen joskus kostautua, että olen kaikille kuuluttanut, kuinka meillä nukutaan yöt. Samoin kävi kaverille pari päivää sitten... Tulin illalla töistä ja kysyin mieheltä, oliko Onni syönyt hyvin. Jotenkin mun pitää aina saada tietää. Puuroa oli mennyt puoli lautasellista. Mies aikansa pähkäili ja sanoi, että kai se syö nykyään niin hyvin, että tuo puoli lautasellista tuntuu vähälle. Muuta ei ollut oikein edes tarjonnut. Tässä on tämä ero miehen ja naisen - isän ja äidin välillä. Ainakin meidän perheessä. Minä yritän huijaamalla vaikka saada jotain meneen illalla, ettei ainakaan nälkään herää. Koska nyt on menossa hyvän syömisen kausi, on aiheellista olettaa, ettei puurosta tullut täyteen. Silloin kun syö muutenkin huonosti, en pahemmin yritä illallakaan. Toissa iltanakin söi vähän vain puuroa mutta hedelmäsosepurkin ja jugurtin vielä päälle. (Huijaten, olohuoneessa...)
Niinpä Onni heräs yöllä 24, valvoin kun se pyöri ja lopulta 01 mies otti viereen. Sitten vähän seurusteltiin, syötettiin ja juotettiin ja noin 3 aikaan laitoin omaan sänkyyn. Nukkui 8 asti. En ole ihan varma, että nälkäkään oli mutta sanoin miehelle, että syötä kunnolla illalla, ettei tarvi yöllä arpoa, mikä on... Tämä on tätä neuroottisen äidin tuskaa:)
Kun sitten yöllä valvoin, mietin Kerppu sinua! Tosi hienolta kuulostaa Sassan ruokalista nyt! En voi muuta kuin peukuttaa, että homma jatkuu samaan malliin. Tosi mahtavaa! Ja sun painon pudotus myös! Hienoa!!!
Olen ollut äkillisessä ja toivottavasti ohimenevässä mielenhäiriössä tänään töissä:) Olen siivonnut kuin heikkopää. Normaalisti pitää mopata tää hotellin aula. Nyt imuroin nurkasta nurkkaan ja luutusin oikein olan takaa. Ja pöytäliinoja olen pessyt pari koneellista. Mistähän tämä into tulee...? Yleensä on ollut ohimenevää sorttia.
Tässäpä tätä omaa napsua taas.
T-P
Tää päivä on välillä mennyt oikein mallikkaastikin, mutta välillä kyllä hermoja kiristelty taas kunnolla. En jaksa ymmärtää tota esikoista:(
Minä lähden katsomaan pitemmittä puheitta curlingia:) Kohta olen koulussa siihen lajiin, kun sitä edes tulee monta kertaa päivässä. Yllättävän vähän on ollut kisoissa kattomista tähän mennessä. Jääkiekossa Suomen pelit tulee liian myöhään. Eilen näin Suomen ekan maalin joka olikin tosi mahtava maali, mutta sen jälkeen nukuin.
Mun serkku muuten puheli iltapäivällä miehensä tuomasta kebab-annoksesta ja kohtahan oltiin itsekin soittamassa PizzaTaxiin ja kebabia tilaamassa. Tää viikonloppu on mennyt herkutellessa ja mun mahakin näyttää jo siltä, että oisin puolivälissä raskaana:)
T: Ynis
Tuuliina - 19.02. 20:18 vastaa tähän viestiin (15/16)
Kotona!
Meille tuli tyttö! Perjantaiaamuna 17.2 klo 8.40 hän sitten vihdoin saapui 40+4, kokoa 4050g ja 53cm, eli reilut 100g esikoista isompi.
Synnytys oli pitkä, 24h 25min (oikeastaan 36h, ponnistus 10min III-vaihe 5min), mutta itse actionia kesti varsinaisesti vaan pari tuntia kun avauduinkin rytinällä neljästä kymmeneen senttiin juuri kun kätilö oli hakenut supistustipat, (muu yö nukuttiin ja kuunneltiin kun muissa huoneissa synnytettiin). Ei sitten ollut enää puhetta mistään epiduraaleista vaan puudendaali oli ainoa mahdollinen, senkin sain 30min ennen syntymään. Hyvä kokemus jäi silti. Oli ihania kätilöitä ja kätilöopiskelija.
Tänään tultiin kotiin koska mulla on tosi kurja olo, ilmeisesti influenssa tms. on iskenyt ja todettiin hoitajien kanssa että parempi sairastaa kotona kun täällä saa sentään omassa sängyssä unta. Tyttö on rauhallinen, ei paljon itkeskelekään ja imee hanakasti. Maito tosin ei vielä ole noussut ja annetaan vähän lisämaitoa, mutta kaikki ajallaan.
Nyt taas olo huononee ja otan nappia naamaan ja nukkumaan. Synnytyskertomusta seuraan kunhan pysyn tolpillani.
t. Tuuliina ja tyttö 2pv
Täällä ollaan täyshoidossa. Huominen vapaata, niin saatiin olla tänäänkin koko päivä. Mies just nukuttaa tyttöä, höpötys kuuluu tuolta makkarista. Ekan illan 1,5 h nukutussession - joka ei päättynyt nukahtamiseen - jälkeen päätettiin, että nukutetaan täällä viereen kun tuota sänkyäkin on 120+90cm, kotona palataan siihen itsekseen nukahtamiseen.
Typy selittää koko ajan ihan hirveesti. Nyt jo kolmisanaisia: pappa pesee auton. Vanhaa kissaparkaa käy vähän väliä rapsuttamassa, kissa yrittää löytää mahdollisimman piiloisia paikkoja torkuilleen :) Tänään käytiin miehen kanssa leffassa (Brokeback Mountain, oli hyvä!*****=viisi tähteä).
Kurjia mahatauteja monilla! Ainakin Espoossa on rotaa liikkeellä, monilla lapsilla on ollut ensin 2-3 oksentelupäivää ja muutaman päivän pitempään kestävää ripulia. Työkaveri, 3:n (kohta 4:n) lapsen äiti neuvoi Osmosalin korvikkeeksi (jos se ei millään uppoa) puolet vichyä (sitä suolaista, ei Novellea) ja puolet sokerimehua, vaikka tuoremehua. Ainakin aikuisille pitäisi maistuakin ihan hyvin, lapset voi hiilihappoa vähän vierastaa jos ei oo limsaa juoneet. Pikaista paranemista sairastelijoille!
Puhuttiin tänään siskon kanssa, että lähdetään toukokuussa viikonloppureissulle Tallinnaan. Ihan siis kahdestaan, onko se siis A-luokan reissu?! :) Miehellä tiedossa pari vkonloppureissua kavereittensa kanssa ennen kesää, pitäähän minunkin päästä. Sain jo lähtöluvankin, joten täytyy varata matkat ja hotellit pian, niin on mitä odottaa! Yksi yö aateltiin olla.
Nyt sohvamakoilua ja pian nukkumaan, mies saa tuijotella jääkiekkoa rauhassa.
- tea -
Lapset herää kukonlaulun aikaan huolimatta nukkumaanmenoajasta (en tosin odotakaan, että nukkuisivat pitempään, vaikka menisivät myöhemmin nukkumaan). Heti touhua täynnä, ei puhettakaan, että köllittäis vaikka yhdessä vielä sängyssä.
Hetki rauhaa saattaa olla, jos lastenohjelmat sattuu kiinnostamaan, mutta niitäkin saa tietty odottaa sinne klo 8 saakka.
Aamiainen. Pikkurinsessa tunnetusti on hyvä syömään, mutta kun saattaa olla niin kärsimätön ruokaa odottaessaan, että kiljuu koko ajan (tänään poikkeus). Isorinsessa kruunaa aamut sillä, että ensin ei mikään kelpaa aamiaiseksi ja samalla valittaa nälkää. Kun lopulta parista vaihtoehdosta päättää mitä syö, niin kohta on leivänmuruja maidossa yms. yms. ja leipä lentää lattialle tai käy kaatamassa maidot viemäriin josta me tietty hermostutaan. Kärsivällisyyttä ei ole sekuntiakaan, vaan kaikki ehtii tapahtua ennen kun ehditään reagoida itse mitenkään. Tämänkö siitä saa, kun itse päättää lopulta joustaa ja luopua pakollisesta terveellisestä aamupuurosta. Mikään ei kelpaa ja ruuat ja maidot lentää menemään ja sitten valitetaan taas nälkää ja kiljunta on kamala. Minähän en lisää anna, jos viskoo ruokansa pitkin lattioita!
Positiivista aamuissa. Hetki ulkona koiran kanssa, jos on hyvä sää, kuten tänään. Vaikka käytän aamulla koiran vaan nopeasti ulkona, niin se hetken happihyppely aamuvarhaisella tuntuu ihan kivalta yleensä.
Nää aamut on vaan muuten niin kuluttavia, että menee into itsellä tehdä mitään. Just mietin koiraa ulkoiluttaessa, että pitäis mennä vaikka puistoon lasten kanssa, mutta kun kotiin palatessa on vastassa toi aamiaishärdelli, niin into kyllä loppuu hyvin äkkiä (ei ehkä pitäis, mutta näin meille energiavajeisille käy).
T: Ynis