Millaista alkoholikasvatusta teillä on?
Meillä rippikoulun käyneet nuoret saavat juhla-aterioilla (pääsiäinen, juhannus, joulu) pienet lasilliset viiniä, jos haluavat. Myös isommat juhlat, kuten 50 - vuotispäivät tai häät menevät niin, ettei 16 - vuotiaan tarvitse enää pommacia kilistellä. Siis määrä on noin 1-2 desiä.
Miten te muut opetatte lapsianne vastuullisiksi alkoholin käyttäjiksi?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Luin alkoholin sijaan alkoholisti
Ei sentään.
:)
Meillä samantyyppistä kuin ap:llä.
Meillä ei tarjoilla lapsille ikinä alkoholia kun emme itsekään tuota hermomyrkkyä käytä. Jos joskus tulisivat humalassa kotiin niin antaisimme rautakettingillä ja pesäpallomailalla vähän opetusta. Kaikki humalassa olevat ihmiset pitäisi tappaa.
Alkoholia ei ole lainkaan tarjottu alle 18- vuotiaalle. Sen jälkeen on kyselty jouluna ja juhannuksena, kesäjuhlissa tai erityisinä juhlahetkinä tahtovatko ottaa. Asenne on raittiutta ihasteleva ja kannustava. Miehen kanssa kyllä käytän alkoholia, mutta aikuistuneet lapset erittäin vähän: 24-vuotias on täysin raitis, 22-vuotias käy harvakseltaan bilettämässä ja osaa jättää juomat vaikka kolmeen olueen koko illan aikana. 20-vuotias juo jotakin ehkä 1-2 kertaa vuodessa. Poikia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Luin alkoholin sijaan alkoholisti
Arvaa kenestä ja kenen ongelmasta se kertoo???
Viimeistään yläasteen alkaessa meillä on osattava erottaa Merlot Cabernet Sauvignonista.
En tarjoile alkoholia alle 18-vuotiailla lapsille. Esikoinen täyttää kohta 18, ja olen ajatellut, että ehkä voin tarjota juurikin joskus ruualla viiniä. Tuskin kuitenkaan ottaa. Mitään alkoholia en lapselle aio alkosta tai kaupasta kantaa vaikka pyytäisi 18-vuotta täytettyään. Saa hakea alkot ihan itse.
Itse juomme jotain, olutta tai viiniä viikonloppuisin ruuan kanssa.
Mulla on aikoinaan ollut ongelmia alkoholin kanssa, joita lapset valitettavasti ovat nuorempina nähneet. Myös isänsä raitistunut alkoholisti. Ollaan puhuttu suoraan, että teidän geeneillä ei kannata juoda yhtään, mut jos haluavat kokeilla, ei kai sitä estääkään voi. Tähän saakka eivät ole halunneet (ikää 15 ja 17 nyt).
Minä ja mies siis ei juoda enää tippaakaan, ei edes sitä viinilasillista. Ei uskalla ottaa riskiä, ettei jäisi siihen.
:(
Mulla ei ole vielä itselläni lapsia, mutta meillä oli kotona aikalailla sama systeemi kuin AP:llä. Suunnilleen 15-vuotiaana minullekin alettiin tarjota satunnaisesti aterialla pieni lasi viiniä haluttessani, usein vain tyydyin maistelemaan pienen tilkan. Lähempänä täysi-ikäisyyttä vanhemmat silloin tällöin ostivat pyytäessäni yhden saunasiiderin. Kai se on tässä mainittava, että vanhempani suhtautuvat humalahakuiseen huomiseen todella kielteisesti ja heidän omat juomatapansa ovat varsin sivistyneitä. Samaa haluttiin opettaa meille lapsille.
Tulihan sitä tietenkin salaa kokeiltua alkoholin juomista isommassa mittakaavassa kavereiden kanssa. Siihen ei millään vaikuttanut kuitenkaan se, että kotona sain välillä maistaa alkoholia. Ehkä jopa päinvastoin. Kun alkoholiin ei suhtauduttu liian tiukasti ja ehdottomasti, ei se ollu itselleni koskaan mitenkään erityisen jännittävä asia.
Minulle ja veljelleni ostettiin n. 15v ylöspäin kohtuudella juomia KOTIIN kun kiinnostus asiaan heräsi. Äidistä oli parempi että valvoi itse tilannetta kuin että olisimme olleet salaa juomassa esim. kaverilla tai kadulla. Ja tiesi mitä joimme eli mietoja.
Vastauksien perusteella Suomeen on kasvamassa uusi raitis sukupolvi,
Uskoo ken tahtoo.
Meillä tämä ei vielä ole ajankohtaista kun lapset alle kouluikäisiä, mutta olen jo pohtinut, että mitenhän tulevaisuudessa tulee menemään. Mun lapsuudenperheessä oli tosi tiukka linja alkoholin suhteen: vanhemmat olisi olleet syvästi pettyneitä jos olisin jäänyt kiinni alaikäisenä juomisesta ja varmasti rangaistuksia olisi tullut. Mulle ei ikinä alaikäisnä tarjottu alkoholijuomia eikä myöskään ostettu. Ei olisi tullut kuuloonkaan. Vanempani eivät tosi edes oikeastaan käyttäneet alkoholia kuin joskus tooooodella harvoin juhlatilanteissa (1 lasi kuohuviiniä tai lasi viiniä ruoan kanssa tyyppisesti).
Miehen perheessä on ollut ihan eri meininki. Mies on aloittanut juomisen suht. nuorena, vanhempansa ovat ostaneet hänellle kaupasta alkoholia ja myös kotona sitä on ollut saatavilla, eikä esim. isän saunakaljojen juomisesta ole tullut mitään sanottavaa.
Nyt aikuisena mä juon harvoin, saunassa saatan juoda siiderin/oluen, joskus ruoan kanssa viiniä ja joskus harvoin juhlimassa vähän enemmän. Humalassa olen ehkä 1-2 kertaa vuodessa, enkä silloinkaan "örvellä". Mies juo aina saunassa oluen ja joskus jotain viskiä/viiniä. Ei hänhään usein humalassa ole, mutta useammin kuin minä. Varmaan n. 10 kertaa vuodessa ja silloin kun on, niin on kyllä kunnolla.
Mulla ja miehellä on tosi erilaiset käsitykset siitä, miten lapset tullaan kasvattamaan tämän asian suhteen. Mun mielestä lapsille ei missään nimessä osteta alkoholia kaupasta eikä juomiseen mitenkään kannusteta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että joskus 16-17 vuotiaana voi saada juhlissa sen kuohuviinilasin tai lähempänä täysi-ikäisyyttä joskus jonkun siiderin. Mies taas on sitä mieltä, että tottakai lapsille ostetaan kaljaa ja annetaan juoda kotona, etteivät sitten mene juomaan mitä tahansa. Mun mielestä tuollainen ajattelupata vaan kannustaa juomiseen ja on muutenkin aika turmiollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksien perusteella Suomeen on kasvamassa uusi raitis sukupolvi,
Uskoo ken tahtoo.
Paitsi että ongelmahan on juuri siinä, että kun vanhemmat ostavat lapsille kotiin juomaa (että tietävät mitä juo ja missä seurassa ja miten paljon) niin ei lasten juominen siihen kotijuomiseen kuitenkaan jää. Kotona juodaan ne vanhempien tarjoamat pohjat ja sitten sitä vasta lähdetään ryyppäämään. Tästähän on ajoittain tehty ihan tutkimuksiakin, että kun vanhemmat tarjoavat em. verukkein lapsille kotona alkoholia, niin lapset juovat muita ikäisiään enenmmän.
Hankkikaa elämä, juntit keskustelee aiheesta josta eivät edes ymmällä. Alkoholi on huume HUUME HUUME HUUME HUUME klick klick bang. Kaikenlaisia hulluja kiusaamassa tavallisia ihmisiä. Miksi olette tuollaisia muita vastustavia epäkunnioittavia natseja??
Meilläkin oli aika sama kuin täällä jo on sanottu. Riparin jälkeen sai kilistellä kuohuvalla ja ruualla tarjottiin juhlissa vähän viiniä. Lisäksi oli mahdollisuus saada lasillinen siideriä silloin tällöin. Minulla taas ei koskaan ole ollut tarvetta ryypätä enkä sitä teininä sitten harrastanutkaan, täysi-ikäisenä olen muutamia kertoja baareissa käynyt, mutta ei ole silloinkaan tarve kännejä ollut vetää. Alkoholi ei ole ollut tabu joten siihen on oppinut suhtautumaan :)
Oman alkoholismini vuoksi olen joutunut tarkistamaan eli uudelleen arvioimaan koko alkoholinkäyttötapani, sukuhistorian, kotona saadun mallin sekä erittäin puutteellisen alkoholikasvatukseni. Tissuttelun seurauksena alkoholisoiduin. Käytin "ruokaa" tekosyynä kännäämiseen vuosien ajan. Eli, meillä juotiin alkoholia muka sivistyneesti, että "aina ruuan kanssa" - kunnes määrät minulla olivat pullo tai kaksi viiniä päivässä. Vuosien ajan.
Miten siis teini-ikäisiäni lapsia opetan? Täällä on tullut jo pari hyvää neuvoa. Ei alkoholia alle 18-vuotiaalle. Toinen hyvä on raittiutta ihasteleva ja kannustava asenne. Kokemuksesta tiedän, että vanhempien malli periytyy. Alkoholin väärinkäytössä on olennaista ympäristötekijät, kodin ilmapiiri - ja minun tapauksessani geeniperimä, ylisukupolvinen naisalkoholismi.
Jo ensimmäisestä kuohuviinilasillisesta 16-vuotiaana - jonka tarjosi äitini, ja jonka join sala-alkoholistimummoni seurassa - jäin viinaan koukkuun. Ainoa "kasvatus", jonka em. mummoltani sain, että toisten laseista ei saa juoda. Minä olisin imaissut yksintein kaikki kuohuviinit, jos olisin saanut. Siitä saakka elimistöni alkoi huutaa lisää viinaa. Ja sitä kesti yli 30 vuotta.
Olen haastavassa tilanteessa nuorieni kanssa. Mutta, mutta. Sisäinen varmuuteni omasta nykyisestä raittiudestani ohjaa minua. Minulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin uskoa ja luottaa, että osaan omalla mallillani opastaa. Olen puhunut nuorilleni ottamaan myönteisiä malleja mm. mieheni äidistä, joka käyttää aidon sivistyneesti silloin tällöin alkoholia. Lasillinen silloin tällöin - ei humalaa ikinä.
Mieheni on kohtuukäyttäjä. Hän on saanut terveen mallin kotoaan. Ei ole örveltänyt humalassa. Perjantaisin meillä ei avata (enää) viinipulloa - tai minun tapauksessani pulloja. Tärkeää on näyttää, että rentoutumista, hauskaa, tapaamisia, tms. voi pitää myös ilman alkoholia. Ihan oikeasti kaipaan Suomeen raittiuden, tai vähän alkoholia käyttävien ihannointia!
Hei humalaisia huonommin käyttäytyvät natsit, menkää itseenne keksittyjen nyyhky tarinoidenne kanssa!! Aikuisten oikeasti.
On täällä traumaattista porukkaa.
:(
Skoolatessa yläkouluikäiselle on annettu oma kuohari- tai skumppalasi, josta on ottanut yhden siemauksen ja laskenut lasin pois sen jälkeen. Ei ole halunnut enempää. Kertaakaan ei ole kännissä tullut kotiin. Vanhempieni alkoholikasvatus oli niin jyrkkä ja kielteinen, että sitähän tuli pämpättyä teininä enemmänkin kun kielletty kiinnosti. Kasvatanpa toisin omani, katsotaan mikä on lopputulos. Alkoholia en aio silti hakea teinille vaikka pyytäisi.
Luin alkoholin sijaan alkoholisti