Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äitipuolet, eikö harmita olla äitipuoli?

Vierailija
02.03.2016 |

Joudutte viikonloppuisin tapaamaan miehenne lapsia ja miehenne maksaa elatusmaksuja. Mikä sai teidät ottamaan käytetyn miehen?

Kommentit (49)

Vierailija
21/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai että vaan viikonloppuisin joutuu tapaamaan miehen lapsia ja mies joutuu maksamaan elatusmaksuja...omien havaintojeni mukaan nuo lapset asuvat kyllä täällä meillä kotona 90 % ajasta ja elatusmaksuja maksaa miehen ex...mutta kiva juttu kun tämäkin asia tiedetään av-palstalla paremmin.

Vierailija
22/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi harmittaisi? Rakastan heitä ihan yhtä lailla kuin omianikin. Lasten äiti ei ole koskaan ollut kuviossa mukana ja olen kummatkin kasvattanut vaippaiästä teini-ikään. Kyllä se äitiys tulee muualta kuin verisiteestä.

Oliko miehen lasten äiti vaan joku lapsentekokone kun jopa kaksi vaippaikäistä olet saanut hoitaa? Vai olitko kenties salasuhde kun noin nopeesti sait vaippaikäiset haltuusi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi harmittaisi? Rakastan heitä ihan yhtä lailla kuin omianikin. Lasten äiti ei ole koskaan ollut kuviossa mukana ja olen kummatkin kasvattanut vaippaiästä teini-ikään. Kyllä se äitiys tulee muualta kuin verisiteestä.

Jos kuolisin, niin toivoisin, että mieheni löytäisi tällaisen naisen itselleen. Hyväksyisi meidän lapset täysin ja olisi heille kuin äiti.

Eri asia jos toinen osapuoli kuollut.

No on! Tottakai jos me nyt erottaisiin, toivoisin hänen kaltaistaan naista miehelleni. Toki se kirpaisee ajatus miehestä ja uudesta naisesta, mutta lapsilleni olisi 100 kertaa parempi sellainen nainen, joka välittää heistä kuin omistaan kuin sellainen, joka ei voi heitä sietää.

Vierailija
24/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hihihi!

No, mä otin käytetyn miehen kun en löytänyt sopivan ikäistä (30-40v) käyttämätöntä, johon olisin rakastunut. Nettikirppareilta en kylläkään yrittänyt etsiä, enkä tätäkään etsimällä etsinyt mutta löysin silti. Plus että miehessäni on paljon hyviä ominaisuuksia, joista varmasti osan kehittymiseen eletty elämä ja isyys ovat myötävaikuttaneet.

Eikä mun mies maksa elareita, kun lapset asuu meillä. Joskus voi olla silleenkin, että ovat siellä äidillään joka toinen viikonloppu ja äiti maksaa ne elarit - ihan jopa omana valintanaan ja tahtonaan.

Ja hittolainen, kun mulla on vielä suurimmat tulot tässä taloudessa niin minähän noin niinkun teoriassa kustannan toisen naisen lasten elämää!

Ja arvatkaa mitä! Ei edes harmita.

Tän voi aatella myös vähän niinkun harrastuksena, kun mun ei oo pakko ostaa, maksaa eikä periaatteessa noin niinku mitään. Jokainen euro jonka upotan, on omasta halusta. Siis mullon noin niinkuin kärjistettynä ja teoriassa perhepaketti ilman pakollisia velvollisuuksia. Ja sädekehää kiilloittaakseni voin jopa narsistisesti ajatella tekeväni samalla vapaaehtoistyötä, antavani hyväntekeväisyyteen ja jakavani rakkauttani.

Vierailija
25/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi koska ei tarvinnut tehdä omia lapsia kun nämä lapsipuolet ovat yhtä rakkaita  kuin minusta syntyneet olisivat.

Vierailija
26/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi harmittaisi? Rakastan heitä ihan yhtä lailla kuin omianikin. Lasten äiti ei ole koskaan ollut kuviossa mukana ja olen kummatkin kasvattanut vaippaiästä teini-ikään. Kyllä se äitiys tulee muualta kuin verisiteestä.

Oliko miehen lasten äiti vaan joku lapsentekokone kun jopa kaksi vaippaikäistä olet saanut hoitaa? Vai olitko kenties salasuhde kun noin nopeesti sait vaippaikäiset haltuusi?

En halua panetella häntäkään, ei hän itselleen mahda mitään. Addikti joka antoi itse lapset pois lapsen isälle, puoli vuotta myöhemmin mies tapasi minut. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi harmittaisi? Rakastan heitä ihan yhtä lailla kuin omianikin. Lasten äiti ei ole koskaan ollut kuviossa mukana ja olen kummatkin kasvattanut vaippaiästä teini-ikään. Kyllä se äitiys tulee muualta kuin verisiteestä.

Jos kuolisin, niin toivoisin, että mieheni löytäisi tällaisen naisen itselleen. Hyväksyisi meidän lapset täysin ja olisi heille kuin äiti.

Kiitos, sanasi lämmittivät mieltä. Ei noiden lasten äiti ole menehtynyt mutta viimeksi on ollut lastensa kanssa tekemisissä synnytettyään heidät.

Vierailija
28/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole itse äitipuoli, mutta voisin hyvin kuvitella itselleni myös "käytetyn" miehen :-)

Olen jo yli 4-kymppinen, enkä oikeastaan haluaisi enää ruveta riskien pelossa yrittämään omaa lasta. En ole ehkä kaikkein äidillisin naistyyppi, mutta uskoisin tulevani toimeen ainakin vähän vanhempien lasten kanssa.

Aivan pienen tai useamman lapsen isän kanssa en ainakaan kovin helposti alkaisi seurustelemaan....ellei mies olisi leski.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus harmittaa vaikka miehen lapsista tykkäänkin. Lasten kasvatukseen en juurikaan puutu koska lapset ei meillä asu. Sanon kyllä jos vaatteet ja tavarat jätetään lojumaan lattialle tai pelaaminen menee överiksi.

Harmittaa joskus tietysti rahanmeno, vaikka mies elatusmaksut mukisematta maksaakin ja maksaa vielä myös lastensa harrastukset. Rahat tiukalla on koko ajan, mutta näillä nyt vaan mennään.

Vierailija
30/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en ole äitipuoli. Miehelläni on kyllä lapsia, mutta ei se minusta äitipuolta tee. Olen isän vaimo.

Miksi minun olisi pitänyt ottaa lapseton mies, jos kerta itsellänikin on lapsia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en ole äitipuoli vaan minulla on äitipuoli. Maailman ihanin ihminen <3 hän on minulle kuin äiti, omastani kun siihen ei koskaan ollut.

Asuin siis vanhempieni erottua isäni ja äitipuoleni kanssa.

Vierailija
32/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytetyn miehen? Millä tavalla on käytetty? Koska on ollut suhteessa jonkun kanssa?

Ei harmita, olen saanut parhaan miehen mitä kuvitella saattaa. Parempi kuin kukaan kenet olen aiemmin tavannut. Rakastava, viisas, vastuullinen. Hyvä isä. Hyvä rakastaja. Paras.

En vaihda ikinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitipuolena olo ei harmita. Miehen lapsen äiti kylläkin. Terrorisoi ja häiritsee meidän elämää lähes päivittäin. Luojan kiitos muutti taas jonkun miehen kanssa yhteen, joten joutuu hetken esittämään normaalia ihmistä ja raivopuhelut on vähentyneet. Kunnes taas tulee ero ja sama riehuminen alkaa alusta...

Vierailija
34/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei harmita ollenkaan. Minä olen alusta asti pitänyt sen linjan, että en sekaannu miehen ja lasten suhteeseen mitenkään enkä muodosta suhdetta lapsiin. Lapset on meillä joka toinen viikonloppu, ja silloin minä usein joko menen töihin tekemään ylitöitä, tai vanhempieni luo toiselle paikkakunnalle kyläilemään. Mies saa ihan itse hoitaa lapset ja näiden ruokkimisen ja viihdyttämisen. Itse en pidä lapsista ollenkaan ja minua häiritsee sellaisten tuottama meteli ja kaaos. Mutta tosiaan, kun ovat vain joka toinen vkonloppu meillä, niin pakoon pääsee aina kätevästi ;)

Tuo elariasia ei haittaa, meillä on molemmilla hyväpalkkaiset työt eikä rahasta ole pulaa.

Et ole äitipuoli. Et ole lasten elämässä. Olet lasten isän panopuu..etkä enempää tule koskaan olevan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielummin kuin levähtänyt äiti. Hrrrrrr... yök.

Vierailija
36/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei harmita ollenkaan. Minä olen alusta asti pitänyt sen linjan, että en sekaannu miehen ja lasten suhteeseen mitenkään enkä muodosta suhdetta lapsiin. Lapset on meillä joka toinen viikonloppu, ja silloin minä usein joko menen töihin tekemään ylitöitä, tai vanhempieni luo toiselle paikkakunnalle kyläilemään. Mies saa ihan itse hoitaa lapset ja näiden ruokkimisen ja viihdyttämisen. Itse en pidä lapsista ollenkaan ja minua häiritsee sellaisten tuottama meteli ja kaaos. Mutta tosiaan, kun ovat vain joka toinen vkonloppu meillä, niin pakoon pääsee aina kätevästi ;)

Tuo elariasia ei haittaa, meillä on molemmilla hyväpalkkaiset työt eikä rahasta ole pulaa.

Et ole äitipuoli. Et ole lasten elämässä. Olet lasten isän panopuu..etkä enempää tule koskaan olevan.

En ole ylläoleva kirjoittaja, mutta ajattelen aivan samalla tavalla.

Ei, en minäkään ole äitipuoli, enkä edes halua olla miehen lasten elämässä.

Kyllä, olen myös lasten isän panopuu. Ja olen hänen aviovaimonsa. Ja olen hänen rakkautensa. Hän valitsi minut, vaikka tiesi, etten minä aio alkaa hänen lapsiaan hoitamaan enkä viihdyttämään.

Vierailija
37/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei harmita ollenkaan. Minä olen alusta asti pitänyt sen linjan, että en sekaannu miehen ja lasten suhteeseen mitenkään enkä muodosta suhdetta lapsiin. Lapset on meillä joka toinen viikonloppu, ja silloin minä usein joko menen töihin tekemään ylitöitä, tai vanhempieni luo toiselle paikkakunnalle kyläilemään. Mies saa ihan itse hoitaa lapset ja näiden ruokkimisen ja viihdyttämisen. Itse en pidä lapsista ollenkaan ja minua häiritsee sellaisten tuottama meteli ja kaaos. Mutta tosiaan, kun ovat vain joka toinen vkonloppu meillä, niin pakoon pääsee aina kätevästi ;)

Tuo elariasia ei haittaa, meillä on molemmilla hyväpalkkaiset työt eikä rahasta ole pulaa.

Et ole äitipuoli. Et ole lasten elämässä. Olet lasten isän panopuu..etkä enempää tule koskaan olevan.

En ole tuo kirjoittaja, mutta osaan kuvitella että tällaista joku äiti varmaan elättelee toiveissaan, kun mies on jättänyt ja ottanut uuden. Eiköhän tuo nainen ole miehensä elämän rakkaus. Se, että on selkeä suhtautuminen exän lapsiin ei sitä muuta, valitan.

Vierailija
38/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole äitipuoli, mutta olisin mielellään voinut olla. Hyvä, jos joku muu näkee raskaana olon ja synnyttämisen vaivan.

Eivät ne kummoisia vaivoja ole.

Vierailija
39/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on kiva olla äitipuoli. Lapset on jo aikuisia, ja meillä on hyvät välit. Fiksuja, mukavia aikuisia. Ja miksi aina muuten oletetaan että lasten vanhempien välien rikkoutumisen syy on aina miehessä? Useimmin ainakin tilastojen mukaan eroa hakee vaimo. Mieheni ex-vaimo halusi erota rakastuttuaan toiseen mieheen. Tosin vuosia myöhemmin suhteen kariuduttua olisi halunnut palata yhteen. Mutta se juna meni jo... Tapasin mieheni vuosia myöhemmin tästäkin. 

Vierailija
40/49 |
02.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitus on provo, mutta silti... Mitä tarkoittaa käytetty? Sitäkö ettei menneyt neitsyenä naimisiin ja pysynyt saman kanssa lopun elämäänsä? No, löytyyhän noitakin kulttuureita vielä, joissa tällainen elämä arvossaan. Onnellisuudesta en sitten tiedä.

Usein tämä hirveä vouhkaaminen äitipuoliasian ympärillä kertoo parista asiasta:

- Naimisissa oleva nainen pelkää, että mies jättää hänet. Haluaa meuhkata eron kamaluudesta, koska pelkää, ettei omana itsenään saa miestään pidettyä. Jos saisi liiton pidettyä kasassa yleisellä tuomitsemisella ja uhkailulla.

- Mies on jo jättänyt naisen ja nainen purkaa katkeruuttaan äitipuoleen.

Terveellä itsetunnolla varustettu nainen, äiti tai ei, uskoo ihan omaan itseensä, eikä näe muita uhkina.