Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Musta on tullut kauhea
Kuuuskuus
02.03.2016 |
akka lapsen myötä. Nipotan joka asiasta ja naama on kuin norsunv. Lapsi on nyt hiukan yli vuoden. Tätä on jatkunut siitä lähtien, kun vauva täytti 2kk. Miehen naama ottaa päähän, mua ei kiinnosta seksi. En jaksa meikata enää, ei ole rahaa matkustella. Ei huvita nähdä kavereita. Sinänsä mua ei masenna, mutta elämä vaan tuntuu vaikeelta ja hirvee järkkääminen, että saa omaa aikaa. Mies tekee 12 h työpäiviä. Mä haluisin muuttaa yksiöön neljän seinän sisään, ilman ikkunoita, yksin.
Kommentit (8)
Joo mä muistan tuon. Se ON masennus, vaikka se tuntuu erilaiselta kuin luulet masennuksen tuntuvan (tai siis oikeastaanhan se ei edes tunnu miltään. Ei edes kunnolla vituta eikä harmita kun ei pysty tekemään mitään, on vaan niin saatanan väsynyt ja ei jaksa. Mitään. Ketään. Enää ikinä. On niinku luovuttanut, ei enää jaksa yrittää.)
Se menee ohi sit kun lapsi on parivuotias, tai ehkä kolmevuotias. ongelma on siinä, että siihen mennessä sun masennus ehtii vahingoittaa lasta ja siitä taas seuraa kouluiässä niin paljon hankaluuksia, että joudut uudelleen samaan pisteeseen. Usko mua, pääset helpommalla, jos menet hoitoon nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo mä muistan tuon. Se ON masennus, vaikka se tuntuu erilaiselta kuin luulet masennuksen tuntuvan (tai siis oikeastaanhan se ei edes tunnu miltään. Ei edes kunnolla vituta eikä harmita kun ei pysty tekemään mitään, on vaan niin saatanan väsynyt ja ei jaksa. Mitään. Ketään. Enää ikinä. On niinku luovuttanut, ei enää jaksa yrittää.)
Se menee ohi sit kun lapsi on parivuotias, tai ehkä kolmevuotias. ongelma on siinä, että siihen mennessä sun masennus ehtii vahingoittaa lasta ja siitä taas seuraa kouluiässä niin paljon hankaluuksia, että joudut uudelleen samaan pisteeseen. Usko mua, pääset helpommalla, jos menet hoitoon nyt.
No eikä ole mitään masennusta. Hirveitä uhkakuvia luot täällä. Voi olla myös ihan tavallista pikkulapsiaikaan liittyvää väsymystä!
No nyt o pallo jalas ja ei tuo elämä tuosta ainakaan parane. Mut hei..sitä saa mitä tilaa.
Oman elämän puute. Sitä se on. Sinuna menisin töihin. Se olisi koko perheen kannalta ja sinun vointisi kannalta parasta.
Kotiäitinä olen joo. kai se töihin meno edes 6h auttaisi, että sais vähän hengähtää. Mä olen jotenkin väsynyt siihen, kun taapero roikkuu koko ajan lahkeessa. Ei leiki yksin. Musta tulee väsyneenä erakko. Mä en saa mitään energioita kavereilta, väsyttää vaan enempi. Mutta jos saisin olla ihan yksin vaikka viikon, se auttais.. Mun mies on taas semmone yltiösosiaalinen, että väsyneenäkin näkee innoissaan kavereita. Oon niin erilainen. Ei se tajuu mua vieläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on tuo vaihe. Mä vain olin onnellinen kun ei tarvinnut meikata. ;)
Helpottaa kohta kun laps kasvaa. :) Jaksuja!
Jos sulla on duuni mee takaisin edes osa-aikaiseksi. Lapsi hoitoon.
Alue: Aihe vapaa
No otapa nyt rauhallisesti. Itse olin ulkonäöllisesti hunnigolla ihan siihen asti kun lapsi könysi kouluun ensimmäisen kerran. Sitten kun ei tarvitse kokoajan katsoa toisen perään asiat helpottaa - ja omakin pärstä alkaa taas kiinnostaa. Eli, sulle sanon, se on väliaikaista, ei kannata erota tms. pikkulapsi aika on kaikilla raskasta.