Nuoren tilanne vie voimat
Ja ahdistaa jatkuvasti. Nuori aikuinen, jätti koulun kesken ja jotain aikoo kuulemma tehdä mutta ei realistista suunnitelmaa. Kaiken pitäisi olla vaan mukavaa ja helppoa. Me vanhemmat ollaan aina käyty normaalisti töissä ja huolehdittu asioista, samoin nuoren sisarukset. Kukaan ei tätä yhtä voi ymmärtää. Stressaa kyllä asioistaan mutta muutosta ei näy. Valittaa herkästi ja mieliala vaihtuu, ei oo tietenkään sekään puoli kunnossa, mutta väkisin ei aikuista hoitoon saa. Olen niin loppu olemaan aina se tukija ja tsemppaaja, vaikka lastani rakastankin. Tätä tämä tulee olemaan varmaan loppuelämäni. Onko muuta vaihtoehtoa kuin vaan jaksaa?
Kommentit (8)
Varmaan jotain ongelmia ulkokuoren alla. Sellaisia ongelmia että pelin tilanne on shakki matti ja kaikki siirrot tappaa luokan ongelmia.
Turhaa valitusta. Kerran teit mukulan, sun pitää siitä myös huolehtia.
Vakava keskustelu käytävä nuoren kanssa. Minkä ikäisestä on kyse?
Mikä on nuoren ikä?
Mitäs jos annat sen huilia vähän aikaa. Älä ota puheeksi tulevaisuutta eläkä ainakaan mäkätä sille siitä... Nykyään on kamala paine nuorella löytää "paikkansa maailmassa" jo hyvin nuorena kun joka suunnasta painotetaan että pitää olla tehokas, sosiaalinen, määrätietoinen, innovatiivinen ... Ja jos hän ei oikeasti vielä tiedä mitä hänestä tulee, tilanne voi tuntua sietämättömältä!
Ole tukena kun sitä tarvitsee, mutta et voi hänen puolestaan elää tätä elämää. Luultavasti nuori stressaa vielä enemmän, kun näkee sinun(kin) kärsivän tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vakava keskustelu käytävä nuoren kanssa. Minkä ikäisestä on kyse?
Vakava keskustelu käytävä äidin kanssa. Ensin tekee mukulan, mutta sitten ei haluakaan huolehtia siitä.
Kyllä nuorillekin aikuisille on tukea ja palveluja olemassa. Asuuko hän teillä ja/tai maksatteko hänen kulunsa? Jos hän haluaa elää "rentoa" elämää, hän joutuu ehkä miettimään voiko sitä elää Suomessa.
Laita nuori keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa, hän osaa ohjata eteenpäin. Sieltä saa apua tulevaisuuden suunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen, ja tukea matkan varrelle. Ei kannata jäädä yksin asioiden kanssa, kun apua on saatavilla! Sen takiahan niitä veroja maksetaan.
Onko tilanne alkanut siis yllättäen, vai onko nuorella aina ollut jotain ongelmia tekojensa kanssa?