Raskaana, mies ei halua läheisyyttä

Kivaa

Rumaraskaana kirjoitti:

Onko kohtalotovereita?

Ennen raskautta oli seksiä ja läheisyyttä päivittäin useasti. Raskauden myötä mies on alkanut välttelemään kokoajan enemmän. Ensin tuli huomautuksia miten rumia raskausarpia on tullut (niitä on kyllä oikeasti paljon ja jokapaikassa) sitten alkoi huomautukset että tissit ja peppu ei ole entisellään, seksi alkoi olemaan jo harvassa. Muu läheisyys vielä harvemmassa.

Tuntuu että mies pitää minua vaan ällöttävänä läskinä. (en läski ole todellakaan vaikka olen lihonut paljon).

Tilanne on nyt siinä jamassa että me ei kosketa enää toisiimme ollenkaan. Mies ei anna koskea häneen eikä hän koske minuun.

Eilen illalla nukkumaan mennessä koitin mennä häneen kiinni, pussailin kaulaa. Ensin mies potkaisi mun jalat pois ja sanoi että älä. Jäin kuitenkin vielä ylävartalosta kiinni häneen ja sitten mies kääntyy ja sanoo että ei näin ole hyvä nukkua. Käännyin sitten pois ja en koskenut enää häneen koko yönä. Mutta enpä myöskään nukkunut vaan itkin... Hereillä ollessaan mies puhuu puhelimessa kavereilleen kaiken aikaa ja kun ei puhu niin istuu netissä lukemassa kaikenlaista turhaa ettei vahingossakaan tule minun kanssa kontaktia. Tai jos hyvin käy niin huitelee tiesmissä ettei tarvii nähdä ollenkaan.

En enää tiedä mitä tässä teen. Todella raastavaa.

Miksi niin täydellistä miehestä tuli tuollainen? Mitä minä olen tehnyt väärin? Tuntuu kuin oltais enää vaan kavereita. Miten raskaana voi tuntea itsensä kauniiksi, kun huomautellaan miten rumaa kaikki on. Ja sitten loppujenlopuksi huomataan että on jääty ihan yksin...

Anteeksi jos sekava kirjoitus, oon vaan niin paskana.

Nainen on kauneimmillaan raskaana. Mutta muuten on vaikea kommentoida. Olettko naimisissa vai avoliitossa. Oliko raskaus suunniteltu vai vahinko. Minkä ikäisi olette. Jos nuo asiat titäsi olis ehkä helpompi vastata kysymykseesi.

Olet valinnut hienon ja kypsän yksilön lapsesi isäksi.

Avoliitossa, suunniteltu ja paljon odottettu raskaus, ollaan 24-28vuotiaita.

Ap

Onkp lapsi toivottu ja suunniteltu? Kuulostaa vähän siltä että mies ei ole vielä ihan käsitellyt päässään tuota isäksi tulemista tai ei halua(kaan) isäksi. Tai sitten tuntee olonsa jotenkin syrjäytetyksi raskauden ja vauvan takia. Mä ainakin raskausaikana olen ollut jotenkin "omassa kuplassani" että miehenkin on ollut vaikea päästä siihen mukaan.

Miten olet itse esim. alkuraskaudessa käyttäytynyt? Huomioitko miestä samalla tavoin kuin ennen? Liittyykö kaikki puheenaiheet tulevaan vauvaan? En tosiaan ala sua syyttelemään miehesi käytöksestä mutta välillä syys voi löytyä tuollaisista asioista. Mä en millään haluaisi uskoa että miehen käytös johtuu pelkästä sun ulkonäöstä (raskausarvet yms.), luulen että kyllä syy on jossain syvemmällä.

Yrittäkää jutella. Jos ei onnistu kotona niin menkää vaikka parisuhdeterapeutille. Tsemppiä sulle ja toivottavasti asiat selviää!

Kauanko seurustelitte ennen tuota?

Kyllä miehen pinnallisuuden oli pakko näkyä jotenkin?

Ei pinnallisista ihmisistä ole ikinä elinkumppaniksi, valitan.

Nyt koitat pärjätä ensin mahan, sitten vauvan kanssa ja sitten vaan uutta matoa koukkuun.

Ei se mies kauaa siinä vieressä tule olemaan.

Meillä kyllä oli seksiä paljonkin raskauden aikana ja sen jälkeen. Läheisyyttä ja pussailua sitten vähemmän. Mies alkoi arvostelemaan vartaloani synnytyksen jälkeen jolloin olin ihan normaalipainoinen. Mutta en kyllä läheskään niin timmi kuin ennen raskautta. Hän jäi kiinni pettämisestä ja jätin hänet. Myöhemmin hän on pyytänyt anteeksi typerää käytöstä. Siis kun kasvoi aikuiseksi. Olen uudessa suhteessa ja mies ei muuta kuin kehuu, ei koskaan arvostele ja muutenkin puhuu tunteistaan ja läheisyyttä on paljon. Kyllähän tuo voi olla väliaikaista, mutta niin törkeää käytöstä etten itse varmaan hyväksyisi oli syy mikä tahansa.

Eihän sitä saisi sanoa ääneen, että nainen näyttää aivan käsittämättömän järkyttävältä raskaana, vaan pitää hokea sitä mantraa, että ollaan niin hehkuvia ja kauniita ja niin edelleen. Sori, joistakin ihmisistä raskaus vain on luotaantyöntävän vastenmielisen näköistä. Ei se tarkoita, että olisi vähemmän ihana ja uskomaton, täysin luonnollinen ja elämään kuuluva asia. Mutta jos ei kiihota niin ei kiihota. Nainen näyttää raskaana ollessaan irvokkaalta ja epäseksikkäältä joidenkin mielestä. Toisten mielestä taas kaikista seksikkäimmältä. Ei se ole pinnallisuutta jos ei vain viehätä kun minkäs sille teet, mutta lapsellista ja typerää kyllä tuoda asia noin julki, sitä en antaisi anteeksi. Minun mieheni olisi aivan samanlainen, mutta emme haluakaan lapsia ja hänellä on oikeus kokea asia noin. Jos olisin raskautunut olisi varmasti pysynyt vierellä jos abortti olisi liian myöhäistä yms, mutta seksi olisi kyllä loppunut siihen paikkaan kun maha kasvaa, vaikka normaalit ylipainot sun muut ei haittaakaan, mutta se olisi vain liikaa.

Tosi ikävää tommonen raskausarpien yms haukkuminen, eikö muka miehesi tiennyt että naisen keho tulee muuttumaan raskauden myötä? Ite oon päättänyt että jos mies haukkuu mua raskauden aikana nii mies pellolle. :D Oletko puhunut asiasta miehen kanssa?

Ollaan seurusteltu kohta 2vuotta. (puolustukseksi, moni tekee aiemminkin lapsia ja tämä todellakin oli toivottu raskaus ja siitä paljon puhuttu)

Mielestäni huomioin miestä ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Koitan olla lähellä ja ehdottaa yhteistä tekemistä. Tottakai paljon puhun vauvasta, kun laskettuun aikaan ei ole pitkästi. Puhun kyllä paljon muustakin ja koitan keskustella kaikesta.

Toki olen välillä myös varmaan tosi ärsyttävä ämmä kun loukkaannun helposti ja sitten pidän mykkäkoulua.

Vika siis luultavammin jotenkin piilee minun käytöksessä? Tai ulkonäössä ja käytöksessä? En ole myöskään lopettanut ulkonäöstäni huolehtimisesta. Meikkaan edelleen, pukeudun siististi. Iltaisin kotona olen alasti niinkuin aina. :D

Ja en haluaisi erota. Olen senverran "vanhanaikainen" että aion kääntää jokaisen kiven ja teen kaikkeni että suhde kestää,enkä heti ensimmäisen vastoi käymisen jälkeen eroa...

Ap

Eli taas pikaraskaus pikasuhteesta ja sitten vollotetaan, ettei se mies ollutkaan niin ihana.

Typeryydellä ei kyllä ole mitään rajaa.

Miksi niitä lapsia on niin jumalaton kiire tehdä, ettei toiseen ehdi tutustua ollenkaan??

En voi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä saisi sanoa ääneen, että nainen näyttää aivan käsittämättömän järkyttävältä raskaana, vaan pitää hokea sitä mantraa, että ollaan niin hehkuvia ja kauniita ja niin edelleen. Sori, joistakin ihmisistä raskaus vain on luotaantyöntävän vastenmielisen näköistä. Ei se tarkoita, että olisi vähemmän ihana ja uskomaton, täysin luonnollinen ja elämään kuuluva asia. Mutta jos ei kiihota niin ei kiihota. Nainen näyttää raskaana ollessaan irvokkaalta ja epäseksikkäältä joidenkin mielestä. Toisten mielestä taas kaikista seksikkäimmältä. Ei se ole pinnallisuutta jos ei vain viehätä kun minkäs sille teet, mutta lapsellista ja typerää kyllä tuoda asia noin julki, sitä en antaisi anteeksi. Minun mieheni olisi aivan samanlainen, mutta emme haluakaan lapsia ja hänellä on oikeus kokea asia noin. Jos olisin raskautunut olisi varmasti pysynyt vierellä jos abortti olisi liian myöhäistä yms, mutta seksi olisi kyllä loppunut siihen paikkaan kun maha kasvaa, vaikka normaalit ylipainot sun muut ei haittaakaan, mutta se olisi vain liikaa.

Ymmärrän toki tuonkin että joitain se ällöttää. Eikö mies sitten vaan ymmärtänyt todellisuudessa miltä tulen näyttämään? Ajatteliko ettei se haittaa ja sitten huomasi että haittaakin? Entiedä, mutta aika raskasta silti kun ei saa edes koskea...

Ap

ihminen kirjoitti:

Nainen on kauneimmillaan raskaana.

Selvästi ei ap:n miehen mielestä ole. Käsittämätöntä peetä tällaiset valheelliset tsemppausviestit. Kukaan, joka pitää naista "kauneimmillaan ikinä" ei käyttäydy kuin ap:n mies. Sellainen, joka pitää toista ällöttävänä ja inhottavana, käyttäytyy noin. On paljon parempi myöntää että (tällä hetkellä) ap inhottaa miestä raskautensa takia, kuin yrittää valehdella se fakta pois. Siksi että:

a) Kun myönnetään että miehen inho johtuu raskaudesta, tiedetään myös että se todennäköisesti loppuu kun raskaus loppuu.

b) Jos valehdellaan että inho ei johdu raskaudesta, sen pitää johtua jostakin muusta (koska selkeästihän mies nyt karttelee apta, sitä ei voi kukaan kieltää). Ja mikä tahansa muu syy on pahempi kuin tuo raskaussyy, koska ne muut syyt (vaikka toinen nainen, rakkauden loppuminen, jne) ei mene itsestään ohi kuten raskaus.

c) Jos mies uskaltaisi myöntää että raskausvartalo on hänen mielestään epämiellyttävä, voisivat kumppanit keskustella aiheesta ja mies ei joutuisi enää piilottelemaan inhoaan. Todennäköisesti hän häpeää itsekin inhotustaan niin paljon, että se aiheuttaa hänelle stressiä ja saa karttamaan kaikkea kosketusta (koska ei voi sanoa suoraan että peitä mahasi, en halua nähdä sitä enkä koskea siihen). Voi siis olla että mies mielellään olisi lähellä KUNHAN molemmat varmistaisivat että mies pystyy silti välttämään sen vatsan (tai mikä häntä nyt eniten inhottaakaan). 

Mutta joo.. arvaan että tähänkin viestiin tulee vain kommentteja "vitsi mikä lapsellinen homppeliääliö, ei pitäis lapsia tehdä tommosten, raskausmaha on kauneinta ikinä daa" tms. Ja sen sijaan että ap pääsisi ratkaisemaan todellista ongelmaa puolisonsa kanssa, he vaipuvat yhä syvemmälle totuuden välttelyn, karttamisen ja valehtelun suohon... Koska äitimyytti ja raskaushehkuklisee.

Vierailija kirjoitti:

Ja en haluaisi erota. Olen senverran "vanhanaikainen" että aion kääntää jokaisen kiven ja teen kaikkeni että suhde kestää,enkä heti ensimmäisen vastoi käymisen jälkeen eroa...

Ap

Ei sun tarvitsekaan haluta.

Mies lähtee kiinteämmän kinkun perään viimeistään, kun saat pari ryppyä.

Mutta eihän se sua haittaa, kun mies on ihqu ja paras isä (vaikka lapsi ei olisi häntä ikinä nähnytkään)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä saisi sanoa ääneen, että nainen näyttää aivan käsittämättömän järkyttävältä raskaana, vaan pitää hokea sitä mantraa, että ollaan niin hehkuvia ja kauniita ja niin edelleen. Sori, joistakin ihmisistä raskaus vain on luotaantyöntävän vastenmielisen näköistä. Ei se tarkoita, että olisi vähemmän ihana ja uskomaton, täysin luonnollinen ja elämään kuuluva asia. Mutta jos ei kiihota niin ei kiihota. Nainen näyttää raskaana ollessaan irvokkaalta ja epäseksikkäältä joidenkin mielestä. Toisten mielestä taas kaikista seksikkäimmältä. Ei se ole pinnallisuutta jos ei vain viehätä kun minkäs sille teet, mutta lapsellista ja typerää kyllä tuoda asia noin julki, sitä en antaisi anteeksi. Minun mieheni olisi aivan samanlainen, mutta emme haluakaan lapsia ja hänellä on oikeus kokea asia noin. Jos olisin raskautunut olisi varmasti pysynyt vierellä jos abortti olisi liian myöhäistä yms, mutta seksi olisi kyllä loppunut siihen paikkaan kun maha kasvaa, vaikka normaalit ylipainot sun muut ei haittaakaan, mutta se olisi vain liikaa.

Ymmärrän toki tuonkin että joitain se ällöttää. Eikö mies sitten vaan ymmärtänyt todellisuudessa miltä tulen näyttämään? Ajatteliko ettei se haittaa ja sitten huomasi että haittaakin? Entiedä, mutta aika raskasta silti kun ei saa edes koskea...

Ap

Ei varmaan ymmärtänyt. Niinhän sitä aina sanotaan, että kuvitella voi vaikka mitä, mutta vasta todellisuus näyttää miten mihinkin reagoi. Ehkä mies ei ole nähnyt raskaana olevia kuin vaatteet päällä ja photoshopatuissa mallikuvissa ja/tai kuvitteli että sun maha olisi paljon pienempi.

Itsellekin tuli melko yllätyksenä ne taannoiset "tältä äidit oikeasti näyttävät" -kuvat, kun en itsekään ollut livenä mammoja alasti nähnyt missään. En olisi kuvitellut että voi näyttää niin kamalalta, ja niin yleisesti. Ja mä olen sentään nainen!

--13--

Olen samaa mieltä kasin kanssa. Minunkin mielestäni raskaana olevat naiset ovat seksuaalisesti tosi epähaluttavia ja raskauden merkit kuten raskausarvet, riipputissit, turvonneet jalat ja röllykkävatsat ällöttäviä. En haluaisi harrastaa seksiä raskaana olevan naisen kanssa missään tapauksessa.

Onko sulla ketään jolle uskoutua? Toi kuulostaa tosi surulliselta, voimia sulle. Ei vaikuta hyvältä jatkoa ajatellen. Ite oon ollu vaikeassa suhteessa pitkään ja rakastan kovasti, mutta joudun torjutuksi ja ero on varmaan edessä.

Niin koko ajan on surkea olo.

Samaa menoa meillä.

Taitaa vaan johtaa siihen että loppuu ne säännölliset suihinotot tähän ja (miehen) haaveet kahdesta seuraavasta siihen että otan sterilaation heti kun sen saan.

Rehellinen saa olla, tunteistaan pitää puhua mutta ruma letkauttelu on asia erikseen.

Myötätunto kirjoitti:

Onko sulla ketään jolle uskoutua? Toi kuulostaa tosi surulliselta, voimia sulle. Ei vaikuta hyvältä jatkoa ajatellen. Ite oon ollu vaikeassa suhteessa pitkään ja rakastan kovasti, mutta joudun torjutuksi ja ero on varmaan edessä.

Niin koko ajan on surkea olo.

Ei ole ketään. Siksi varmaan palstoilla pyörin. :/Kaverit ja jopa "ystävät" hävis samantien kun tajusivat, että en pääse enää viikonloppuisin baareihin tms... Huomasipa ainakin ettei ne mitään ystäviä sitten ollutkaan. Ihmeellistä vaan miten sitä jää näin yksin.

Ap

Hyvin olet taas pelannut korttisi, ap. Epäsopiva kumppani, ei ystäviä, ei kavereita, ei sosiaalista elämää, ei varmaan harrastuksiakaan... Mutta pithän se vauvva saada. Toivottavasti on sen arvoista. -16