Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö "oikeassa" suhteessa olla aina onnellinen? Varsinkin alussa
01.03.2016 |
Oon tapaillut n. puolen vuoden ajan erästä miestä. Ollaan oltu etäsuhteessa, joten tapaamiset on olleet tiiviitä ja välissä pitkiä taukoja, kun ei olla vietetty aikaa yhdessä. Tuntuu, että tapaamisten alussa koen aina sopeutumisvaiheen. En halua edes pussata, kun mies tuntuu vieraalta. Tuoksuukin oudolta. Mutta muutaman päivän päästä olen taas ihan ihastunut ja mulla on mukava olla hänen kanssaan.
Mietin vain, että onko tää normaalia? Eikö pitäis kiljua riemusta, kun pääsee pitkästä aikaa pussaamaan poikaystävää? Tuntuu, että pitkän tauon jälkeen luottamus pitää aina rakentaa uudelleen, vaikka sille ei varsinaisesti ole syytä.
Tyydynkö vähempään, kuin mitä voisi olla? Mies on todella rakas ja arvostan häntä. Hän kohtelee minua, kuin kukkasta ja olen turvassa hänen kanssaan. Toisinaan kuitenkin en oikein tunne mitään, haluaisin tuntea enemmän. Koen kyllästymisiä, mutta joskus taas koen olevani ihan hullaantunut hänestä. Odotanko suhteelta jotain mikä ei edes ole realistista ja kuitenkin ajan mittaan haihtuisi pois?
Seksikin on niin ja näin... alussa varsinkin olin todella tyytymätön, mutta keskustelemalla ja harjoittelemalla ollaan saatu se puoli toimimaan paljon paremmin, suunta näyttää olevan ylöspäin.
Anteeksi sekava teksti, mutta jos jollain on heittää mitään ajatuksia tähän, niin olisin kiitollinen!
Kommentit (6)
Vastaan vaan tuohon kohtaan, että pitääkö eron jälkeen kiskoa toiselta vaatteet pois pidätellyn himon päästessä valloilleen... ei välttämättä. Mutta puhua pitää.
Olen itse suhteessa, jossa mies lähti työmatkalle silloin aika suhteen alkuaikana. Kyllähän me yhteyttä pidettiin, mutta kun kolmen kuukauden jälkeen taas nähtiin, niin jännittihän se.
Ensinnäkin se ikävöiminen loppui jossain vaiheessa. Ei sitä vaan jaksa elää kaipuussa, kun se toisen poissaolo on sitä arkea. Ja kun sitten tavattiin niin olin etukäteen sanonut ettei kiirehdi. Meni jonkin aikaa haistella toinen tutuksi (naurakaa vaan, mutta mulle hajuaisti on tärkeä, varsinkin näissä tämmöisissä jutuissa).
Toisaalta tämä suhde eroaa kaikista edellistä siinä, että ollaan molemmat "alastomia" toistemme kanssa. Siis ei esitetä ja osataan sanoa ja ottaa vastaan asioita.
Miltä oikean suhteen pitää tuntua... Ei se voi koko ajan olla yhtä tunnemylläkkää. Joskus voi tuntua jopa kyllästymistä. Silloin pitää tehdä jotain juttuja erillään ja jos sen jälkeen tuntuu hyvältä ajatukselta nähdä toista niin sitten tapaillaan.
Mutta jos omat jutut alkavat olla jatkuvasti mielenkiintoisempia ja haluaa tehdä niitä mieluummin kuin tapailla, niin sitten se suhde ei ehkä ole Se Oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä et vaan ole riemusta kiljuvaa tyyppiä?
Aloin seurustella mieheni kanssa 18-vuotiaana ja ollaan oltu yhdessä nyt 10 vuotta. On eletty vuosi etäsuhteessa intin takia ja puoli vuotta opiskelun takia, toinen on ollut kaukana ja on ollut ikävä. En ole varmaan koskaan kiljahdellut, juossut vastaan tai hypännyt kaulaan saati repinyt mieheltä vaatteita yltä. Mielestäni tämän selittää ihan jo se, että olen luonteeltani hillitty ja varautunut enkä ylipäätään reagoi asioihin suurella tunteella tai ainakaan näytä sitä suurieleisesti ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et vaan ole riemusta kiljuvaa tyyppiä?
Aloin seurustella mieheni kanssa 18-vuotiaana ja ollaan oltu yhdessä nyt 10 vuotta. On eletty vuosi etäsuhteessa intin takia ja puoli vuotta opiskelun takia, toinen on ollut kaukana ja on ollut ikävä. En ole varmaan koskaan kiljahdellut, juossut vastaan tai hypännyt kaulaan saati repinyt mieheltä vaatteita yltä. Mielestäni tämän selittää ihan jo se, että olen luonteeltani hillitty ja varautunut enkä ylipäätään reagoi asioihin suurella tunteella tai ainakaan näytä sitä suurieleisesti ulospäin.
Niin no, mä taas olen hyvinkin riemusta kiljuva tyyppi ja jollain tavalla vaadin sitä innostumista kaikilta elämän osa-alueilta. Toisaalta aiemmissa suhteissa olen ollut aluksi onnen kukkuloilla, mutta ne suhteet on kestäneet parisen kuukautta ja sitten ollaan tultu alas rytisten, kun ei se ollutkaan unelmien prinssi...
Alue: Aihe vapaa
nostan