Koira pelkää NOSTOKURKEA, mitä tehdä?
7kk pentu pelästyi kunnolla nostokurkea kun ohitettiin se lenkkimme päätteeksi. sama nostokurki näkyy asunnostamme, ja pentu tuijottaa sitä, vinkuu ja on levoton. En huomioi tätä vinkumista mitenkään, istuskelen tässä vain hiljaa. ulkona oli ihan häntä koipien välissä kun ohitimme kurjen. yritin, että olisimme hengailleet siellä niin kauan että koira rauhoittuu mutta näin ei tapahtunut ja lähdimme kotiin, oliko tämä virhe? Koira tuntuu muutenkin stressaantuvan helposti.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Yritä rauhoitella koiraa.
Olen kuullut että esim silittely koiran ollessa peloissaan vaan vahvistaa pelkäämistä, vai millä tavoin tarkoitat että koetan rauhoitella koiraa? Nyt lopetti vinkumisen mutta tuijottaa ikkunasta ulos. Kannattaako sulkea verhot vai yrittää, että koira tottuisi tuohon näkyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä rauhoitella koiraa.
Olen kuullut että esim silittely koiran ollessa peloissaan vaan vahvistaa pelkäämistä, vai millä tavoin tarkoitat että koetan rauhoitella koiraa? Nyt lopetti vinkumisen mutta tuijottaa ikkunasta ulos. Kannattaako sulkea verhot vai yrittää, että koira tottuisi tuohon näkyyn?
Yrittäsin ehkä just silitellä/hieroa ja puhua rauhoittavasti. Ei oo varmaan kiva olla verhot kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä rauhoitella koiraa.
Olen kuullut että esim silittely koiran ollessa peloissaan vaan vahvistaa pelkäämistä, vai millä tavoin tarkoitat että koetan rauhoitella koiraa? Nyt lopetti vinkumisen mutta tuijottaa ikkunasta ulos. Kannattaako sulkea verhot vai yrittää, että koira tottuisi tuohon näkyyn?
Pennut seuraa muista mikä on pleottavaa. Jos hirveästi huomioit nostokurkea ja silittelet säälitellen niin saattaa vahvistuakin pelko. Jos vikisee haukottele, juttele iloisesti ja anna namu. Yhdistää kurjen kivaan.
Jos tuntuu, että rauhallinen puhe ja silittely ei toimi, kokeile sellasta oikeen reipasta puhetta ja vauhdikasta leikkiä silloin kun koira yrittää kiinnittää huomiota nostokurkeen.
Ympäristön havainnointi uhkien varalta ja uhkaan reagointi on mielestäni toivottavaa käytöstä koiralta. Ihminen tietenkin sanoo sen viimeisen sanan siitä, mikä on vakava uhka ja mikä ei. Eli on ok jos koira löytää stressin aiheita ympäristöstä, mutta sinun tulee opettaa että useimmiten ei tarvitse huolestua.
Rauhoittui, ja ei huomioinut kurkea enää ja nuuskutteli omiaan niin annoin luun. nyt on rauhallinen taas. Mietin, että miten toimin kun ulos taas mennään. Ehkä ohitamme tuon kurjen vasta seuraavan kerran kun työmiehet lopettavat sen liikuttelun (kurjen liikkuminen tuntui olevan stressaavinta) joten saisin asteittain koiraa totutettua. Tänä aamuna tosiaan pystyttivät kurjen tuohon, aiemmin ongelmaa ei ole ollut.
sulje verhot ja avaa ne ja heti kun koira näkee nostokurjen niin anna sille namia. Ulkona sama juttu, heti kun koira näkee sen niin anna namia.
Koiraa voi pelottaa erityisesti se, jos nostokurjen varjo menee yltä. Mutta tottuu kyllä, kun noin nopeasti rauhoittui.
Vie koira ulos ja niin kauas nostokurjesta, että se ei ole hermostunut. Kun koira katsoo nostokurkea rauhallisesti, palkkaa sitä nameilla ja kehu hillitysti ja melko matalalla äänellä. Kun koira jollain etäisyydellä pysyy rauhallisena ja syöminen onnistuu, siirry hieman lähemmäksi nostokurkea ja taas sama juttu. Heti jos koira hermostuu, siirtykää hieman kauemmaksi. Jos koira näyttää rentoutuvan ja siedätys etenee mukavasti, voitte siirtyä reilusti lähemmäs. Tätä kutsutaan vastaehdollistamiseksi: pelottavaa tai vaikka kiihdyttävää asiaa katsotaan luvalla rauhassa, ja siitä saadaan palkka. Tätä voi soveltaa sisälläkin, mutta on hankalampaa koska etäisyyttä ei voi yhtä hyvin säädellä.
Sisällä voisi olla parempi totuttaa koira siihen, että se saa palkkaa kiinnittäessään huomiota muuhun kuin nostokurkeen. Eli kun koira katsoo rauhallisesti vaikka sinuun tai muuten siirtyy pois nostokurkea kyttäämästä, palkkaa se namilla ja kehu lempeästi mutta älä kiihdytä koiraa. Koiraa voi myös ohjata pois ikkunalta vaikka leikin tai puruluun pariin. Vinkuminen ja muu häröily kannattaa jättää huomiotta, tai korkeintaan sanoa erittäin löysällä äänellä "höpö höpö" tms. Säälittely ja voivottelu vaan voimistaa pelkoa ja reaktiota. Omistajan pitää olla itsevarma ja laiskanpulskea, kun koiraa jännittää jokin tavallinen asia.
Koirallasi on ilmeisesti alkamassa ns. mörköikä, johon voi liittyä monenlaisten arkipäiväisten asioiden säikkyminen ja niille haukkuminen/puhina. Paras lääke tähän on se, että omistaja pysyy hyvin rauhallisena eikä säikähdä koiran reaktioita. Jos koira vaikka haukkuu lenkkipolun vieressä olevalle roskikselle, omistaja voi sanoa vaikka "höpsis, suu poikki" ja lähteä reippaasti ohittamaan roskista tai jopa mennä koskemaan sitä osoittaakseen koiralle, että mitään hätää ei ole. Jos koira ei uskalla liikkua, pitää mennä niin kaukaa, että koiraa ei tarvitse pakottaa - pakottamalla sen saa pelkäämään vain enemmän. Seuraavana päivänä sitten koitetaan namien kanssa mennä ohi lähempää jne.
Parhaassa (pahimmassa) tapauksessa pelkää vielä työmaan kolkettakin, jos on tosi herkkä. Oma koirani kävi yksinollessaan merkkaamassa työmaanpuoleisen seinän viereen eikä halunnut ulkoilla sinne suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Rauhoittui, ja ei huomioinut kurkea enää ja nuuskutteli omiaan niin annoin luun. nyt on rauhallinen taas. Mietin, että miten toimin kun ulos taas mennään. Ehkä ohitamme tuon kurjen vasta seuraavan kerran kun työmiehet lopettavat sen liikuttelun (kurjen liikkuminen tuntui olevan stressaavinta) joten saisin asteittain koiraa totutettua. Tänä aamuna tosiaan pystyttivät kurjen tuohon, aiemmin ongelmaa ei ole ollut.
Kannattaa mennä reippaasti ohi vaan. Jos koira lyö jarrut pohjaan, otat reippaan äänensävyn ja namit tai lelun käyttöön ja houkuttelet eteenpäin. Osoitat niin hyvin kuin osaat, että sinä et pelkää ja sinun kanssa ei tarvitse pelätä. Älä erityisesti kiellä koiraa katselemasta nostokurkea, vaan yritä vain kiinnittää huomio itseesi mukavilla asioilla. Koira oppii että huolestua saa, mutta ihmisen kanssa tilanteesta selvitään hyvin :)
Ihan hyvä idea mennä ohi kun nostokurki on paikallaan, niin myöhemmin onnistuu helpommin sen liikkuvan ohitus.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Koira tuntuu olevan paljon rentoutuneempi, välillä kyllä vilkuilee ja vinkuu kuitenkin ikkunalle mutta pistin pystyyn namin etsintäleikin jossa käyttää nenäänsä joten etsii niitä parhaillaan. Olen itsekin miettinyt tuota murrosikäasiaa, tuntuu että koira stressaantuu paljon helpommin, ja esim toisten koirien ohitus tuntuu hankalammalta (ei kuitenkaan hauku, mutta niskakarvat pystyssä haluaisi tervehtimään On sosiaalistettu nuorempana, ja koiralla on myös omia koirakavereita, mutta vieraita koiria selvästi jännittää vaikka haluaakin päästä lähelle nuuskimaan). Lisäksi tuntuu stressaavan vieraita kodissamme, innostuu ja tuntuu että yrittää peittää epävarmuuttaan hyppimällä ja yrittämällä nuolla (tai jopa napsia hampaillaan) vieraiden käsiä.. Luonnollisesti kiellämme koiraa ja vieraiden aikana yritämme, että koiralla olisi omaa tekemistä luiden ja kongin parissa.
Meillä on koirankouluttajan kanssa yksityisaika varattuna, haluamme vielä asiantuntijan arvion koiran käytöksestä (onko hermostuneisuus murrosikää vai mitä), ja millainen koulutus juuri tälle koiralle sopii.
Tuossa iässä saattaa esimerkiksi pensaan oksaan tarttunut muovipussi koiralle olla hirmuinen mörkö. Sitä sitten yritetään varovasti nuuskia häntä koipien välissä kuono niiiiiiiin pitkäksi venyen kuin mahdollista...
Yritä rauhoitella koiraa.