Lue keskustelun säännöt.
Mikä miestä vaivaa?
Aaveetelävät
24.02.2016 |
Mieheni käyttäytyy todella ala-arvoisesti minua kohtaan. Meillä on pieni lapsi, toinen tulossa, käymme kumpikin töissä sekä lisäksi opiskelen työn ohessa. Mies saa hepuleita, joissa haukkuu minua paskaksi äidiksi, laiskaksi ihmiseksi, miehelle ei kelpaa viivynkö töissä pitkään vai olenko enemmän vapaalla. Teen 35-tuntista viikkoa.
Tämä viimeisin yhteenotto oli eilen, olen kovassa flunssassa ja miestä se ärsyttää. Kysyin aivan neutraalisti miksi en saisi sairastaa ja mikä siinä risoo miestä. Hän alkoi meuhkata tuosta miten olen huono äiti, tuntui tosi pahalta koska en mielestäni ole. Olen läsnäoleva vanhempi ja vietän kaiken mahdollisen ajan lapsemme kanssa. Ulkoillaan, pelataan, lorutellaan, askarrellaan, mitä nyt voi pari-kolmevuotiaan kanssa tehdä.
Sanoin samassa yhteydessä miehellä olevan peiliinkatsomisen paikka, hän istuu nojatuolissa iltapäivästä siihen saakka kun käydään nukkumaan puhelin/ tabletti kourassa, kaikessa kotitöissä saa persiille potkia ja silti suurin osa jää tekemättä. Itse hoidan kotitöistä 90%.
Aloitukseen; minulla on tunne, että mies nauttii alistaessaan minua? Haukkuu vaikka siihen ei ole aihetta? Onko tämä sadistista luonnetta vai sitä kuuluisaa narsismia?
Mm.muutama vuosi sitten katkaisin jalkani, mieheltä ei tullut mitään tukea, pahoitteluita, tuhahti vain että mitäs kompuroit. Kilpirauhasen vajaatoimintaani hän riehui sen olevan vain sama asia kuin olisi jonkun vitamiinin puute.
Olen tavattoman surullinen hänen käytöksensä takia. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
ja mitä tapahtuu kun kohtelet sitä aivan samoin tavoin? Järkyttyykö sen mieli? [/
Minulla ei ole sydäntä kohdella ketään koskaan huonosti. Toki meissä kaikissa on virheemme, en kuvittele olevani vieheetön itsekään. Juuri tämä on se, miksi tein aloituksen. Mikä on teidän muiden parisuhteessa 'normaalia' käytöstä? Valehtelette, jos väitätte, ettei kellään ole suhdetta, jossa suutuspäissään sanoisi jotain ilkeää toiselle?
Ja kiitos monille asiallisille vastaajille. Te muut minun älyn väheksyjiä ja "piti sit lisääntyä"-kommentoijat, näette asiat todella mustavalkoisina. Hetikö yhteen riitaan te olette pakanneet kamanne ja lähteneet? Ei ihme, et sinkkuja on niin paljon! En halua puolustella mieheni käytöstä, koska se ei ole oikein, mutta ei tämä meillä jokapäiväistä ole. On mennyt pitkä seesteinen aika, kun ei juurikaan olla edes kinasteltu, ja siksi toinen lapsi on tervetullut. Nämä miehen puuskat tulevat aina puun takaa yllättäen, hän jälkikäteen pyytää anteeksi, ja se taas on menettänyt merkityksen, koska tiedän käytöksen jatkuvan taas joskus. Muut ajat hän osaa olla hyvä isä lapselle, itsekkyys nostaa vaan turhan usein päätä.
Ajattelin varata jonnekin meille jutteluajan. En voi vaan painaa tätä villaisella. Minulla on usein tunne, että mies olisi minulle jostain vihainen, olen kysynytkin tätä, en saa koskaan vastausta.
Toisiin naisiin en jaksa uskoa, hän viettää niin paljon aikaa kotona että sivusuhde olisi mahdollinen vain työaikana. Ja ne omat menot mitä hänellä on, niitä ei ole usein. Sinisilmäinen en ole. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy mikä noissa työajoissa risoo jos niistä pitää sanoa.
Kuulemma ehdin olla lapsen kanssa iltaisin vain 1,5h, mikä on täyttä potaskaa. Minulla on kalenterit viimeisille kymmenelle vuodelle josta voi tarkistaa "kotiintuloaikani", miestä ilmeisesti keljuttaa kun joutuu iltapäivisin olemaan pari tuntia lapsrn kanssa kaksin. Tämä johtaa taas uuteen ongelmaan ja sen pohdintaan; miksei mies viihdy oman lapsensa kanssa?
Sitä vastoin voisin mäkättää kun vietän aamupäivät lapsen kanssa kaksin, mutta kun se ei ole minulle ongelma vaan etuoikeus. Mies ei tätä ymmärrä, tai ei halua ymmärtää. -ap
ja siksi nää tällaiset suhteet venyy ja menee vaan syvemmälle