Upea mies muuten, mutta isä.
Hemmetti, että ärsyttää. Mies kyllä kertoi heti että hänellä on lapsia ja puhunut niistä suoraan, mutta kaksi pikkulasta on vain ihan hirveä miinus. Itse olen lapseton. Hän on fiksu, komea, huumorintajuinen ja kiltti mies. On kyllä välillä jopa itseriittoinen mutta suurimmaksi osaksi itsevarma tavalla, joka on kiehtovaa. olisi edes huono sängyssä, mutta kun sekin toimii.
Hemmetti kun en ole tällaisia tunteita aikaisemmin tuntenut. Miten pääsen näistä ajatuksista eroon? Joko niin että hyväksyisin että hänellä on lapsia ja jotenkin pakottaisin itseni tutustumaan niihin tai sitten vinkkejä miten lopettaa suhde, jossa rakastaa ihmistä jollaista ei enää vastaan tule.
Kommentit (31)
Ap, minusta sinun kuuluu olla jonkun samanlaisessa elämäntilanteessa olevan miehen kanssa. Jos sinua ei vähäänkään kiinnosta tai on sinun arvojen vastaista alkaa leikkimään äitipuolta jonkun toisen akan kakaroille, niin minkä takia itseään pitää yrittää pakottaa siihen? Maailma on täynnä lapsettomia miehiä. Etköhän sinäkin jonain päivänä jonkun löydä, jonka kanssa kolahtaa.
Ja pienten lasten isä voisi myös vähän miettiä mikä hänelle on elämässä tärkeintä ja etsiä naisen, jolla on samansuuntaiset ajatukset. :)
Omituisia vastauksia.
Omituisia väitteet, että lapset tulevat aina olemaan niitä ykkösiä, ja mies laittaa rahansa etupäässä lapsiinsa.
Minulle parisuhde on se ykkönen, lapset tulevat vasta kakkosena. Toki mies pärjää ilman minua ja lapset eivät - mutta lapset ovat minulla vain lainassa, mies toivonmukaan ei. Minä myös laitan rahani myös parisuhteeseen, fifty-fifty lasten kanssa.
Aviomieheni, jolla on myös omia lapsia, näkee asian samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Omituisia vastauksia.
Omituisia väitteet, että lapset tulevat aina olemaan niitä ykkösiä, ja mies laittaa rahansa etupäässä lapsiinsa.
Minulle parisuhde on se ykkönen, lapset tulevat vasta kakkosena. Toki mies pärjää ilman minua ja lapset eivät - mutta lapset ovat minulla vain lainassa, mies toivonmukaan ei. Minä myös laitan rahani myös parisuhteeseen, fifty-fifty lasten kanssa.
Aviomieheni, jolla on myös omia lapsia, näkee asian samalla tavalla.
Enpä nyt tiedä onko vastaukset niin omituisia vai ei... Joillekin pareille kumppani on ykkönen, penskat tulee kakkosena, joillekin toisinpäin, joillekin kumpikin on yhtä tärkeitä - ja hyvin menee.
Ap:n tilanne vähän hankalampi, koska hän ei ole millään lailla kiinnostunut jonkun vieraan ihmisen penskoista, eikä halua olla niiden kanssa tekemisissä. Näin ulkopuolisena ihmetyttää miksi hän on edes päätynyt tuollaiseen suhteeseen, johon ei jo alusta lähtien ole tyytyväinen. Samaa voi sanoa miehestä, ei hänelläkään kovin hyvä olo varmasti ole.
Ei vaikuta hyvältä. On hyväksyttävä koko paketti tai sitten ei ollenkaan. Lapset tulevat olemaan aina olemassa, sittenkin kun ovat kasvaneet isoiksi. Ei se tarkoita sitä, että lapset olisivat ns. ykkösiä, ohi parisuhteen, mutta fakta on vain se, että he ovat olemassa ja ovat osa miehen elämää ja tulevat olemaankin.
Asia olisi eri jos ap:n suhtautuminen ei olisi jo lähtökohtaisesti negatiivinen. Ja ei siinä mitään - jokainen määrittelee itse ne kriteerit millaisen puolison haluaa. Voi määritellä ne niinkin, että toisella ei saa olla lapsia. Mutta kannattaa muistaa, ettei se ole sama asia kuin esim. se että ei halua tupakoivaa puolisoa. Tupakoinnista pääsee eroon, lapsista ei .
Vastentahtoisesti äitipuolen roolia toteuttava nainen on kammotus lapsille ja aina mustasukkainen sisimmässään heille isästään. Eli jätä väliin suosiolla kun nyt jo tuollaisia ajatuksia haudot ja pyörittelit että muuten mukava mutta hitto että ne lapset....
Pikkulapset ja jo eronnut mies?
Eron syy kannattaa tarkistaa miehen lisäksi tämän eksältä.
Vierailija kirjoitti:
Vastentahtoisesti äitipuolen roolia toteuttava nainen on kammotus lapsille ja aina mustasukkainen sisimmässään heille isästään. Eli jätä väliin suosiolla kun nyt jo tuollaisia ajatuksia haudot ja pyörittelit että muuten mukava mutta hitto että ne lapset....
Ja naistahan täällä aina haukutaan... Miksi ette sano mitään ukosta, joka tuollaisen naisen otti? Olisiko kannattanut valita vähän toisenlainen, joku suurisydäminen ja lapsirakas ihminen kenties? Miksi ukko ei katsele samassa elämäntilanteessa olevia, eronneita, pienten lasten äitejä? Heidän kanssaan voisi olla enemmän yhteistä...
Vierailija kirjoitti:
Omituisia vastauksia.
Omituisia väitteet, että lapset tulevat aina olemaan niitä ykkösiä, ja mies laittaa rahansa etupäässä lapsiinsa.
Minulle parisuhde on se ykkönen, lapset tulevat vasta kakkosena. Toki mies pärjää ilman minua ja lapset eivät - mutta lapset ovat minulla vain lainassa, mies toivonmukaan ei. Minä myös laitan rahani myös parisuhteeseen, fifty-fifty lasten kanssa.
Aviomieheni, jolla on myös omia lapsia, näkee asian samalla tavalla.
Tämä kertoo karua tarinaa sinusta ja nyky äideistä, jotka ei osaa olla vanhempia. Lapset ovat aina numero 1 ja sitten tulee puoliso.
M41
Vierailija kirjoitti:
Vastentahtoisesti äitipuolen roolia toteuttava nainen on kammotus lapsille ja aina mustasukkainen sisimmässään heille isästään. Eli jätä väliin suosiolla kun nyt jo tuollaisia ajatuksia haudot ja pyörittelit että muuten mukava mutta hitto että ne lapset....
Miksi naisen pitää tyytyä olemaan jollekin vanhemmalle ukolle 2. palkinto? Ukko tavannut nuorena elämänsä rakkauden, mennyt aikaisemmin naimisiin, pitkä avioliitto takana, lapsia haluttu molempien toiveesta... Kyllä minua ainakin ällöttää ajatellakin moista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituisia vastauksia.
Omituisia väitteet, että lapset tulevat aina olemaan niitä ykkösiä, ja mies laittaa rahansa etupäässä lapsiinsa.
Minulle parisuhde on se ykkönen, lapset tulevat vasta kakkosena. Toki mies pärjää ilman minua ja lapset eivät - mutta lapset ovat minulla vain lainassa, mies toivonmukaan ei. Minä myös laitan rahani myös parisuhteeseen, fifty-fifty lasten kanssa.
Aviomieheni, jolla on myös omia lapsia, näkee asian samalla tavalla.Tämä kertoo karua tarinaa sinusta ja nyky äideistä, jotka ei osaa olla vanhempia. Lapset ovat aina numero 1 ja sitten tulee puoliso.
M41
Luuletko saavasi tuolla lausunnolla? Kokemuksesta tiedän että parisuhteesta on pidettävä huolta tai se on pian entinen. Siinä ei auta vaikka kuinka hyvin huolehtisi lapsista.
M49
Ap, teitä ei ole tarkoitettu yhteen, jos et pysty hyväksymään näitä lapsia jollain tapaa osaksi elämääsi. Tätä miestä ei ole olemassa ilman lapsiaan, vaan tavalla tai toisella sinun on otettava koko paketti. Vaikka et koskaan edes näkisi muksuja, niin he ovat muokanneet miehestä isän, ja tuo isyys on suuri osa hänen minäänsä. Hän kaipaa heitä aina poissaollessaan, ja olisi kohtuutonta yrittää eristää hänet heistä millään tavalla. Mies tulee myöskin aina laittamaan valtaosan rahoistaan lasten, ei sinun hyväksi. Tämäkin kuuluu tuohon kokonaispakettiin. Sille ei voi mitään, näin se vaan menee. Sen kumminkin voin sanoa, etttä jos pystyt ottamaan muksut osaksi elämäänne, ja huomaamaan heissä olevan ihanuuden (ovathan he osittain rakastamastasi miehestä lähtöisin), voit saada elämääsi jotain sellaista, mistä et ole uskaltanut uneksuakaan. Lasten kiintymyksen ja miehen kunnioituksen siitä, että olet valmis muuttumaan. Ja usko pois, se kannattaa.