hesarin artikkeli koskien tyttöjen kaverisuosiota

Edellinen vänkääjä lisää vielä, että Kumpulainen tosiaan itsekin myöntää haastattelussa, että tunteet nousivat pintaan. Tämä liittyy juurikin tuohon ihmistieteiden objektiivisuuden ongelmaan. Tutkijakin on ihminen, eikä koskaan pysty täysin häivyttämään omia tunteitaan ja ennakkoasenteitaan, vaikka kuinka pyrkisi objektiivisuuteen ja tieteellisyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neiti21 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mun yläasteen luokalla nuo jaot eivät olleet noin selkeät, luojan kiitos. luulen, että tähän vaikutti suosiojärjestelmästä ja poikien huomiosta piittaamattomien suhteellisen suuri osuus. mulle tuo asia ei ollut mitenkään itsestäänselvä, kuten joku ylempänä sanoi.

olisi kyllä ihan supermielenkiintoista ymmärtää, miksi pojat ja heidän suhtautumisensa määrittävät tyttöjen suosiota niin paljon. mistä lapset omaksuvat niin voimakkaasti sen mallin? tässä kyllä näkee, että elämme maailmassa ja yhteiskunnassa jossa feminismiä todellakin tarvitaan vielä...

Olen feministi. Mun mielestä tässä ei ole kyse mistään patriarkaalisesta jäänteestä vaan eläinten laumatoiminnasta. Suosio, paremmuus ja korkea asema perustuu usein siihen, kuinka suosittu on vastakkaisen sukupuolen silmissä. Pojilla on ihan sama juttu. Ne söpöt, sporttiset ja tyttöjen kanssa juttelemaan pääsevät ovat suosituimpia.

näin se nähdään, että feministiksi nimittävät kovin monen ajatusmaailman ihmiset itsejään :D kyllähän tuo tutkijakin totesi nytin lyhyessä jutussa, että poikia arvostetaan enemmän, ja se heijastuu tähän jaotteluun. ja poikien arvostusta on ihan turha lähteä etsimään mistään biologiasta, evoluutiopsykologiasta tai muustakaan. tai saahan sitä yrittää, mutta perustelut saisivat olla aika paljon vahvemmat kuin "näin se vain on". tuossa jutussa ei myöskään mainittu, että tyttöjen huomio vaikuttaisi poikiin vaan tutkija hämmästeli ja kertoi haastattelemiensa tyttöjenkin hämmästelleen poikien suurta merkitystä suositummuuden määräytymisessä. luitko edes koko juttua vai tulitko lämpimiksesi tänne heittelemään mutujasi? 

tosin pakko myöntää, etten ole itse tutkimusta lukenut vaan pelkän nytin jutun pohjalta aiheesta keskustelen. -7

No, tuo tutkija on sosiologi, joten ei ole kovin yllättävää, että hän selittää asian noin. Evoluutiopsykologia ei ole kovinkaan arvostettua sosiologian piirissä. Täytyy ottaa huomioon tämä seikka: sosiologi tekee tutkimusta sosiologina, ei kaikkien alojen asiantuntijana. Tutkijahan tutki tuossa nimenomaan tyttöjä, eikä sitä, olisiko poikienkin hierarkiassa samanlaisia piirteitä. Itse myös arkikokemuksen perusteella väittäisin, että kyllä pojankin suosio on kiinni siitä, kuinka kiinnostuneita tytöt ovat hänestä. Mene ja tiedä.

tietenkin sosiologi tekee sosiologista tutkimusta. oliko tuo itsestäänselvän asian toteaminen kannanotto poikkitieteellisyyden puolesta vai mitäkä, en ymmärtänyt? mielestäni sosiologiallakin on paikkansa ja arvonsa. tuossa kommentissa, johon aiemmin vastasin, oli vain huvittavasti vedetty mutkat suoriksi selittämällä suosiojärjestelmä "laumakäyttäytymisellä". joku on tehnyt väitöskirjatasoisen tutkimuksen aiheesta mutta koko homma selvitettiinkin yhdellä lauseella av-palstalla :D omasta mielestäni ihmisten käytös ja ihmisyhteisöiden toiminta on monimutkaisempaa ja oman kokemukseni perusteella väitän, että yhteiskunnan valtarakenteet ja arvostukset heijastuvat myös lapsukaisiin ja heidän ryhmäkäyttäytymiseensä. on mielestäni aika köyhää keskustelua tokaista "laumakäytöstä" pyrkimättä edes perustelemaan asiaa mitenkään. 

totta, tutkija tekee tyttötutkimusta. artikkelissa hän toteaa mm. ”Se liittyy myös ajatukseen siitä, että miessukupuoli on arvostetumpi kuin naissukupuoli.” ja artikkelissa kirjoitetaan "Kaverisuosion jakautumisesta selkeästi kolmeen ryhmään voi Kulmalaisen mukaan päätellä, että se on ihan oikea suosiojärjestelmä, jolle ei ole yhtä syytä." Mielestäni tutkija olisi aika epäpätevä jos tokaisisi noin olematta tietoinen myös kolikon kääntöpuolesta, ja näkisin väitteen sukupuolten arvostuksesta pätevänä. Oman kokemukseni ja ymmärrykseni mukaan poikien valta suosion määräytymisessä on suurempi. ja ei, en vaan voi uskoa että tälle olisi evoluutiopsykologiasta löydettävissä perusteita vaikka kuinka vääntäisi. mitähän ne voisivat olla? varmaan jotain tällaista: "evoluutiossa on ollut tärkeää, että henkisiltä ja sosiaalisilta kyvyiltään naaraita lähtökohtaisesti paremmat urokset ovat voineet määritellä naaraiden suosion erottamalla naaraista nämä sosiaalisesti menestyvät jotta ihmislajin säilyminen on voitu turvata".

En ole sosiologi, joten en osaa sanoa heidän suhtautumisestaan evoluutiopsykologiaan. itse suhtaudun ko. psykologian haaraan ihan neutraalisti kunhan se noudattaa tieteellisen laadukkuuden kriteereitä. millä tahansa tieteenalalla voidaan tehdä tiedettä tai hirveää nollahuttua. -seiska

Kommenttini pointti oli se, että vaikka tutkija Kulmalainen sanookin tuossa haastattelussa, että poikien huomio tyttöjen suosion mittarina kertoo siitä, että miehiä arvostetaan enemmän, kyseessä on hänen oma (sosiologinen) tulkintansa. Yritin tuoda esille sitä, että tutkijankin tulkinta on subjektiivinen, eikä maallikon ja mammapalstalaisen tarvitse yhtyä tähän tulkintaan. Halusin siis puolustaa tätä toista kommentoijaa, joka tulkitsi tämän poikien suosio -asian eri näkökulmasta. Eihän tässä nyt mistään opponoinnista olekaan kyse, vaan nettikeskustelusta.

Sanot, että tutkija olisi epäpätevä, jos heittäisi tuollaisen tulkinnan miettimättä toista puolta asiasta. Emme voi tietää, kuinka paljon hän on sitä pohtinut, mutta tutkimuskysymys ei ollut se, miksi suosio poikien keskuudessa tekee tytöstä suositun. Eli tässä kysymyksessä tutkija ei ole mikään erityinen ja erehtymätön asiantuntija. Olen opiskellut sosiologiaa, eikä evoluutiopsykologiaa otettu vakavasti ainakaan silloin meidän yliopiston sosiologian oppiaineessa. Toivottavasti nyt on toisin.

En tiedä, oletko itse opiskellut mitään humanistisia/ihmistieteitä, mutta varsinkin sosiologialle on luonteenomaista se, että maallikollakin saattaa olla sanottavaa tutkittavaan asiaan. Esim. kirjailijan (tai jopa mammapalstalaisen) "etnografinen silmä" saattaa joskus tavoittaa paremmin sen, mihin koulutettu tutkija etnografisella tutkimuksellaan pyrkii. Nää on monimutkaisia asioita, enkä halua sosiologiaa tieteenalana vähätellä, vaikka siltä ehkä kuulostaakin.

Kiitoksia, kun selitit asian. En itse vain jaksanut kirjoittaa pitkää sepustusta. Tosiaan kunhan keskustelen mammapalstalla. Täällä ei käsittääkseni tarvitse olla tutkija, että saa sanoa mielipiteensä :) Ja kyllähän tutkijatkin ovat eri mieltää toistensa kanssa. Tuo on yhden ihmisen tekemä tutkimus. Emme tiedä, mitä muut sosiologit olisivat asiasta mieltä, muista tieteenalojen asiantuntijoista puhumattakaan.

Ja miten tuossa artikkelissa ei lainkaan sitten otettu kantaa siihen tai tutkittu sitä, kuinka kateellisia muut tytöt ovat kauniille tytölle. Oli se tyttö suosittu tai ei.

Tuota samaa ollut sekä mun että oman tytön nuoruudessa. Minä sekä tyttö kuuluttiin molemmat yläasteella ilmeisesti suosittujen ja tavisten väliin, mutta kyllä sekä mulla että hänellä oli kavereita/juttukavereita kyllä ihan jokaisesta ryhmästä. Nyt tyttö on lukiossa, ja tuntuu että tuo järjestelmä on ainakin vähän murtunut. Kuitenkin kuulemma eräät tytön kaverit, jotka olivat yläkoulussa ne kaikista suosituimmat, ovat edelleen lukiossa vähän sellaisia "parempia". Tosin vähemmän kuin yläasteella, mutta kuitenkin. Eli kyllä nuo roolit vielä lukiossakin jatkuvat, eivät ihan yhtä vahvoina tosin. 

Vierailija kirjoitti:

Ja miten tuossa artikkelissa ei lainkaan sitten otettu kantaa siihen tai tutkittu sitä, kuinka kateellisia muut tytöt ovat kauniille tytölle. Oli se tyttö suosittu tai ei.

sitä itsekin ihmettelin.ja millasia havaintoja itse olen tehnyt niin tyrkyt ja melko tavallisen näköiset ovat usein niitä suositumpia.Myös vanhempien taloudellinen asema vaikuttaa.Osa suosituista on aidosti ihan hyviä ihmisiä, mutta teeskentelevät paljon.Osa suosituista taas on ihan sekaisin ja luulee olevansa jotain, mitä ei ole ja kyykyttää epäsuosittuja.

ap

Vierailija kirjoitti:

Neiti21 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mun yläasteen luokalla nuo jaot eivät olleet noin selkeät, luojan kiitos. luulen, että tähän vaikutti suosiojärjestelmästä ja poikien huomiosta piittaamattomien suhteellisen suuri osuus. mulle tuo asia ei ollut mitenkään itsestäänselvä, kuten joku ylempänä sanoi.

olisi kyllä ihan supermielenkiintoista ymmärtää, miksi pojat ja heidän suhtautumisensa määrittävät tyttöjen suosiota niin paljon. mistä lapset omaksuvat niin voimakkaasti sen mallin? tässä kyllä näkee, että elämme maailmassa ja yhteiskunnassa jossa feminismiä todellakin tarvitaan vielä...

Olen feministi. Mun mielestä tässä ei ole kyse mistään patriarkaalisesta jäänteestä vaan eläinten laumatoiminnasta. Suosio, paremmuus ja korkea asema perustuu usein siihen, kuinka suosittu on vastakkaisen sukupuolen silmissä. Pojilla on ihan sama juttu. Ne söpöt, sporttiset ja tyttöjen kanssa juttelemaan pääsevät ovat suosituimpia.

näin se nähdään, että feministiksi nimittävät kovin monen ajatusmaailman ihmiset itsejään :D kyllähän tuo tutkijakin totesi nytin lyhyessä jutussa, että poikia arvostetaan enemmän, ja se heijastuu tähän jaotteluun. ja poikien arvostusta on ihan turha lähteä etsimään mistään biologiasta, evoluutiopsykologiasta tai muustakaan. tai saahan sitä yrittää, mutta perustelut saisivat olla aika paljon vahvemmat kuin "näin se vain on". tuossa jutussa ei myöskään mainittu, että tyttöjen huomio vaikuttaisi poikiin vaan tutkija hämmästeli ja kertoi haastattelemiensa tyttöjenkin hämmästelleen poikien suurta merkitystä suositummuuden määräytymisessä. luitko edes koko juttua vai tulitko lämpimiksesi tänne heittelemään mutujasi? 

Ketkä sen poikien suosion tossa määrittää ja määrittelee oman suosionsa poikien kautta?  Tytöt. Mitäs jos Naiset vaan myönnätte, että ootte miehen kylkiluusta jne. Eli keittiöön vaan mars. Siellä ootte onnellisia, saatte puuhastella ja leipoa. 

Itse en osaa katsoa itseäni ulkopuolisen silmin, enkä tiedä mihin ryhmään kuuluin yläasteella. Muistan vain monia ajatuksiani ja tunteitani. Koin ehkä kuitenkin enemmän itseni yksilönä kuin jonkun ryhmän jäsenenä.

Sinänsä tuo ryhmittely tuntuu vähän turhan yksioikoiselta puuhalta. Lisäksi sosiaaliset suhteet voivat olla monitahoisempia ja joustavampia kuin vakioidut ryhmät. Itse koin kaverisuhteet ja kavereiden kanssa viihtymisen tärkeämmäksi kuin ryhmittymisen johonkin ryhmään. Sitä paitsi se ryhmä taisi meidän luokalla olla koko luokan tytöt;)

Ja mun vanhemmat halusivat ylläpitää huonommuuttani. Mulla oli finnejä ( olisi voineet viedä mut lääkäriin) ja rumia vaatteita. Kaikki aika meni rumuudesta ahdistumiseen.